Viitasen Pian visiitti

                                                                                                                                         28.2.2023

Viitasen Pia kävi kylässä ja esittäytymässä eilen Toveriseuran kuukausikokouksessa. Pia on siitä harvinainen poliitikko, että hän ei profiloidu kehumalla koko ajan itseään, vaan osaa kuunnella ja on aidosti kiinnostunut ihmisten arjesta. Hän haluaa tietää, mitä kansalaisille kuuluu ja mikä heitä huolettaa. Ja Pia uskaltaa myös sanoa, ettei tiedä juuri tätä yksityiskohtaa ja laskettele vastaukseksi poliittista jargonia. Ei, hän sanoo ottavansa asiasta selvää ja kertoo huomenna viestillä tarkemmin. Tätä rehellisyyttä arvostan!                                                                                                                                    

En ole toimittaja ja tämä teksti on kirjoitettu muistin varaisesti. Aluksi Pia alusti muutamalla lauseella vaalien poliittista asetelmaa. Kokoomus haastaa varmasti demareita talouspolitiikalla. Se syyttää hallitusta rahan törsäämisestä. Perussuomaliset pitävät esillä ja kääntävät kaikki asiat maahanmuuttoon. Rajojen sulkeminen on persuille ehtymätön rahakaivo, joka ratkaisee talousongelmat. Itse asiassa se on valehtelua tai disinformaatiota kauniisti sanoen. Keskusta taistelee olemassa olostaan.                              

Sitten kyseltiin ja keskusteltiin.

Talouspoliittisessa keskustelussa on aiheellista esittää Kokoomukselle vastakysymys, olisiko pandemia pitänyt jättää hoitamatta ja vaihtoehtoisesti otettu korona vastaan raha edellä?

Entä onko Kokoomuksen mielestä puolustusmenojen lisääminen ollut tuhlausta? Puolustukseen on mennyt miljarditolkulla rahaa. Turvallisuuteen on ollut pakko satsata. Ja nyt on asemyyjien markkinat, hinnat ovat kallistuneet. Sillekään emme voi mitään. Tai eikö Ukrainan pakolaisia olisi saanut vastaan ottaa? Vuoden 2022 loppuun mennessä Suomeen on tullut n. 50000 ukrainalaista pakolaista ja tämän vuoden arvio heidän lukumäärästään on 30000-40000 ihmistä. Heidän ylläpitonsa ja asuttamisensa tietysti maksaa. Tähän hallitus on ottanut lisää velkaa ja asiasta on ollut kansallinen yksimielisyys.

Mistä menoista ollaan oltu jyrkästi erimielisiä Kokoomuksen kanssa, on ensinnäkin oppivelvollisuusuudistus. Uudistus jatkaa oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen koulutuksesta tulee laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle opiskelijalle maksutonta. Tätä panostustako Kokoomus suree ja olisiko tämä pitänyt priorisoida hylkyyn? Toinen kivi Kokoomuksen kengässä on ollut ns. hoitotakuu-uudistus. 1.11.2024 alkaen hoitotakuu perusterveydenhuollossa on 7 vuorokautta ja suun terveydenhuollossa kolme kuukautta. Oliko tämä huono uudistus? Kolmas kivi on ollut vanhuspalvelulakiin kirjattu hoitajamitoitus 0,7 hoitajaa vanhusta kohden. Kokoomus ei ole henkisesti päässyt eroon viime vaalikaudella lanseeraamastaan käsityksestä, että mitoituksilla ei vanhuksia hoideta. Olisiko tämä vanhusten hoitoon panostus pitänyt hylätä ja eurot säästää?

