Uusi espanjantauti



                                                                                                                                            28.3.2020

Espanjantautiin kuoli 100 vuotta sitten noin 60 miljoonaa ihmistä. Ollaanko nyt saman äärellä? Tauti levisi ensimmäisen maailman sodan jälkeen. Vakavimmillaan tauti korjasi myös hyväkuntoisia nuoria. Alkulähde oli Yhdysvalloista. Satamien työläisten ahtaissa oloissa tauti levisi räjähdysmäisesti. Nykyisen taudin lähtökohta lienee Aasiassa. Siellä rotat, lepakot ja muut toreilla myytävät eläimet tartuttavat loisensa ja viruksensa ihmiseen.

Miten me selviämme? Valtion tasoinen johtaminen on etukäteen organisoitua ja mietittyä kansan johtamista. Sitä säätelee perustuslaki. Ukko Ståhlbergin kirjoittama hallintolaki syventää lainkäyttöä. Johtamiseen liittyvät määräykset tulee aina perustua lakiin. Viranomaisilla ei ole tarkoituksenmukaisuusharkintavaltaa. Tämä on erittäin vakava asia. On hyvä, että käytännön työtä tekevä poliisi esimerkiksi tekee päätöksensä ainoastaan lakiin pohjautuen. Poliisin antamien sakkojen tulee perustua esimerkiksi poliisilakiin tai muihin lakeihin.

Sitten tämä tavanomainen ihmisten johtaminen. Ennen vanhaan järjestely oli sen tyyppinen, että paras työpaikan ammattimies nostettiin kympiksi. Varsinkin hoitoalalla se kiltein ja ahkerin nimettiin johtajaksi. Ei se kuitenkaan toimi. Esimiehen luontaisetuihin kuuluu hankalien ja ikävien asioiden hoitaminen. Johtamiseen kuuluu arviointi ja työnantajanäkökulma. On uskallettava ottaa työntekijöitten laiminlyönteihin kantaa ja omaksua ns. työnantajarooli.

Johtaminen on ratkaisevaa ryhmän suoriutumisen kannalta. Johtaja voi epäonnistua monessa. Lähtökohta on, että kaikkia on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasapuoleisesti. Johtajalla ei voi olla kabinettia. Moni sortuu tähän. Kärjistäen voi sanoa, että pomo on se, joka uskaltaa valita ympärilleen itseään fiksumpia tyyppejä ja eri osaamisalueilta hyviä ihmisiä.

Tuntuu siltä, että valtionjohdossa ja armeijassa on nyt sen kaltaista osaamista, että voimme turvallisesti luottaa heidän johtamiskykyisinsä. Aurinkoista päivää!

Esa Kanerva



Luvassa ankeita aikoja


                                                                                                                                                                                                                                   22.3.2020

Kansalaisilla on tänään monta huolen aihetta. Paitsi se, että varjeltuu itse sairastumasta koronaan, niin etenkin vanhemmalla ikäpolvella on murhe taudin aiheuttamista massiivisista taloudellisista tappioista. Heillä kun on kokemusta useista lamoista ja talouden notkahduksista. Terveys ensin, maksoi, mitä maksoi, hallitus tekee oikeita päätöksiä. Tulee kuitenkin päivä, jolloin valtioiden pitää alkaa miettiä, kuka nykytilanteen velanoton kuittaa? Jokaisen maan kansalaiset ovat tietenkin velkavastuussa. Kyllä se on suomalainen veronmaksaja, työikäisestä eläkeläiseen, joka tulevien vuosien velkojen maksut hoitelee. Hallitusohjelmassa oli sovittu yhden miljardin puskurista, jos Suomi sattuisi hallituskaudella oikein pahaan taantumaan joutumaan. Nyt hallituksen on pitänyt ottaa vastuulleen n. 15 miljardia takauksia, suhdannelainoja ja verohelpotuksia. Velkaa oli jo ennestään yli oman tarpeen, yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Miten suomalaiset selviävät velkataakastaan?

