Tyhjyyden markkinat yrittävät vallata aivomme


                                                                                                                                  

                                                                                                                     30.12.2017

Julkisuus, radio ja lehdistö ovat pitäneet 1920-luvulta lähtien huolen siitä, että ihmisiä manipuloidaan ja mielipiteitä muokataan viestinnällä halutunlaiseksi. Media, niinkuin tänään sanotaan, on valinnut presidenttejä, käynyt sotaa ja lopettanut sotia. Kaikenlaisia virastoja ja byroita on perustettu vahtimaan ja suitsimaan sen valtaa. Huonosti on käynyt. Median valta on vain kasvanut ja yhtäkään päämiestä ei enää valita ilman sen osallistumista valintaan.

Neljännen valtiomahdin valta on tosiasia, mutta enemmän minua huolestuttaa nykyinen kansan kuohitseminen viestinnän laadulla. Ihmiset voidaan rauhoittaa välipitämättömiksi ja kesyiksi eikä heistä ole markkinavoimien tai valtaeliitin kurinpitäjiksi. Nykyviestinnässä vallitsevat myös tyhjyyden markkinat. Vallan käytön kannalta vähämerkitykselliset kansanedustajan kännissä törttyilyt päätyvät otsikoihin. Toisaalta esimerkiksi ryösteleville markkinavoimille annetaan työrauha. Kansan aivot täytetään viidakon neitosilla ja napakympeillä. Merkittävien yhteiskunnallisten vääryyksien julkituloa ei hallituksen tarvitse edes pelätä. Veroja saa kiertää ja tasa-arvoa polkea.

Arkhimedeen laki pätee aivoissammekin.Tietty määrä viestinnällistä roskaa täyttää saman määrän asiaa aivoissamme. Faktojen tiedostamiselle ei jää tilaa. Vasta muutama vuosi sitten on tajuttu, että tulevia sotia ei käydä sotavoimilla, vaan biteillä. Kenellä on pääsy kansalaisten aivojen hallintaan, se voittaa taistelun. Ihmisillä on tänään vapaa-aikaa runsaasti koneiden ansiosta ja jatkossa vielä enemmän teknologian kehittyessä. Henkinen ja taloudellinen toimintakin tapahtuu valtaosin viestimien välityksellä Minikompuutteri, kännykkä, on olennainen osa ihmistä ja hänen laajentunutta elinpiiriä.

Aivojen tyhjää muistitilaa voidaan käyttää hyödylliseen informaatioon tai tyhjänpäiväiseen aivotäytteeseen. On iso yhteiskunnallinenkin kysymys, miten aivojamme ladataan.

Kaupalliset radiokanavat on hyvä esimerkki siitä, että laajalla roskaviihteen tarjonnalla voidaan vallata ihmisten mielet, markkinaosuuksia ja tuottoa. Tarjottu ohjelma tehdään helposti vastaanotettavaksi viihteeksi eikä suuria maailman murheita tarvitse miettiä. Interaktiivinen kuulijoitten kosiskeleminen ja joutavanpäiväinen jutustelu riittää sisällöksi.

Myös television useat kanavat luovat keinotekoista muovitodellisuutta. Sellaista maailmaa, jossa niin sanottujen tavallisten ihmisten kuvitellaan elävän. Harvoin on tavallisella ihmisellä tähän valhetodellisuuteen taloudellisiakaan mahdollisuuksia. Ihminen korjaa asian haaveilla ja mielikuvituksen voimalla. 

Roskaviihteen lomassa tarjoiltu mainosfilmien ilosanoma täyttää aivojemme tyhjää kapasiteettia, jolle olisi muutakin käyttöä.                                                                

Laatulehdistölle ja informatiiviselle ohjelmatuotannolle on edelleen tarvetta ja tilausta!

Esa Kanerva

Kaupunginvaltuutettu (sd)



Allekirjoita kansalaisaloite

Hyvät lukijani!

Alla on työministeri Jari Lindströmin työttömyysturvauudistuksen kumoamista vaativa kansalaisadressi. Toivoisin sinun allekirjoittavan sen. Uudistus on työttömän oikeuksia polkeva näennäisuudistus.



Toivotan menestyksekästä uutta vuotta ja toivon yhteistyömme tekstieni parissa jatkuvan. Nyt on kirjattu 19.000 käyntiä sivuillani, kiitos siitä! Terveisin Esa Kanerva


"Kumotaan HE 124/2017 vp

20.12.2017

Aloitteen vireillepano
Kannatusilmoitusten keräys
Kannatusilmoitusten tarkastus
Lähetys eduskuntaan
Aloitteen vireillepano
Kannatusilmoitusten keräys
Kannatusilmoitusten tarkastus
Lähetys eduskuntaan


68 264 kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 68 264 kokonaiskertymäpäivätasolla

20.6.201820.5.201820.4.201820.3.201820.2.201820.1.201820.12.201770 00056 00042 00028 00014 0000Created with Raphaël 2.1.2020.12.2017
Kuvaajassa näytetään vain Kansalaisaloite.fi-palvelussa kerätyt kannatusilmoitukset. Kuvaaja päivittyy vuorokauden vaihtuessa.
Voit upottaa kuvaajan omille verkkosivuillesi täältä.


Kannattaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Tunnistautumisen jälkeen voit kannattaa myös muita aloitteita. Nimesi ei tule näkyviin Kansalaisaloite.fi:ssä.
Lue lisää tunnistautumisesta, yksityisyydensuojasta ja julkisuudesta.Kannata aloitetta
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tunnistautua sähköisesti, voit tehdä kannatusilmoituksen tulostettavalla
esitäytetyllä lomakkeella. Tilaa sähköpostitiedotteet

Kansalaisaloitteen otsikkoKumotaan HE 124/2017 vp

Aloitteen päiväys20.12.2017

Aloitteen muotoEhdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Oikeusministeriön asianumero OM 120/52/2017

Aloitteen sisältö

Täten kansalaiset vaativat, että eduskunnan 19.12.2017 hyväksymä HE 124/2017 vp (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta) kumotaan välittömästi.

Perustelut

HE 124/2017 vp:n nojalla maksettavaa työttömyysturvaa leikataan aina kun työnhakijan ponnistukset oman työllisyytensä edistämiseksi eivät ole tuottaneet tuloksia.

Työnhakija ei kuitenkaan päätä rekrytointiprosessin tuloksista, vaan työnantaja niistä päättää, joten on kohtuutonta rangaista työnhakijaa siitä, että työnantajan rekrytointivalinta ei ole osunut häneen.