Sitten puhuttiin ilmastonmuutoksesta. Asia on tärkeä ja muutos ilmastoystävällisempiin tuotantotapoihin voi olla Suomen teollisuudelle jopa kilpailuvaltti. EU:n päätöstä siitä, että vuonna 2035 kaikkien Euroopan unionin alueella myytävien uusien henkilö- ja pakettiautojen tulee olla päästöttömiä, kritisoitiin voimakkaasti. Yleisön mielestä myös polttomoottoriautoista voidaan saada päästöttömiä. Todennäköisesti näistä vaaleista ei tule ”ilmastovaaleja”. Kansalaisten arjessa on niin monia muita huolia, että huomio on päivästä toiseen selviämisessä.

Myös valtiontalouden menosäästöistä keskusteltiin. Esimerkiksi Kokoomuksen tulevan vaalikauden tavoitteet leikata hyvinvointialueilta miljardi euroa tarkoittaa väistämättä ainakin maakuntien määrän vähennystä ja palvelutason heikennyksiä. Indekseihin kajoaminen ei ole niin harmitonta kuin Kokoomus antaa ymmärtää. Kuntien valionosuuksien indeksileikkaukset osuvat suoraan kuntien palveluihin. Eli kansalaisten arjen ytimeen mukaan lukien koulut, päivähoito, kirjasto ym. Demarit eivät halua leikata kansalaisten ostovoimaa, koska se pyörittää kansantaloutta. Mutta ymmärtävät, että säästöjä on löydettävissä ja valtion tuloja lisättävissä tukkimalla esimerkiksi verotuksen porsaanreiät, listaamattomien yritysten osinkojen verohelpotuksista ja perkaamalla yritystukien viidakkoa. Yritystukiin ei ole voitu puuttua tällä vaalikaudella Kepun vastustuksesta johtuen. Verojärjestelmää voidaan uudistaa esimerkiksi elintarvikkeiden osalta perusteena terveyshaitat- tai hyödyt.

Edessä on mielenkiintoiset vaalit. Äänestämmekö valtaan porvarihallituksen, jolloin on suuri vaara Sipilän hallituksen kaltaisesta kiky-, pakkolaki ja leikkurijoukkueesta vai haluammeko pitää kaikki kansalaiset kyydissä. Minä valitsen jälkimmäisen ja Pian. Tule mukaan vaalityöhön!

Esa Kanerva

Putinin puhe kansakunnan tilasta

Venäjän presidentti Putin pitää tänään kansakunnantilaa koskevan puheen. Tämähän suorastaan pakottaa kirjoittamaan aiheesta. En lähde ennustelemaan puheen sisältöä, se kuullaan tänään klo 11. Pohdin sen sijaan niitä tosiasioita, jotka hän suurella todennäköisyydellä jättää kertomatta. Ajankohdassa on muutoinkin jotakin suurta ja synkkää, tuleehan Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta 24.2. kuluneeksi yksi vuosi.

Putin ei kerro sitä totuutta, että Venäjällä parisen kymmentä vuotta sitten aloitettu propaganda ja historian vääristely on saavuttamassa kliimaksinsa. Maassa on natsihysteria, natseja lymyää joka puun ja pensaan takana. Paitsi että Ukraina on natsien miehittämä, niin jopa Suomen ja Viron pääministerit ovat natseja. Venäjä voitti yksin toisen maailmansodan ja natsit. Hän unohtaa kertoa koko muun maailman panoksen Hitlerin kukistamisessa. Hämmästyttävintä ja julminta on Stalin-kultin uudelleen herättäminen. Tyrannia nostetaan jalustalle suurena sotapäällikkönä ja unohdetaan hänen tappamat ainakin 20 miljoonaa ihmistä.

Puheessa ei takuulla kerrota Ukrainan sodassa menetetyistä ihmishengistä. Kysymys on sadoista tuhansista sotilaista ja kymmenistä tuhansista siviileistä. Puhumattakaan sotarikoksista. Kidutuksista ja lasten pakkosiirroista. Venäjän keräämässä sotakassassa nyt jäljellä olevat muutamat sadat miljardit, ehkä yli tuhannenkin, eivät riittäisi Ukrainan jälleen rakentamiseen. Nobelisti ja ihmisoikeustaistelija Andrei Saharovin museota ylläpitämä säätiö julistetaan ulkomaiseksi agentiksi ja laitos joudutaan lopettamaan. Museo saattaisi muistuttaa venäläisiä vankileirien saariston mustasta historiasta.