Valtion lainoja ei varmaan ole tarkoituskaan maksaa kokonaan pois. Yhteiskunta on siinä mielessä ”ikiliikkuja”, että sillä on oikeus verottaa kansalaisiaan hamaan tulevaisuuteen toisin kuin yksityisen ihmisen pitää miettiä elämän rajallisuutta ja maksukykyään vanhuudessa. Valtiolle riittää se, että saadaan rahoituskulut maksettua säntillisesti ja pidettyä luotottajat tyytyväisenä. Suomen olisi kuitenkin myös varauduttava tulevaisuudessa siihen, että veronmaksajia on jatkossa entistä vähemmän. Koronavelka iskee pahan lommon tähän strategiaan. Tulevina aikoina velkojen kulut saattavat nousta, nykyiset negatiiviset korot eivät pysy maailman tappiin, jos talouden lait pitävät ylipäätään kutinsa.

Paljonko on paljon. EU:n perustamissopimuksessa on määritetty jäsenmaiden julkisen talouden alijäämän rajaksi 3 prosenttia ja velka-asteen 60 prosentiksi bruttokansantuotteesta. Nämä luvut ovat jääneet pelkiksi numeroiksi ja esimerkiksi Kreikan velka lähentelee paria sataa prosenttia. Tähän tilanteeseen ei tietenkään mikään maa tietoisesti pyri, koska rahoituskulut nousevat valtaviksi. Edessä on konkurssi lainausmerkeissä niin kuin Kreikalle kävi. Muut tahot, esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto alkavat johtaa maan taloutta ja ottavat maan holhoukseen. Se on kylmää kyytiä kansalle.

Korona-kriisi koskee kaikkia eurooppalaisiakin maita ja jokainen niistä joutuu taloudellisesti panostamaan isoja summia kansantalouteen, jotta sen rattaat pyörisivät eikä jouduttaisi samanlaiseen tilanteeseen kuin vaikkapa Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Työttömyys kasvoi siellä silloin massiiviseksi, maassa oli nälänhätä ja rahan arvo katosi korkean inflaation vuoksi.

Jollakin tavalla globaali talous tasapainotetaan tulevina vuosikymmeninä ja velat tulevat maksuun. Annetaanko joillekin maille velkahelpotuksia, jää nähtäväksi. Suomi ei kuitenkaan ole ensimmäisten maiden joukossa saamassa velka-armahduksia. Meidän kansallisvarallisuutemme on kuitenkin huomattava, puhutaan likemmäksi tuhatta miljardia olevasta summasta ja bruttokansantuotteemme hipoo n. 250 miljardia euroa. Tuskin Suomi alkaa velkojen hoitamiseksi myymään omaisuuttaan jatkossakaan, vaan kansalaiset tulevat hoitamaan velkavastuut tavalla tai toisella.

On povattu, että viimeistään koronaan kaatuu suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Palvelutasoa ja sosiaaliturvaa on leikattava raskaalla kädellä. Jotta velkaa pystyttäisiin lyhentämään tai ainakin korot maksamaan, niin palkansaajat maksavat entistä enemmän veroja ja eläkeläiset saavat varautua olemassa olevien eläkkeiden leikkauksiin. Keskiluokka maksaa eniten, koska se heissä on eniten maksukykyisiä kansalaisia. Yhteiskunta seisoo tai kaatuu heidän kanssaan. Pienituloisilta ei ole, mistä ottaa ja suurituloiset eivät ole koskaan maksaneet suhteellista osuuttaan yhteiskunnan menoista. Syitä on monia, mutta ne jääkööt toiseen juttuun.