Työnhakija ei myöskään päätä siitä, onko omalla kotiseudullaan hänen urasuunnitelmiaan tukevia työllisyyspalveluita edes tarjolla, saatikka siitä, tuleeko hän valituksi hänen hakemiinsa palveluihin, vaan TE-toimisto päättää molemmista, joten on kohtuutonta rangaista työnhakijaa siitä, että hän ei ole saanut TE-toimistoltaan hänen tarvitsemiaan palveluita.

Samoin muissakin työllisyysasioissa; päätös tuloksista ei juurikaan ole työnhakijan käsissä.

Eduskunnan 19.12.2017 hyväksymä HE 124/2017 vp on laki joka rankaisee kansalaista asioista jotka eivät ole hänen päätettävissään. Sellainen laki on absurdia, minkä takia se ei ole täytäntöönpanokelpoinen, joten HE 124/2017 vp:n tulee kumota välittömästi.

Aloitteen taloudellinen tukiEi ole

Kannatusilmoitusten keräystavat
Kansalaisaloite.fi


Vastuuhenkilöt

Vireillepanijat


Martin-Éric Racine Helsinki



Edustajat


Martin-Éric Racine Helsinki
martin-eric.racine@nulliki.fi
+358407262737



Varaedustajat


Mika Antero Luoma Pori
Mika_79@nullluukku.com




Kannattaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Tunnistautumisen jälkeen voit kannattaa myös muita aloitteita. Nimesi ei tule näkyviin Kansalaisaloite.fi:ssä.
Lue lisää tunnistautumisesta, yksityisyydensuojasta ja julkisuudesta.

Avautuu uuteen ikkunaanKannata aloitetta
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tunnistautua sähköisesti, voit tehdä kannatusilmoituksen tulostettavalla
esitäytetyllä lomakkeella. Tilaa sähköpostitiedotteet "  




 

Veronkiertoa ja palveluseteleitä


                                                                                                                                  

                                                                                                                        21.12.2017

Seura-lehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli Mehiläinen-konsernista. Minulla on tuoreessa muistissa Mehiläisen johtajan vuolas selittely ja vakuuttelu Tesoman hyvinvointialianssin syksyllä pidetyssä infotilaisuudessa siitä, että Mehiläinen maksaa kiltisti veronsa Suomeen ja on parantanut tapansa. Tuntuu siltä, että hän puhui muunneltua totuutta. Mehiläinen alkoi laajentua Suomessa 2000-luvun alussa. Ensimmäisenä vallattiin Turku. Monien yritysostojen jälkeen se kasvoi valtakunnalliseksi terveysalan yritykseksi. Vuonna 2006 ulkomaalaiset pääomasijoittajat ostivat Mehiläisen. Tällä hetkellä Mehiläisen juridinen omistus on rakennettu ulkomaisten holding-yhtiöitten kautta, ylimpänä omistusyhtiönä Luxemburgiin rekisteröity Actor SCA. Mehiläisen omistaa ruotsalainen Mehiläinen Holding AB. Mehiläisen omistussuhteet on puliveivattu monen yhtiön kautta lopulta Luxenburgiin. Omistamisesta kannattaa tehdä niin monimutkaista siksi, että voidaan tehdä verosuunnittelua, lue veronkiertoa.

Mehiläinen oli ennen ulkomaisia pääomasijoittajia velaton. Ostajat siirsivät hankkimaansa yhtiöön nettovelkaa n. 300 miljoonaa euroa. Pääomasijoittajien Mehiläisen ostoon ottamaa velkaa maksavat tänä päivänä Mehiläisen asiakkaat ja suomalaiset veronmaksajat. Mm. Tesoman hyvinvoinmtiallianssista saadulla liiketoimintakatteella, joka on n. 10 % liikevaihdosta. Suomessa hallinto-oikeus käsittelee paráikaa Mehiläisen veroriitoja. Kun Mehiläinen joskus myydään, kaupasta saatava luovutusvoitto on Luxemburgissa kevyesti verotettu tai jopa verovapaa.

Satakunnan kansa kirjoittaa, että palveluseteli voi tulla jopa 70 prosenttia kalliimmaksi kuin julkinen hammashoito. Esimerkkinä kerrotaan juurihoidosta, jossa hoidon hinta on 1160 euroa. Siihen saa Porin kaupungissa kaksi 385 euron palveluseteliä. Omavastuu osuudeksi jää 390 euroa. Suurin osa palvelusetelin piirissä olevista hammashoidon palveluista tulee asiakkaalle kallimmaksi kuin kunnallisessa hammashoidossa. Hammashoidon palvelusetelin piirissä 15 palvelupaketista käyttö tulee kallimmaksi 14:ssä. Suuremmillaan hintaero on 70 prosenttia.

Tätäkö on terveydenhoitomme tulevaisuus? Köyhä joutuu ottamaan vastaan halvimman ja suppeamman paketin kuin varakkaampi, jolla on sijoittaa omaa rahaa tarvitsemaansa hoitoon. Käytännössä on jo nykyin huomattu se, että yritykset tarjoavat halvemmalla hoitopakettejaan, jos suostut odottamaan esimerkiksi puoli vuotta tai otat vastaan nopean peruutusajan. Kaikki yritykset eivät edes huoli palveluseteleitä. Palvelusetelipaketteja on eri hintaisia ja eri kohderyhmille. On luksusta ja riisuttua mallia. Kapenevatko kansan terveyserot hallituksen kaavailemalla mallilla, epäilen.

Jo nyt tiedetään, että Sote-uudistus on rahoituksellisesti erittäin vaikea. Suunniteltu nuppiluvun mukainen hinnoittelu ei toimi kuin n. 50.000 asukaan väestöpohjalla. Silloin on riittävä määrä ns. keskimääräisiä asiakkaita ja helppo- sekä vaikeahoitoiset potilaat kumoavat tilastollisesti toistensa vaikutukset. Todellista valinnanvapautta ei ole todellisuudessa mahdollista järjestää. Asiakkaan vapaus on se, että teet valinnan joko yksityisen tai julkisen palveluntuottajan välillä. Pienemmille pikkakunnille ei synny yksityistä bisnestä, koska se vaatii jo tuon edellä mainitun hinnoitteluperiaatteen mukaisesti riittävän asukaspohjan.

Toivon lukijoilleni rauhallista Joulua, joulumieltä ja menestystä tulevalle vuodelle!

