30.3.2021
Demarien valtuustoryhmää ei sitten saatu yhtenäiseksi vaalikauden loppuun mennessä. Aikaa ja ruutia kyllä kulutettiin vuoden verran. Juurisyyksi on selvinnyt tahtotilan puute. Kun ei ole ollut ryhmässä halua rakentaa, yhteistä ryhmää ei syntynyt. Tarkoitan ryhmällä ryhmään jääneitä tovereita. Kaikkia eronneita ei ryhmään haluttu, ei sitten millään, eikä ryhmään hyväksytyilläkään eronneilla ollut siksi tosiasiallisia mahdollisuuksia palata. Minulle ja toveri Kampmanille tarjottiin paluuta ryhmään haastattelujen jälkeen, muille eronneille sanottiin ei. Olisi ollut kuitenkin reilua taata jokaiselle eronneelle oikeudenmukainen asian käsittely. No jollakin tapaa oikeudenmukaista ja reilua on tietenkin sanoa, ettei paluuta ole. Äänestyksen jälkeen perusteluja ei juuri esitetty, ellei ota asian verhoilua luottamuspulaan todesta.
Kaikki eronneet kävivät ryhmän johdon ja selvitysmiehen haastatteluissa. Selvitysmies katsoi ryhmän yhdentymisen mahdolliseksi. Ryhmän enemmistön kanta oli toisenlainen, ehdotus hylättiin äänestyksen jälkeen. Ryhmässä ajauduttiin pattitilanteeseen, jota yritettiin vielä laukaista syksyllä, yhtä huonoin tuloksin. Eronneet lähettivät katumuskirjeen ryhmälle, kertoivat olevansa pahoillaan ja noudattavansa ryhmän sääntöjä jatkossa. Ei riittänyt.
Tapahtumat alkoivat vyöryä ikävään suuntaan Ei voitu käsittää tai hyväksyä ryhmän johdon ja muutaman muun ryhmäläisen julkista toimintaa, jossa he ryntäsivät tuomitsemaan lehtien ja sosiaalisen median kautta yhtä oman ryhmämme jäsentä. Ryhmän työskentely alkoi kiertyä väärille jengoille. Mikä pahinta luottamus alkoi rakoilla. Kaunaa saatettiin kantaa, milloin mistäkin vuosia sitten sattuneista asioista. Totta kai poliittiset valtataistelut ja loiskiehunnat kuuluvat politiikkaan. Tässä Atanaksen tapauksessa oli kyllä kysymys arvoista ja solidaarisuudesta. Aamulehti otti pitkäkestoisesti kantaa Aleksovskin syyllisyyteen ja oikeastaan tuomitsi hänet jo ennen oikeudenkäyntiä. Se oli ajojahtia, tietoa lehteen valui jostakin, jostakin asioista hyvin perillä olevista lähteistä.
Taustaksi siteeraan laajalti Toveriseuran toimintakertomusta vuodelta -20 Aleksovskin tapauksesta. ” Sosiaalidemokraatteja kovasti, aina vereslihalle hiertänyt ja osin valtakunnallistakin kiinnostusta herättänyt ns. tonttijupakka sai kannaltamme ja erityisesti prosessissa vastaajana olleen kaupunginvaltuutettu, toimitusjohtaja Atanas Aleksovskin kannalta kaikin puolin onnellisen lopun. Prosessissa käsiteltiin Tampereen kaupungin kiinteistötoimen ja Aleksovskin erilaisia näkemyksiä siitä, mitä Muotialantien tontin vuokraoikeuden siirrosta oli neuvoteltu ja oliko lupa siirtoon annettu. Pirkanmaan käräjäoikeus langetti Aleksovskille vuonna 2019 seitsemän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen.