Köyhät joutuvat kyllä osallistumaan talkoisiin, sillä yhteiskunnan tukipolitiikkaa on karsittava ja sosiaalipalveluja leikattava. Yhteiskunta osallistuu nyt huomattavalla osuudella myös meidän terveydenhuoltoon sekä vanhusten- ja lastenhoitoon, puhumattakaan opetuksesta. Sellaiseen ei ehkä ole tulevaisuudessa varaa.

Toivon, että maailmassa nämä pahan ilman ennusteet tai pohdinnat eivät toteutuisi! Maailma voi yllättää uudenlaisilla päätöksillä tai suhdanteilla. Ratkaisumalli voisi olla yleismaailmallinen sovittu velkojen nollaus parilta viime vuodelta. Tai meidät yllättää valtavan jyrkkä talouden nousu laman jälkeen vuosikymmeneksi. Siis poikkeuksellinen ja pitkä nousukausi. Valtiot voisivat toipua koronasta myös taloudellisesti.

Toisaalta kun ajattelee toisen maailmansodan jälkeistä aikaa, eihän tämä ole mitään siihen verrattuna. Eurooppa oli pirstaleina ja tuhkana. Siitä huolimatta noustiin tämän päivän vaurauteen. Niin varmaan käy maailmalle koronan jälkeenkin. Samanlainen se ei kuitenkaan ole kuin nyt.

Esa Kanerva



Kulunut viikko

                                                                                                                                    19.3.2020

Kuluvalla viikolla on tapahtunut paljon. Suomi on julistettu poikkeustilaan ja Tampereen demariryhmäkin on hajonnut. Jälkimmäiseen olen itsekin osallinen. Maanantaina julkistettu päätös oli pitkän harkinnan tulos. Neljä muuta valtuutettua tuli samaan johtopäätökseen. Syyt on kerrottu jo julkisuuteen, ryhmän sisäiseen toimintaan ja johtamiseen ne liittyivät. Valtuustotyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun tehdä yhteiskunnallista vaikuttamista. Jos ryhmän kokouksiin osallistuminen aiheuttaa tympeyden ja vastenmielisyyden tunnetta, täytyy tehdä ratkaisuja. Olen ollut demari- puolueen jäsen vuodesta 1980 alkaen ja jäsenenä pysyn. Tätä on nimittäin paljon kyselty, en tiedä miksi. Eihän valtuustoryhmästä eroaminen liity aatteeseen millään tavalla. Jonkin verran on siis vapaaehtoistyötä puolueen eteen tullut tehdyksi. Ratkaisu oli omani enkä hae syyllisiä muualta kuin omasta itsestäni. Mottoni on, että elämässä käy niin kuin hyvin on.

Miten viikko on sitten noin muuten kulunut. Maanantain jälkeen alkoi kalenterin putsaus ja kokouksien peruuttaminen. Monet kokoukset, alustajat ja tilavaraukset tuli peruutetuksi. Tänään osallistuin ensimmäiseen etäkokoukseen. Se onnistui mielestäni ihan hyvin. On nuo nykyajan vehkeet ja ohjelmistot ihmeellisiä. Turha asioitten jaanaaminen jää näköjään vähemmälle, mutta asialliset pykälät saadaan päätetyksi. Toimittajatkin ovat muistaneet soitella. Lyhyeksi ovat jääneet haastattelut, koska ei tästä eroasiasta nyt mitään jymyuutista saa tekemälläkään.

Vaimo muistaa kotiin jäävää somasti aina tehtävälistalla seuraavalle päivälle. Sekin on ihan hyvä asia, pysyy arjessa kiinni. Kyllä kotona aina ruuanlaittoa ja siivoamista riittää. Tai on ainakin tähän asti riittänyt. Tiedä sitten, jos tämä kriisi kestää kuukausia, voi nekin työt loppua. Kirjoja ja askartelua maailmassa riittää. Ja musisointia. Haitari syliin ja antaa sen laulaa. Ammattimuusikot harjoittelevat kuulemma kahdeksan tuntia päivässä. Puuhaa piisaa, jos harrastaa haluaa.