Esa Kanerva

Valtuusto kokoustaa tänään




                                                                                                                               18.12.2017

Vuoden viimeisin valtuuston kokoustaminen on tänään. Tärkeitä asioita on listalla kuitenkin paljon. Valtuusto sinetöi Kuntaliiton valtuuskunnan vaalin. Puolueet on asettaneet omat listansa vaalia varten. Korjattua hallintosääntöä esitetään hyväksyttäväksi. Yleisön mielenkiintoa riittää ainakin yhteen kohtaan, nimittäin palkkiosäännön muuttamiseen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on päivitetty. Valtuustolle esitellään tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma tuleville neljälle vuodelle. Sitten on esitetty valtuuston hyväksyttäväksi asemakaavat Pulesjärven Itäniemessä, Tesoman Ristimäessä, Nalkalassa ja Isokuusessa. Ennen valtuuston kokousta on kyselytunti, jossa kysellään mm. Tampereen velkarakennetta, ammtillista koulutusta, liikuntapalveluiden tiedottamisesta, kansalaisodan vainajien nimien lisäämisestä Kalevankankaan hautausmaalla ja paperittomien henkilöitten terveydenhuollosta.

Pirkanmaan vaalipiiristä ehdotetaan Kuntaliiton valtuuskuntaan mm. Pekka Järvistä Valkeakoskelta, Hanna Lainetta Kangasalta ja Aila Dundar-Järvistä Tampereelta.

Hallintosäännössä on tehty teknisiä muutoksia. Valtuuston tulee hyväksyä ja päättää esimerkiksi Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen lakkauttamisesta kunnallisena liikelaitoksena. Kaupunginhallituksen tehtäviä on tarkistettu. Kaupunginhallistus vastaa kaupunkistrategian tarkistamisesta vähintään kerran valtuuskauessa.Osaamis- ja elinkeinolautakunnan erityistehtäviä päivitetään. Palkkioasiassa ollaan muuttamassa ns, kolmen tunnin sääntöä. Sääntö rajataan koskemaan vain valtuutettuja. Samoin saman toimielimen samana päivänä pidetyt tilaisuudet katsotaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Eipä minulla tuosta ole muuta sanottavaa, että jos on ollut ongelma, se täytyy ratkaista. Pyrin itse olemaan paikalla ajoissa ja kokouksen loppuun asti.


Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa tullaan käsittelemään Hallintosääntöön tehtyjen muutosten vuoksi ja henkilöstöorganisaation päivittämiseksi.

Tarkastuslautakunta kertoo tulevien vuosien arviointikohteet yleisellä tasolla. Vuosittaiset tarkatuskohteet päätetään vuosittain ei niistä ilmoiteta sen tarkemmin. Haluaisin, että Tarkastulautakunta ottaisi joka kohdealueella huomioon turvallisuusnäkökulman ja poikkeusolojen vaatimukset tarkastettavalla alueella.

Valtuustossa käsitellään myös Yleiskaavoituksen työohjelma vuosille 2017-2021. Yleiskaava varmistaa osaltaan myös strategin toteuttamista. Mm. hiilineutraaliuden tavoittaminen vuonna 2030 edellyttää sitä, että energiatehokkuus paranee yhdyskuntarakennetta ehyttämällä. Käytetään uusiutuvia energiamuotoja ja suositaan kestäviä liikkumisen ratkaisuja. Vuosittain Tampereelle muuttavat n. 3000 henkilöä tuovat omat vaatimuksensa kaavoitukselle.

Esa Kanerva







Terveiset lomalta!


                                                                                                                                  

                                                                                                                                      15.12.2017

Viime yönä heräsin jo kello kolmelta aikaeron johdosta. Tulimme kotiin eilen illalla lähes vuorokauden matkustamisen jälkeen. Matka sujui ongelmitta lähes minuutilleen Helsinkiin asti. Sitten Paunun Masin bussi oli yli tunnin myöhässä Pitäjänmäellä tapahtuneen ketjukolarin vuoksi. Odotimme sitä sitten Keimolan portissa. Juhlistimme vaimon tulevia pyöreitä vuosia hieman etukäteen ja kävimme Intian Goalla. Jörn Donneria mukaellen rahan säästäminen matkustamiseen kannattaa aina. Tavaraa ei saa täältä ikuisuuteen mukaansa, mutta muistot ja kokemukset ovat vientitavaraa tuonpuoleiseen. Ihmisellä on ollut kai ikiajoista lähtien jonkinlainen perustarve lähteä seikkailemaan ja nuuskimaan ympäristöään. Matkailussa toimii myös kontrastin laki. Omaa kotiaan ja kotimaataan voi verrata johonkin. Palatessa huomaa, kuinka hyvin meillä asiat ovat. Hyvä havainto on myös se, että kaikkialla muuallakin eletään, mutta eri tavalla kuin me. Eivätkä meidän tavat ja tottumukset välttämättä ole ainoita ja oikeita. Onnellisuutta voi saavuttaa vähemmälläkin touhulla ja hitaammin.

Yhtä kaikki, maailman yhteiset ongelmat ovat todella maailman kaikkien ihmisten ja maitten ongelmia. Väestö kasvaa. Etenkin Intiassa ilman sosiaaliturvaa elävät ihmiset rakentavat oman vanhuutensa turvan lapsien varaan. Mitä enemmän sinulla on etenkin poikalapsia, sitä todennäköisempää on, ettet näe vanhuudessa nälkää tai joudu kerjuulle. Tämä ilmentyy väestön liikakasvuna ja ylikansoituksena. Väkeä on nyt Intiassa n. 1,3 miljardia ja todellista määrää ei tiedä kukaan. Maa ei kykene huolehtimaan tällaisesta väestömäärästä, ruokaa ei ole riittävästi kaikille. Nykyisin maata piinaavat ilmaston lämpenemisestä aiheutuvat toisaalta kuivuus ja toisaalta liiat sateet. Suurin osa väestöstä asuu maaseudella hyvin karuissa olosuhteissa vailla mitään nykyaikaisia mukavuuksia sähköstä puhumattakaan. Liikakansoitus isoissa kaupungeissa on valtavaa. Kaikille ei riitä edes kattoa tai pressua pään päälle. Siltojen aluset ja slummit ovat miljoonien koti. Tulevaisuudessa uhkaa entistä pahempi ruokapula. Väittävät, että geenimanipuloidut kasvit olisivat ainoa maan pelastus totaaliselta nälänhädältä. Kiina ruokkii jo omaa väestöään tällä tekniikalla.

Karkea ihmisten välinen eriarvoisuus on silmiinpistävää. Eliitti asuu korkeitten muurien takana linnoissaan ja köyhä kansa osin ihan heitteillä. Slummeissa ei ole ihmisoikeuksia eikä lakia. Tai on viidakon tai slummien lait. Kukin pyrkii elämään niin kuin pystyy ja sortaa toista niin kuin osaa. Fyysisen voiman laki pelaa ja naiset sekä lapset kärsivät. Ei mitään infraa, vettä tai likaviemäriä. Rotat ja syöpäläiset ovat ainoita ysräviä, jotka eivät jätä. Kun joku tappaa toisen, suku kostaa, jos pystyy. Riisiä syödään ja se on pääasiallinen ravinnon lähde. Kaikille ei riitä sitäkään ja lapsia kuolee ruuan puutteeseen ja tauteihin.