Sodan taloudellinen hinta menetettyinä vientituloina on valtava. Kansantalouden menetyksiä ei tiedä kukaan. Suomen pankin idän talouksien asiantuntijan mukaan puhutaan sadoista miljardeista. Venäjän budjettialijäämä näkyy kansalaisten elintasossa. Koska maan hallintorakenne on keskusjohtoinen ja rahat valuvat Moskovasta periferiaan, ovat maan laita-alueet Moskovan taloudellista valtaapitävien vankeja. Ruokaa on riittänyt tukkimaan venäläisten suut, mitä nyt nurinaa on ollut länsiautojen varaosien puutteesta.

Putin ei taatusti kerro suunnitelmastaan Valko-Venäjän suhteen. Maan hän aikoo liittää hallinnollisesti Venäjään viimeistään tämän vuosikymmenen loppuun. Valko-Venäjä aiotaan venäläistää, rupla tulee valuutaksi ja Venäjän kieli viralliseksi kieleksi. Venäläistäminen aloitetaan varovaisesti propagandalla ja ilmapiirin muokkauksella, sitten järjestetään yhteisiä sotaharjoituksia ja yhtenäistetään verotusta.

Tuskin Putin mainitsee sitä, että kuinka vahvan liittouman hän on saanut vastaansa. Maailmansodissa, jossa Amerikka on ollut mukana, vastustajille on aina käynyt huonosti. Maata, jolla on sellaiset taloudelliset mahdollisuudet ja maailman vahvin aseteollisuus uusine teknologioineen, on kyllä oikeastaan mahdoton voitettava. Mikäli Amerikan tuki jatkuu tulevien presidentin vaalien jälkeenkin.

Jäädään odottamaan Putinin puhetta kansakunnan tilasta vajaan puolen tunnin päästä. On mielenkiintoista nähdä, kuinka Venäjän presidentti käyttää retoriikassaan vastakohtaistamista. Kerrotaan kansalle juuri päinvastaista kuin mikä on totuus!

Esa Kanerva 

Pyöreitä vuosia!

 Hyvät lukijani!

Tämän viikon olen päättänyt viettää juhliessa seitsemää täyttä elettyä kymppiä. Kirjoitan taas ensi viikolla!

Samalla haluan kiittää lukijoitani 230 016 käynnistä sivuillani. Paras synttärilahja!

Terveisin Esa Kanerva

Viitasen Pian "porinat!

                                                                                                                 7.2.2023

Eilen pidettiin kansanedustaja Pia Viitasen ”Pian porinat” Kahvisalongissa Satakunnankadulla. Pia oli kutsunut kahveille kannattajiaan. Hän halusi kertoa eduskuntakuulumiset ja ottaa vastaan kampanjaterveisiä äänestäjiltään. Väkeä oli tupa täynnä, hienoa!

Ehdokas kertoi aluksi päällimmäiset uutiset eduskunnasta. Hän kiteytti tulevan vaalikauden suurimmat tavoitteensa teemoihin turvallinen arki, oikeudenmukaisuus, reilu työelämä ja työ paremman huomisen puolesta.

Viitanen konkretisoi arjen turvallisuudenuhkia. Käsillä oleva energiakriisi vaatii konkreettisia toimia ja tukitoimia. Syksyllä tehtiin mm. sähkön arvonlisäveron alennus, sähkövähennys ja sähkötuki. Sittemmin kun tilanne vaikeutui edelleen, päätettiin joukosta uusia toimia mm. kertakorvauksena toteutettu takautuva hintakatto, sekä asiakkaille annettava lisämaksuaika laskuille.