Nyt on oiva hetki liikkua ja kuntoilla. Tätä ideologiaa olen yrittänyt toteuttaa. Eikä pahitteeksi olisi muutaman kilon painonpudotus. On aikaa sinnitellä ja seurustella näläntunteen kanssa. Voi tuntea masokistista tyydytystä mahan möyrinnästä. Kun yrittää värkätä laihdutusruokaa, se on yllättävän aikaa vievää. Kunnon salaattiin tarvitaan hyvät aineet. Tänään perkasin parin euron kilohintaiset kananjalat luuttomiksi ja paistoin ne salaattiin. Hyvinkin reipas tunti kului valmistukseen. Kohta alkaa kesälaidunkausi ja maalle mieli halajaa jo viikonloppuna. Sinappiahan sinnekin piti tehdä, että saa maustetta suolaisen päälle.

Vaikeita päätöksiä on tullut tehdyksi! Tehty päätös on aina hyvä päätös toisin kuin epämääräinen välitila, ollako vai eikö olla. Ainakin mieli tuntuu kepeältä ja unikin maittaa. Se on jo elämässä paljon se.

Esa Kanerva

Henkistä taantumista ja taloudellista lamaa


                                                                                                          15.3.2020

Haavoittuva on ihminen ja usko maailman mahtavuuteen horjuu. Lääkäri sanoi vitsissä mummolle, että se on viirus. Ei viirussa ole mitään vikaa, vastasi mummo. Maailma on nyt samalla tavalla ymmällään kuin entinen mummo ja täynnä joko tahallisia tai tahattomia väärinymmärryksiä. Joka tapauksessa tämä poikkeuksellinen tilanne muuttaa kenties pysyvästi maailmaa ja jopa ihmisten käyttäytymistä. En ole vielä kertaakaan maininnut sanaa korona, koska siitähän tietysti on kysymys.

Mikä sitten voisi muuttua? Taantuma taloudessa lienee tosiasia, mutta maailmankaupassakin voi tulla rakenteellisia muutoksia. Kättelykulttuuri saattaa vähentyä pysyväsi. Sillä ei liene sinänsä suurta merkitystä. Kuvastaa se kuitenkin ihmisten välisen kanssakäymisen käyttäytymismallin muutosta. Yhteiskunnat voivat käpertyä entistä enemmän itseensä, koska usko globalisaation kaikkivoipasuuteen horjuu. Jos jotakin positiivista tästä kriisistä hakee, niin se voisi olla pakollinen valmiusharjoitus ihmisille sille, että tulevaisuudessa voi olla tulossa jotakin vieläkin pahempaa. Tauti, joka tappaa heti eikä hoitoa ole olemassa.

Katselemalla ympärilleen voi nähdä autioituvat kauppakeskukset ja vessapaperitoppaa kaupasta raahaavat vanhukset. Talous perustuu tietysti tavaroiden ja palvelusten vaihdannasta. Ja kun kauppa ei käy, taloudelle käy huonosti. Artisti ei laula eikä kapakka myy viinaa, ainakaan entiseen malliin. Tavara ei valmistu Kiinassa ja tehtaat eivät pyöri ilman kiinalaisia osia Euroopassakaan. Länsi tietysti hermostuu ja alkaa miettiä muita ratkaisuja. Olisiko sittenkin viisasta tehdä tuotteet lähellä, joskin kalliimmalla. Bulkkituotanto saattaa siirtyä Aasiasta pysyväsi ainakin osin takaisin sinne, mistä työ on viety. Se on hyvä uutinen ja suomalaisillakin yrityksillä on haluja tuoda alihankintaa takaisin kotimaahan. Muutos voi olla pysyvää, sillä parempi hieman kalliimpi tuotantokustannus kuin ei mitään bisnestä. Muistan hyvin -90-luvun laman. Se oli kovaa aikaa duunareille ja miksei myös pienyrittäjille ja velkaisille. Samanlaista tilannetta povataan nyt. Kansakunnat vetävät rajojaan kiinni Ja kauppa ei käy.