Turistialueella, kuten Goalla asiat ovat hivenen paremmin. Kerjäläisyyttä on, mutta ihmiset voivat kohtuudella. Pyrkimystä jonkinlaiseen infran rakentamiseen on, mutta pahasti tökkii etenkin jätehuolto. Joka puolella on roskaa ja mädäntyvää jätettä. Lehmät kulkevat kadulla ja etsivät jäteastioista ruokaa, kaatavat niitä ja paskovat paikat. Sähköä tulee milloin tulee ja katkokset ovat jokapäiväisiä. Meikäläisittäin puhdasta vettä ei tule, vaan paljon sitä ostetaan pullotettuna tuotteena, globaalia bisnestä sekin. Jätevesien puhdistamisesta voi vain unelmoida. Meri ottaa vastaan kaikki paskat ja saastuu päivä päivältä. Mahatautia emme saaneet, mutta toki tarkkana täytyy olla. Ruokaa myydään mm. kauppahallissa ja toreilla. Siellä on sanoin kuvaamaton löyhkä ja kärpäsiä. Etenkin kalat sekä äyräiset tuntuvat ja näyttävät ihan mädäntyneiltä jo kalatiskillä.                                   
Raksamiehiä kävi sääliksi. Aamulta kuudelta aloitettiin ja illalla 18 maissa pimeän tultua lopetettiin. Ja sitten rakennustyömaan viereen kyhättyyn pressuleiriin nukkumaan. Yöllä varmaan käy kuhina, kun rotat ja itikat iskevät kiinni. Sitkeitä ja laihan lihaksikkaita miehiä ovat. Naisiakin on työssä apulaisina. He kantavat vatilla päänsä päällä hiekkaa sementin tekijöille. Kura tehdään kyllä jo sähkömylyllä eikä käsin. Muuten rakentamistekniikka on samankaltaista kuin meillä viisikymmetentäluvulla. Vasaralla naputellaan ja elementtejä ei tunneta. Väkeä rakennustyömaalla on kuin vilkkaalla torilla. Työsuojelua ei ole, rakennustelineet rakennetaan bambusta ja turvköysiä ei tunneta. Kun yksi mies putoaa, tulee kaksi tilalle. Tuskin leski saa korvauksia.

Matkailija nauttii alhaisesta hintatasosta. Mielestäni on parasta kehitysapua käyttää siellä runsain määrin palveluita ja maksaa avokätisesti. Hyvä ammatti mies tienaa n. 5 euroa päivässä ja monien on tyytyminen euroon tai kahteen. Riisi maksaa kilon kymmenen senttiä ja hedelmät ovat saman hintaisia. Kympillä elää länsimaisittain herroiksi päivän. Itse vuokraamamme asunto maksoi 15 euroa vuorokausi. Oli oikein ilmastointi makuuhuoneessa. Viidellätoista eurolla voi ottaa taksin käyttöönsä päiväksi ja lähteä vaikka kauemmaksi uimaan. Kuski odottaa ja on tyytyväinen, kun on työtä. 
Ei siellä ihmiset valita. Ovat ystävällisä ja elävät hetkessä. Buddhalainen tai hindulainen uskonto lähtee periaatteesta, ettei kannata murehtia, pahalla mielellä elämä menee hukkaan. Varkaita ei juuri ole eikä kaupassakaan yleensä petetä. Hienoja ja ihailtavia ihmisiä ovat kaikki. Näyttävät tunteensa ja matkailijakin voi tuntea aitoa ystävällisyyttä. Elämän asenteessa meillä olisi paljon opittavaa. Perille pääsee hitaamminkin ja kaikkeen ei tarvita rahaa. Iloita voi vähästäkin ja juuri siinä hetkessä.

Esa Kanerva

Yksityiset terveysfirmat rynnivät markkinoille


                                                                                                                                  

                                                                                                               28.11.2017

Luin Satakunnankansaa. Lehdessä kerrotaan Sairaalakonserni Mehiläisen Porin valloituksesta. Markkinat kapenevat. Aiemmin suuria lääkärikeskuksia oli Porissa kolme, nyt kaksi. Terveystalo osti Porin Lääkäritalon vajaa vuosi sitten. Jutussa todetaan, että työterveysasiakkaiden osuus kaikista Porin Mehiläisen asiakkaista on noin puolet. Tänä syksynä Porin yksikön liikevaihto on kasvanut 20–30 prosenttia. Kasvua on tuonut myös yhteistyö vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan kanssa.

Kokoomus on luvannut firmoille valinnan vapauden. Sitä on helppo markkinoida. Kuka nyt valinnan vapautta kritisoisi. Pintaa raaputtamalla huomaa, että todellinen vapaus on vain unelmaa ja ideologiaa. Terveyskeskuksen oven voit valita, joko julkisen puolen tai yksityisen puolen. Sitten siihen se valinta loppuu. Syrjäseduilla ei ole toimivia markkinoita eivätkä yritykset sinne hakeudukaan. Kaupungeissa ne haluavat palvella hyvin toimeentulevia ja mukavia hoidettavia, seteliasiakkaita, joilla on rahaa panostaa omaa rahaa tarjottuihin paketteihin.

Suuret terveysalan firmat juoksevat nyt kilpaa toistensa kanssa ostamassa pieniä yrityksiä, sairaalakiinteistöjä ja rekrytoivat ammattilaisia. Niillä on varmaa tietoa siitä, että nyt kannattaa Suomen terveysmarkkinat vallata. Pirullinen hallituksen juoni on mielestäni julkiselle puolelle sälytetty taakka ”taannuttaa” omat julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Se tapahtuu tulevia valtionosuuksia leikkaamalla, jos kunnat nyt satsaavat lisää rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valtionosuuksien taso lasketaan 2019 lopussa ja sitä enemmän tulevat valtionosuudet leikkaantuvat, mitä isommin kustannukset ovat nousseet edellisinä vuosina. Tästä kipuillaan Tampereellakin.