Turun hovioikeus vapautti helmikuussa 2020 Aleksovskin hänen saamastaan käräjäoikeuden tuomiosta. Hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeuden kolme tuomaria, että Aleksovskilla on ollut tekohetken olosuhteissa perusteet luottaa siihen, että kaupunki tulee hyväksymään valitun menettelytavan, eikä tulisi perimään sopimussakkoa. Hän ei ole näin ollen pitänyt sopimussakkoseuraamuksen syntymistä menettelynsä todennäköisenä seurauksena. Aleksovskin saamat tuomio oheisseuraamuksineen siis kumottiin ja hänelle määrättiin yli 57 000 euron korvaus oikeudenkäyntikuluista. – Sekä käräjäoikeus että hovioikeus perustelivat toisistaan poikkeavia päätöksiään perusteellisesti ja mielenkiintoisesti. Jo valistuneita maallikkojakin hämmästytti käräjäoikeuden perusteluissa se, ettei Aleksovskin intentioita oikeastaan ollenkaan käsitelty. Rikoksen tunnusmerkistöön kuuluu oikeusjärjestyksessämme välttämättömästi tahallisuus. Aleksovskin toiminnan tahattomuus oli yksi hovioikeuden päätöksen keskeisistä perusteluista.
Aleksovsin saama kohtelu sai kuluneiden yli kahden vuoden aikana jo poliittisen ajojahdin piirteitä. Ällistyttävää oli, että eräät puolueemme jäsenetkin osallistuivat tähän ajojahtiin jopa julkisesti. Aleksovski oli luopunut kaikista muista luottamustehtävistään kuin kaupunginvaltuutetun, mutta sekään ei näyttänyt riittävän saalistajille. Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet ankaraa aikaa sekä hänelle että perheelle. Hovioikeuden kokonaan vapauttavan tuomion jälkeen olisi tavallisella poliittisella moraalilla varustettu ihminen olettanut, että pöytä olisi ollut nyt puhdas, mutta niin ei käynytkään.
Maaliskuun 2020 valtuustoryhmän kokouksessa käytiin värikästä ja välillä erittäin epäasiallista keskustelua (mm. alatyylisiä ilmauksia käyttäen) Atanovskin asemasta ja hänen luottamustehtävien asteittaisesta palauttamisesta niiden vapautuessa uudelleen. Keskustelun sävy oli repivä ja loukkaava. Neljä valtuutettua, Aleksis Atanovski, Esa Kanerva, Anneli Kivistö ja Ilpo Sirniö sekä ensimmäinen varavaltuutettu Ulla Kampman erosivat valtuustoryhmästä vastalauseena Aleksovskin saamalla kohtelulle. Viisikko julkaisi tiedotteen (liite 1), jossa todettiin mm., että ryhmän jäsenten syrjintä, kiusaaminen, vähättely, syyllistäminen ja luottamuksen puute olivat tehneet eronneiden toiminnasta mahdotonta. Tiedotteessa todettiin edelleen, että ryhmässä eivät toteudu oikeudenmukaisuus, solidaarisuus tai ihmisten kunnioittaminen.
Sopua yritettiin hieroa muun muassa toveri Pertti Palttilan välityksellä. Mitkään sovintoesitykset eivät tyydyttäneen tynkävaltuustoryhmää. Pormestari Lauri Lylyn esityksestä tynkävaltuustoryhmä äänesti ns. viitosten ottamisesta ryhmään, sen jälkeen, kun nämä olivat jättäneet kirjalliset selvitykset eronsa syistä. Tynkävaltuustoryhmän puheenjohtajan Pekka Salmen vastustava esitys voitti äänin 12 – 4. Vuoden 2020 aika vahvistui se käsitys, että kaikkein tiukimmin yhdistymistä vastustivat valtuutettu Pekka Salmi, valtuutettu Aila Dünder‒Järvinen ja valtuutettu Ari Wigelius. Pidemmän aikavälin suunnitelma näillä kolmella lienee ollut, että viisikolta estetään pääsy 2021 kuntavaalien ehdokkaiksi.”’
Tässä tilanteessa ollaan ja Kunnallisjärjestön kenttäväki hyväksyi vastoin johdon mielipidettä eronneet valtuutetut ehdokkaiksi kesäkuun kuntavaaleihin. Seuraavat vaalit ovat osittain demareitten sisäiset linjavaalit Tampereella. Äänestäjät punnitsevat, saako nykyinen ryhmän johto luottamuksen jatkaa vaalien jälkeen vai alkavatko uudet tuulet puhaltaa ja virkistää ryhmän toimintaa.
Esa Kanerva