Yksi tuleva muutos voi olla matkustamisen vähentyminen. Huomataan, ettei se ole ihmiselle välttämättömyys. Mukavaa se tietenkin on, mutta riskialtista. Hyvää on se, että huomataan kotimaassakin olevan paljon nähtävää. Oikein Kiinasta asti ovat tulleet pällistelemään tänne revontulia. Kesämökkikauppa saattaa tehdä comebackkin ja uuden renessanssin. Meillä on puhdasta luontoa ja järvenrantaa.

Jos korona synnyttää pysyvämminkin ihmisen päässä ajattelua siitä, että vähän yksinkertaisempikin ja hidastempoisempi elämä voi olla onnellista, onhan se hyvä asia kulutuksen vähentämisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nyt sitä voi harjoitella. Pulaakaan ei ole nähty muutamaan sukupolveen. Vaikka nyt se tuskin meitä yllättää, pelko jonkun hyödykkeen puuttumisesta arjesta kasvattaa. Tuntuu siltä, että joku vessapaperinhamstraus kuvastaa ihmisen henkistä taantumista. Aletaan miettiä kakka-asioita kuin pikkulapsi. No se sallittakoon, mikäli se tuo turvallisuudentunnetta.

Levoton tai pikemminkin halvaantunut maailmantilanne normalisoituu jokusen kuukauden päästä, kun tauti talttuu. Tilinpäätöstä ei voida ihan lähitulevaisuudessa tehdä. Mitä kellekin ihmiselle jäi käteen tai mikä yhteiskunta hävisi tai voitti, selviää sitten. On sekä voittajia että häviäjiä, se on varmaa. Lukuisat ihmiset menettivät jopa elämänsä.

Esa Kanerva







Onnistumisia

                                                                                                                                 13.3.2020

Vietämme tänään Talvisodan loppumisen 80-vuotismuistopäivää. Taistelukentille jäi kaatuneina runsas 25 tuhatta suomalaista miestä ja naista. Suuri kunnia ja kunnioitus heille!

¤¤¤¤¤¤

Demareilla oli ennen viime kunnallisvaaleja viiden kohdan tavoiteohjelma. Nyt on välitarkastelun aika. Alla on arviota siitä, miten olemme onnistuneet.

1. TYÖLLISYYS ON YKKÖSASIA

SDP:n tärkein tavoite on ollut työttömyyden alentaminen. Työttömyys onkin laskenut vajaassa kolmessa vuodessa 13 prosentista 10 prosenttiin, eli työttömiä on 6 000 henkeä vähemmän. Työvoimapolitiikkaan ja uusiin työllistämistoimiin on budjetoitu 5 miljoonaa euroa lisää rahaa vuodessa. Kaupungin suurten rakennushankkeiden työllistävä vaikutus on ollut merkittävä.
2. KOULUTUS JA SIVISTYS OVAT TAMPEREEN MENESTYSTEKIJÄ

Olemme vaikuttaneet siihen, ettei perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ole nostettu. Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta on pidetty kiinni. Yhteensä 12 homekoulua tai -päiväkotia on korjattu tai korjataan. Yli 2500 uudelle oppilaalle ja lapselle on järjestetty koulu- tai hoitopaikka. Tampere tavoittelee Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa.

3. TURVAA JA HUOLENPITOA

Ikäihmisten palveluiden rahoitusta on nostettu 27 miljoonalla eurolla. Ympärivuorokautisia hoitopaikkoja on lisätty 260, ja kotihoitoon on palkattu 100 hoitajaa lisää. Yhä useampi ikäihminen saa tarvitsemansa hoidon. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin on laitettu lisää voimavaroja. Lastensuojeluun on saatu palkattua uusia sosiaalityöntekijöitä.