Palataan Poriin. Ensi vaiheessa Mehiläinen kaksinkertaistaa tilansa remontoimalla nykyisen toimitalonsa toisen kerroksen lääkärikeskuksen käyttöön. Tarvittaessa mahdollista on rakentaa vielä kolmas kerros. Sitä tarvitaan, kun sote-uudistus Mehiläisen mukaan syntyy tavalla tai toisella ja valinnanvapaus toteutuu suunnitellulla tavalla, Mehiläinen perustaa Poriin oman sote-keskuksen. Jos sote-keskus toteutuu, Mehiläinen rekrytoi todennäköisesti jälleen kymmeniä lääkäreitä ja hoitajia. Pori on malliesimerkki tämän hetken tilanteesta. Lääkärijonot voitaisiin purkaa julkisellakin puolella pikkurahalla, mutta investointihalut rekrytointeihin on kunnissa nyt vähissä. Miksi esimerkiksi Tampere uhmaisi tulevien vuosikymmenten kehitystä ja leikkauttaisi valtionosuuksiaan tahallaan lisäämällä Sote-rahoitusta. Kaikki asiakkaat hoidetaan, mutta hoidon laadussa ei pystytä parhaimpaan. Muissakin asioissa on hallituksen tarjoilemaa epätasa-arvoa. Julkiselta leikkaustoimintaa suorittavalta sairaalalta vaaditaan ympärivuorokautinen päivystys, mutta se ei koske yksityistä puolta!

Hallituksen touhuissa alkaa olla kokkareita niin kuin entisen pojan pierussa. Enää ei yritetä edes peitellä meikkaamalla markkinavetoista politiikkaa. Siitä vaan rahat valtiolta yksityisille terveysmarkkinoille. Katteet Cayman-saarille ja henkilöstölle korppuja. ”Tuijanurmet, suvilindenit ja tanjakarpelat” saavat rellestää ja rahastaa omien firmojensa kautta vieläkin härskimmin ja näyttää asiakkailleen pitkää nenää. Kun moraali antaa myöten kusettaa valtiota, niin ei asiakkaankaan kannata liikoja odotella. Lääkärin ”eettiset” päätökset voivat muuttua asiakkaan suussa etikaksi.

Vietän ja juhlistan vaimoni pyöreitä vuosia poissa Suomesta kaksi viikkoa ja palaan kirjoittamiseen 18.12 alkavalla viikolla. Toivon lukijoilleni siksi ajaksi rauhaisaa Joulun odotusta!

Esa Kanerva











Työtä ja SDP:tä


                                                                                                                                 24.11.2017


Tämän hetkinen tilanne on se, että Suomessa köyhät tulevat vielä köyhemmiksi ja rikkaat "Nallet" kiittävät ja kylpevät rahassa. Köyhyyttä esiintyy kaikissa yhteiskunta-asemissa olevien keskuudessa.

Opiskelijoiden asema heikkenee monin eri keinoin. Opintorahaa leikattiin melkein satasella kuukaudessa ja asumistuki väheni mm. kimppakämpässä asuvien osalta. Eläkeläisen elämä kurjistuu eläkkeitten indeksileikkauksista johtuen. Eläkkeitten ostovoima ei pysy hintojen perässä Jos elät 90-vuotiaaksi, eläkkeen ostovoima puolittuu. Työttömyysetuja on leikattu ja indeksejä heikennetty. Yhä useampi putoaa peruspäivärahalle. Lapsiperheiden toimeentuloa puraisevat lapsilisän indeksiheikennykset ja leikkaukset. Pelkällä sosiaaliturvalla elävien arki on todella heikoissa kantimissa. Turvaverkkoja on revitty rikki ja heikennetty.

Kaiken kaikkiaan kysymys on talouden ohjaamisesta ja voimavarojen suuntaamisesta. Suhdanteista riippumaton julkisen talouden tila heikkenee leikkauksista huolimatta edelleen ja rakenteellinen alijäämä kasvaa. Se johtuu hallituksen politiikasta ja ennen kaikkea tuloperustan romuttamisesta. Hallituksen veropolitiikka on vastuutonta. Suurituloisten rahavirtaa ja tuloja kasvatetaan ilman, että sillä olisi myönteisiä vaikutuksia kasvuun ja työllisyyteen. Julkinen talous kohenee vain nostamalla työllisyysastetta tekemällä uudistuksia, jotka helpottavat tilannetta kuten oppivelvollisuuden pidennys, perhevapaauudistus ja aktiivinen työvoimapolitiikka. Lisäksi olisi panostettava koulutukseen ja tutkimukseen. Nämä nostavat työllisyyspotentiaalia merkittävästi.

Ihmisille tulisi luoda uskoa tulevaisuuteen. Kovaa uusliberalistista politiikkaa ei ole pakko tehdä. Se on hallituksen arvovalinta. Köyhyyden lisääntyminen kuvastaa hyvin kupletin juonen. Tilanteen korjaamiseksi avainsanoja ovat tulonjaon oikeudenmukaistaminen, osaamisen ja koulutukseen panostaminen ja työelämäuudistukset. Koulutuksesta tulisi perua ammatillisen koulutuksen 190 miljoonan leikkaukset ja lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja. Varhaiskasvatuksessa pitää alentaa maksuja, pienentää ryhmäkokoja ja palauttaa subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Oikeudenmukaisuutta vahvistaisi lomarahojen palautus, eläkepaketti ja indeksileikkausten peruminen. Työttömien asemaa ei tulisi enää kajota ja heikentää. Hallitus on syyllistänyt työttömiä laiskoiksi ja työtä vieroksuviksi. Mitä on tapahtunut? Heti kun työtä on alkanut löytyä, työttömyysluvut tippuvat hurjaa tahtia.

Miten edellä mainitut toimenpiteet rahoitettaisiin? Keskeistä on verotuksen tehokkuus ja veropohjan tiivistäminen. Verot pitää maksaa maksukyvyn mukaan ja verojärjestelmän tulee olla aukoton. Erilaiset vähennykset suurituloisille poistettaisiin. 75 % vähennyksistä kohdistuu kahteen ylimpään tulokymmenykseen. Veron kierrolle ja harmaalle taloudelle on tehtävä stoppi.

Näissä vilpeissä valtio menettää verovaroja n. 4-8 miljardia ja se on paljon. Keinot ns. aktiiviseen verosuunnitteluun tukitaan, sen arvoksi on analysoitu n. 100 miljoonaa euroa vuositasolla. Sdp ei ottaisi lisää velkaa. Puolueen vaihtoehdossa esitetään 13-kohtainen ohjelma veronkierron ja harmaan talouden vastaisiksi toimenpiteiksi. Yksi keino ovat tyyppihyväksytyt kassakoneet. Ruotsissa kokeiltu malli lisäsi valtion verotuloja 3 miljardilla kruunulla vuositasolla. Puolueellamme on esittää 23-kohtainen ohjelma verovilppiin ja aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumiseksi. Sdp:n ehdottama vero- ja etuuskokonaisuuden arvo tulonlisäyksenä valtiolle perustuu eduskunnan tietopalvelun laskelmaan.

 Nykyiselle politiikalle on vaihtoehto. Pidetään kaikki kyydissä!