Ihmiset ovat viime aikoina puhuneet nimenomaan elämisen perusasioista – toimeentulosta, terveyspalveluiden toimivuudesta, lasten hyvästä koulusta, turvallisesta elinympäristöstä. Nämä terveiset on otettu vastaan. Tarvitsemme myös jatkossa hyviä ja turvallisia julkisia palveluita, sekä toimeentulon turvaverkkoja silloin kun paha päivä kohdalle sattuu.

Kaiken pohjana on tasapainoinen talous. Talouden kuntoon saattamisessa on oikeudenmukaisuus iso kysymys. Millaisin talousyhtälöin eri puolueet ovat valmiit tekemään tulevaisuutta. Eroja puolueen vaaliohjelmissa on. Esimerkiksi oikealta laidalta ollaan vaadittu jo tälle vuodelle isoja leikkauksia. Muutenkaan ei ole oikein, että vaikeiden aikojen maksajiksi laitetaan tavalliset pieni- ja keskituloiset ihmiset. Päinvastoin: on viisasta turvata ihmisten ostovoimaa. Talouden sopeutusta on tehtävä oikeudenmukaisesti, tässä tärkeä asia on verotus. Ei ole oikein nostaa tavallisten palkansaajien, eläkkeensaajien tai pienten yrittäjien verotusta. Veropohjan laajentamisella saadaan lisätuloja, samoin  torjumalla verovälttelyä ja tilkitsemällä verotuksen porsaanreikiä.

Lisäbudjettiin kovalla työllä saatu lisämääräraha on aivan ratkaisevan tärkeää hyvinvointialueiden palveluitten käynnistämiseksi. Oppositiolla on varmaan toisenlaisiakin ajatuksia, heitetään mieluummin kapuloita rattaisiin kuin iloittaisiin onnistumisista. Alueilla on käynnistysvaikeuksia, se myönnettäköön. Tämä oli kuitenkin odotettavissa, mutta ongelmat ovat ratkaistavissa.

Alkupuheenvuoron jälkeen siirryttiin keskusteluun ja kysymyksiin. Sähkön hintakysymyksellä aloitettiin. Kysymyksiä ja kommentteja sinkoili. Pia vastasi ja kertoi hallituksen vastaantuloista energian hinnassa uudestaan. Kysyttiin myös taksiuudistuksesta. Sellaiset terveiset lähtivät, että Sipilän hallituksen ja ministeri Bernerin uudistus joutaa Näsijärven pohjaan. Olisi pikimmiten palattava vanhaan systeemiin. Ehdotettiin ehdokkaalle sellaista verouudistusta, että nuorten harrastekulut voisi vähentää verotuksesta. Ei huono idea ollenkaan. Todettiin myös, että nuoret voivat huonosti. Paikalla oli maakuntavaltuutettu Anneli Kivistö ja hän otti viestin vastaan. Anneli kertoi hyviä esimerkkejä myös onnistumisista, kuten Tesoman hyvinvointikeskus nuorisotiloineen. Voitaisiin monistaa muuallekin. Ehdokasta ”velvoitettiin” pitämään yllä kampanjoidessaan toivoa tulevaisuuteen, etenkin lapsiperheet ovat huolissaan. Pia vastasi, että hyvä arki tuo toivoa ja uskoa parempaan. Se on kaiken lähtökohta epävarmoina aikoinakin. Terveyspalveluista riitti poristavaa, joillakin paikkakunnilla palvelut pelaavat, joillakin on ongelmia.

Seuraavan kerran voi tulla tapaamaan Piaa 13.2. klo 18 Satakunnankadun Kahvisalonkiin (Satakunnankadun ja Aleksis Kiven kadun kulmarakennus). Kaikki kiinnostuneet mukaan tukemaan Pian ehdokkuutta!

Esa Kanerva