4. KÖYHYYDEN JA ERIARVOISUUDEN EHKÄISY
Olemme saaneet aikaan köyhyysohjelman, jonka toimenpiteitä on viety eteenpäin. Vähävaraisten lasten harrastusmahdollisuuksia on lisätty. Alueellisia oppimiseroja on ryhdytty vähentämään 0,7 miljoonan euron määrärahalla. Maksuton ehkäisy on ulotettu alle 22-vuotiaisiin. Päihtyneiden päivätoimintakeskuksen Huoltsun aukioloaikoja on lisätty.

5. KOHTI HIILINEUTRAALIA TAMPERETTA 2030

Raitiotien 1. vaihe valmistuu 2021. Nopeiden junayhteyksien kehittäminen on edennyt ja hankeyhtiö on perusteilla. Kansallista kaupunkipuistohanketta on viety eteenpäin ja uusia luonnonsuojelualueita on perustettu mm. Kintulammille ja Hervantaan. Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksen remontti valmistuu 2023, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla CO2 päästöjen vähenemiseen.

Esa Kanerva


Lapsenlapsestaniko narkkari?


                                                                                                                              
                                                                                                                                              6.3.2020

Kun isovanhempi kokee uuden elämän ja ihmisen syntymän, herää hänessä myös huoli. Mitkä kaikki maailman vaarat on selätettävä ennen kuin aikuiseksi selviää. Päällimmäisenä tulee heti mieleen, viime päivinäkin lehdissä ollut kirjoittelu, lisääntyneestä huumeongelmasta ihan kotipaikkakunnallakin.

Tiedän satoja nuoria olevan vaarassa päätyä narkkariksi ja vähintäänkin 5000 olevan jo kroonikkoja. Syyllisiä ei kannata hakea, niitä on liikaa. Ongelman hoidoksi tarjotaan Tampereella toista huumetta, merkistä viis, subua tai metadonia. Korvaushoidon jälkeen aamuisin nuoret yhdessä päättävät, minne mennään ”jatkoille” kaljakuppilaan. Elämä on yleistä pörinää.

Huumeeton ja terapeuttinen hoito on kiven alla, koska se on kallista. Tampere on luonut ”palomuurin” hoitoon pääsemiseksi, vaikka se on lakisääteistä kunnan tehtäväaluetta. Hoitoon olisi päästävä! Asiakasohjaus seuloo hoitoon pääsevät nuoret, vaikka päätösvalta pitäisi olla hoidon tarpeen toteavalla sosiaalityöntekijällä.

Ainoa oikea ratkaisu mielestäni on ottaa tilanne ”haltuun” ja tuottaa itse huumehoitoon tarvittavat palvelut. Huumehoidon ratkaisun on oltava päihteetön kuntoutus.

Ratkaisut odottavat, miksi valtuusto ei tee mitään, kysyy kaupunginvaltuutettu? Otan vastuun 1/67 osalta. Olen ollut huolissani ja tuonut asiaa julki järjestämällä huumeongelmaa käsitteleviä tilaisuuksia. Muutaman sadan tuhannen lisärahat budjettiin ovat kosmetiikkaa. Muutamalla miljoonalla voitaisiin asiaa laastaroida ja ottaa tilannetta haltuun. Muutoin ollaan Amerikan tilanteessa, narkkarit ampuvat toisiaan ja viattomia kansalaisia rahaa hankkiakseen.

Esa Kanerva

Tyttö tuli taloon


                                                                                                                                             3.3.2029  

Keskimmäisen pojan vaimolle syntyi tyttö taloon tai sukuun viime yönä vähän yli kello yhden. Lapsen syntymä tuo vanhat muistot mieliin. Omien lasten syntymästä on kulunut vuosikymmeniä, lapset ovat maailmalla ja luoneet oman elämänsä. Paljon onnea syntyneelle lapselle ja onnea vanhemmille!

Esa ja Kaarina