Esa kanerva

Mielipiteitä valtuustossa






                                                                                                                                  20.11.2017



Hyvinvointikertomus

Hyvinvointikertomuksessa kuvataan asukkaiden hyvinvointia seitsemän hyvinvoinnin osa-alueen sisällä. Keskityn yhdenvertaisuuteen. Selvityksessä todetaan, että tuloeroja kuvaava Gini-kerroin on pysynyt lähes ennallaan. Se on osatotuus ja tulkinta. Tilastokeskuksen mukaan tosiasia kuitenkin on, että eriarvoistumiskehitys yhteiskunnassa etenee. Ylimmän kymmenyksen tulot ovat kaksinkertaistuneet vuosina 1990-2015 verrattuna muihin desiileihin ja tuotannontekijätulot eli palkat, yrittäjätulot ja omaisuustulot kolminkertaisuneet verrattuna kaikkiin muihin kymmenyksiin.

Kuitenkin n. 11 prosenttia väestöstä saa viimesijaista hätäapua, toimeentulotukea. Hyvää tässä on se, että ehkäisevää toimeentulotukea on vuonna 2017 myönnetty rutkasti enemmän kuin aikaisemmin. Köyhyys ei siis ole kadonnut mihinkään. Hienoa, että pormestari pystytti köyhyysohjelmatyöryhmän pohtimaan ja esittämään konkreettisia esityksiä tilanteen helpottamiseksi. Lisäksi budjettiin on varattu ensi vuodeksi alkupanokset.

Huolestuttavaa yhdenvertaisuuden näkökulmasta on yli sukupolvien ylettyvä työttömyys ja näköalattomuus. Työttömyys pienenee, mutta yli 1000 poäivää työttömänä olleita on liikaa, on pitkäaikaistyöttömiä yli 40 prosenttia kaikista työttömistä. Pitkään työttöminä olleiden osaaminen ja osalla työkykyisyyys ovat laskeneet. Kenenkään ei pitäisi olla ilman työtä 3 kuukautta pitempään. Kaupunki on ollut perustamassa ja osallistumassa työllisyyden hoidon kokeiluun, jolta odotetaan paljon. Tosiasia lienee, että tarvitaan työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta. Osalle eläkeratkaisut ovat paras vaihtoehto. Nuoret tarvitsevat koulutusta ja sen ensimmäisen työpaikan. Periytyvää työttömyyttä voidaan ehkäistä tehokkaalla perhetyöllä ja panostamalla heikommin yhteiskunnassa pärjäävien arkeen.

Tampere ikääntyy, 8 prosenttia tamperelaisista on täyttänyt 75 vuotta ja 2 prosenttia 85 vuotta. Heidän turvattomuutensa ja syrjäytyminen on otettava vakavasti. Todennäköistä on, ettei ilman perheitten ja kuntayhteisön tukea selvitä. Vanhukset on integroitava perheitten arkeen ja toimintaan mukaan. Kauniita sanoja, toteutuksen voi jokainen aloittaa omasta perheestään ja yhteisöstään.

Erikseen nostan vielä yhden vällinputoajaryhmän, nimittäin yksinhuoltajat. Mitä yhdenvertaisuuteen tulee, niin tämä ryhmä kantaa kaksinkertaisen vastuun kaikesta, taloudesta ja lapsista. Toivon heille
tukea ja kannustusta meiltä kaikilta lähimmäisinä. Jokaisella meistä on joku tuttu tai lähipiirissä oleva, joka kantaa tällaista voimia vaativaa vastuuta. Lähestytään heitä ja tarjotaan apua jokainen, mahdollisuuksien mukaan.

Esa Kanerva


Monetra


Listalla on Tilakeskuksen jälkeen taas uusi yhtiöittäminen. Muutos liittyy kiinteästi Sote-kuvioihin. Lain valmistelussa on tullut esiin hallituksen tahtotila keskittää talous- ja henkilöstöhallinto joko valtion perustamaan valtakunnalliseen yhtiöön tai paikallisesti maakuntaan perustettavaan organisaatioon. Maakunnan on kerrottava aikeistaan ja etenemismallisuunnitelmansa talous- ja henkilöstöhallinnon valmistelun osalta 30.11.2017 mennessä. Tulevaan valtion konsortioon, Vimana osakeyhtiöön, on käsittääkseni nyt suunnitteilla olevan Monetran tyttärenkin liityttävä osakejärjestelyin saadakseen inhouseyhtiön aseman suhteessa Vimanaan. Osaomistuksen osalta ohjaus voidaan toteuttaa hallituspaikalla ja palvelusopimuksella. Maakunnalle tuotettavista talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista tehdään tulevan valtion yhtiön kanssa palvelusopimus.

Monetra Oy aloitti toimintansa vuonna 2012, kun Ouluun yhdistyi neljä ympäristökuntaa. Samassa yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä päätettiin siirtää palkanlaskenta ja taloushallinto Oulun kanssa samaan yhtiöön. Kaupungin tukipalveluiden yhtiöittämistä on selvitelty jo jonkin aikaa ja parhaimmaksi ratkaisuksi ja kumppaniksi esitetään Monetra Oy:tä. Ajatuksena on perustaa konserni, jossa Pirkanmaalla olisi oma yhtiö, johon kuuluisivat Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset. Kaupunki saisi hallituspaikan Monetra-konsernissa ostamalla osakkuuden yhtiössä. Kun kerta on pakko yhtiöittää, minusta tuntuu järkevältä hakea volyymietua kumppanista ja tehdä paikallinen ratkaisu mieluummin kuin ostaa palvelut keskitettyltä valtionyhtiöltä. Toiminnan pitäisi alkaa Tampereen osalta vuoden 2019 alusta. Kaupunki alkaa ostaa silloin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut ko. yhtiöltä.

Henkilöstön näkökulmasta ratkaisu tuntuu kohtuullisen turvalliselta. Kaupungin vanhat työntekijät voivat siirtyä Monetran palvelukseen liikkeenluovutuksella. Luovuttajalla on mielestäni velvollisuus ja mahdollisuus sopia siirron yhteydessä uuden työnantajan kanssa ehtoja, joilla muutos toteutetaan mahdollisimman kivuttomasti.

Esa Kanerva


Digisyrjäytyminen

Varavaltuutettu Jari Heinonen on tehnyt aloitteen digisyrjäytymisen ehkäisemiseksi yhdessä valtuutettu Aarne Raevaaran kanssa. Hyvä aloite, jossa kiinnitetään huomiota tärkeään asiaan. Kaikkien kuntalaisten tulee pysyä mukana kyydissä. Aloitteessa todetaan köyhyyden olevan yksi merkittävä syy digiosattomuuteen.

Kuten vastauksessa todetaan, osalle asiakkaista digitaaliset palvelut eivät tule tuomaan helpotusta ja heitä varten tarvitaan monikanavaista viestintää ja palveluita. On tietenkin todettava, että digitaalisuus on oiva väline ja paras tuotantotapa niille, jotka asian hallitsevat ja joilla on esimerkiksi taloudelliset mahdollisuudet hankkia tarvittavat laitteet sekä yhteydet. Siitähän tässä ei ole kysymys. Huolihan on siitä, että kaupungissa on lukuisia kuntalaisia eri syistä digipalveluiden ulkopuolella. Palvelutarjontaa pitää olla vähimmistöillekin. Heidät pitää muistaa jo yhdenvertaisuuden vuoksi. Kuten pormestari edellisessä kokouksessa totesi, ettei missään ole sanottu, ettei kaikkia otettaisi huomioon. Joskus vain tuntuu siltä, muistetaanko digihuumassa ja palveluiden kehittämistyössä jokaikinen kuntalainen.

Lopuksi, aloitteessa ollut ajatus opetuksen ja neuvonnan lisäämisestä on kannatettava.

Esa Kanerva


















































Valtuustolla on taas päätettävää




                                                                                                                                   18.11.2017

Nuija kopahtaa taas maanantaina virastotalolla kokouksen aloituksen merkiksi. Kolme kertaa kuuluu napautus. Viikko sitten istuttiin maratonkokous talousasioiden kipussa. Nyt on listalla Tilakeskuksen jälkeen taas uusi yhtiöittäminen. Se liittyy kiinteästi Sote-kuvioihin. Lain valmistelussa on tullut esiin hallituksen tahtotila keskittää talous- ja henkilöstöhallinto joko valtion perustamaan valtakunnalliseen yhtiöön tai paikallisesti maakuntaan perustettavaan organisaatioon. Rutkasti puhetta herättänee kaupungin Hyvinvointikertomus 2013-2016. Aiheesta valtuutetut voivat pitää puheenvuoroja lähes kaikesta maan ja taivaan välillä. Kaupungin hallintoon liittyy sisäisen valvonnan- ja riskien hallinnan perusteitten hyväksyminen. Kevalle myytävästä tontista valtuusto päättäneen yksimielisesti. Tontti on Tampere-talon vieressä oleva ja Marriot-hotelliketjulle osoitettu paikka.

Tukipalveluiden yhtiöittämistä on selvitelty jo jonkin aikaa ja parhaimmaksi ratkaisuksi ja kumppaniksi esitetään Oulun kaupungin taloushallinnon palvelukeskuksen ympärille leivottuun yhtiöön nimeltään Monetra Oy. Ajatuksena on perustaa konserni, jossa Pirkanmaalla olisi oma yhtiö, johon kuuluisivat Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset. Kaupunki saisi hallituspaikan Monetra-konsernissa ostamalla osakkuuden yhtiössä. Kun kerta on pakko yhtiöittää, minusta tuntuu järkevälstä hakea volyymietua kumppanista ja tehdä paikallinen ratkaisu mieluummin kuin siirtyä keskitettyyn valtionyhtiöön. Toiminnan pitäisi alkaa Tampereen osalta vuoden 2019 alusta. Kaupunki alkaa ostaa silloin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut ko. yhtiöltä.

Hyvinvointikertomuksessa kuvataan asukkaiden hyvinvointia seitsemän hyvinvoinnin osa-alueen sisällä. Osa-alueita ovat yhdenvertaisuus, elämänlaatu ja esteettömyys, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, ympäristö, ravitsemus, kulttuuri ja sivistys ja liikunta ja fyysinen aktiivisuus. Ajattelen, että yhdenvertaisuudesta pitää ainakin puhua. Kertomuksessa väitetään, että edelliseen kertomukseen verrattuna ei ole tapahtunut mitään olennaista muutosta heikompaan. Oma tuntumani on se, että kyllä on menty alaspäin.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on johtamisen väline. Jokaisen hallinnossa ja päätöksenteossa mukana olevan tulisi tietää ja tunnistaa yhtiöitten hallituksissa ja johtokunnissa, että vastuussa ollaan kaikessa veronmaksajille ja kuntalaisille. Kaupungin yhtiöissä ja liikelaitoksiissa ei saa syyllistyä ”pelaamiseen” tai uhkapeliin. Vastuussa ollaan viime kädessä omalla lompakolla. Virheitä saa toki tehdä, koska kaikki on inhimmillistä toimintaa. Pitää olla kuitenkin huolellisesti perehtynyt asioihin ja eikä syyllistyä huolimattomuuteen.

Varavaltuutettu Jari Heinonen on tehnyt aloitteen digisyrjäytymisen ehkäisemiseksi yhdessä valtuutettu Aarne Raevaaran kanssa. Hyvä aloite, jossa kiinnitetään huomiota tärkeään asiaan. Kaikkien kuntalaisten tulee pysyä mukana kyydissä. Aloitteessa todetaan köyhyyden olevan merkittävä syy digiosattomuuteen. Ajatus opetuksen ja neuvonnan lisäämisestä on kannatettava.

Esa Kanerva

Puheenvuoro etiikasta




                                                                                                                                      14.11.2017

Lukijani saavat nyt arvioida, puolustinko minä valtuustossa pitämässäni puheenvuorossa seksuaalista häirintää. Nuoret naiset vasemmalta niin väittivät. Oli oikein kommentoitava, että tulkitsette minua väärin enkä hyväksy häirintää missään muodossa enkä milloinkaan.

”Eetiset toimintaperiaatteet on hyvä olla muistuttamassa meitä oikeasta ja väärästä. Tämän asian ymmärtäminen ja toteuttaminen on siinä mielessä yksilön kannalta ongelmallista, että siinä ei oikein voi esiintyä oppimestarina. Kehitysprosessin on lähdettävä yksilöstä itsestään ja tunnetusti oman toiminnan arviointi on vaikeaa. Vaikka kysymyksessä on niinkin tuttu henkilö kuin oma itse.

Politiikassa ovat käsitteet pienet piirit, saunasopimukset, hyväveliverkostot, kabinettipolitiikka, juonittelut ja kontissa matkustamiset juurtuneet arkikieleen totuuksina. Nyt kun löydään pöytään vaatimukset avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä, kontrasti on aika jyrkkä. Ovatko avoimuus, rehellisyys ja julkisuus päätöksenteossa vain sanahelinää. Niin kauan ne ovat kuin käytännöt jatkuvat ja niin kauan kuin yksilöt sen sallivat itselleen, ne jatkuvat.

Toistemme kunnioittaminen on vaativa hyve. Kohtaamme toisamme erilaisissa rooleissa, mutta kysymyksessä on aina sama ihminen, jolla on ihmisarvo. Isäni opetti, että katso aina tasaltasi ihmistä silmiin. Asema tai arvo eivät saisi vaikuttaa toimintaamme ja ylemmässä virka-asemassa olevan ihmisen pitäisi arvioida samalta tasolta alaistaan. Arjen yhdenvertaisuuden opettelun voisi aloittaa sillä, että tervehtii tuntemiaan ihmisiä asemaan katsomatta.

Eettiset säännöt edellyttävät siistiä käytöstä. Mutta nyt tämä vatulointi seksuaalisesta häirinnästä on mennyt mahdottomuuksiin. Se on samaa sarjaa kuin ”Saako koulussa laulaa ”Suvivirttä” tai onko ”Naisen perään katsominen” törkeää seksuaalista häirintää. Naisen ja miehen seksuaalista jännitettä ei saa minkään etiikan lakien mukaan tulkita epäasiallisuudeksi. Jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava.

Myös kunnan tulee bisneksissään aina miettiä, ovatko yhteiskunnalliset hyödyt haittoja suuremmat. Tarkoitus ei pyhitä keinoja. Kaupungin maine menee yhtä helposti kuin yritysten imago väärillä päätöksillä. Pitää muistaa, että vastuullisuus ja luotettavuus ovat kilpailukeinoja, joita tulee vaalia.Liiketoiminnassa ei pidä lipsua eettisissä periaatteista.”

Esa Kanerva

Paljon puhetta - vähän villoja


                                                                                                                                  

                                                                                                                    9.11.2017

Ensi maanantaina valtuusto kokoontuu talouslukujen pariin. Kokous alkaa jo klo 9 ja päättynee, mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, seuraavan vuorokauden puolella. Eihän tämänpituisessa kokoustamisessa mitään järkeä ole, mutta demokratia siinä pilkkaa tekijöitään. Äänestystä toisensa jälkeen ja puheenvuorojen toistoa. Kokouksessa riittää esiintyjiä ja valtuutettujen päässä lennokkaita ajatuksia. Puheissa ei tarvitse olla järkeä, puhumattakaan taloudellisten realiteettien tunnistamista, äänestäjlle esittäytyminen on tehtävä ja se on se pointti. Toisaalta kyllä äänestäjät tunnistavat tyhjän höpöttäjät. Sellainen valtuutettu aloittaa yleensä yleisön ”nuolaisulla” ja kertoo, että täällä on pidetty hyviä puheenvuoroja. Sitten mennään muutamalla lauseella itsekehun puolelle ja mainoslauseeseen.” Itse olen jo monta vuotta sitten ottanut asian esille.” Seuraavaksi toistetaan jo moneen kertaan todetut asiat. Kaunis hymy vielä kameralle ja kaikki on taas hyvin. Ahkeruuden imago on kiillotettu ja omaa sielua lämmittää. Näin näitä veronmaksajien asioita hoidellaan, hän ajattelee, ja hyvin, varsinkin minä.

Tampereen talous ei noitumalla parane eikä menoja lisäämällä. Huhuina on kuultu, että koalitio narisee ja paukkuu kuin jäät keväällä. Toverit vasemmalla ovat kuulemma pistäneet ranttaliksi ja puhkuvat toimintatarmoa keksimällä menolisäyksiä, mutta eivät rahoitusta. Kuten olen todennut, tämä vuosi on aika ratkaiseva koko poliittisen orkesterin koossa pysymisessä. Ketään tämä Lylyn talousarvioesitys ei jätä hoitamatta eikä lapsia opettamatta. Eikä antamatta mitään muutakaan kunnan peruspalvelua. Äänestäjille on myös luvattu hoitaa talous kuntoon neljässä vuodessa. Menneitten vuosien ”namurahapussi” on nyt kiinni ja mikään puolue ei saa sitä avata. Budjetti on kokonaisuus.

Perussuomalaisille kuuluu nyörä kiitos tähän astisesta. He ovat pitäneet kiinni sovitusta. Toivottavasti vielä näin tapahtuu maanantainakin. Lupaan kirjata kokouksessa kaikki tulopohjaa vahvistavat esitykset paperille. Ja lupaan kannattaa kaikkia niitä. Ellei niissä aleta mennä mahdottomuuksiin tai ”Pelle Pelottoman” reviirille. Lasketaan sitten maanantain kokouksen jälkeen, kuinka monta niitä tuli.

Olen miettinyt, että aivan ratkaisevaa on edelleen työttömyyden hoito. Työpaikkoja löytyi aluksi rivakkaa tahtia. Nyt on meno tasaantunut ja osittain seisahtanut. Työttömyyden kova ydin on jäljellä. Yli 1000 päivää työttömänä olleita on liikaa. Ilmeisesti heitä ei auta tavalliset työllistämistoimet, vaan on tehtävä jotakin uutta ja uudella tavalla. Työttömyys maksaa ja kunta menttää verotulot eikä saa mitään vastinetta Kelalle maksettavista työmarkkinatuen kuntaosuuksista. Tälle on tehtävä jotakin. Kaupunki voisi käyttää rahan hyödyllisemmin yhteistyössä yritysten kanssa työntekijän osaamisen päivittämiseen yrityksen tarpeita vastaaviksi. Tukikauden ajan työtön voisi kouluttautua työpaikalla ja tavoitteena tulisi aina olla vakituinen työpaikka. Tähän olisi yritystenkin sitouduttava ja vain perustellusta syystä työsuhdetta ei tarvitsisi jatkaa. Järjestely edellyttää yhteistyökumppaneilta sitä, että yrityksen asioitten tulee olla kunnossa ja velvoitteet hoidettu sekä työolot asianmukaiset.

Verojahan ei nosteta ensi vuonna ja koiratkin saavat olla karhun kynistä rauhassa. Uutena maksuna aletaan periä hulevesimaksua julkisoikeudellisena maksuna, ei kiinteistökohtaisesti. Se on herättänyt paljon keskustelua ja närästystä. Maksu liittyy lainsäädäntömuutoksiiin ja sen kustannukset ovat ollut eriteltynä Tampereen Vedessä jo vuodesta 2015 alkaen. Maksu on ollut leivottuna jätevesimaksun sisään. Nyt se eriytetään lain vaatimuksesta. Osaltaan maksu on hillinnyt jäteveteen kohdistuneita korotuspaineita. Pitää muistaa Sulkavuoreen rakennettava n. 300 miljoonan euron uusi jätevedenpuhdistuslaitos. Veronmaksajat senkin maksavat tavalla tai toisella. Hyvä hanke ja vuosisadan ympäristöteko.

Jos valtuusto hyväksyy muutetun ensi vuoden talousarvion, se menee pakkaselle vielä lisää päätyen lähes 22 miljoonaa euroa alijäämaiseksi. Valtuustolle esitetään lisäbudjettia sosiaali- ja terveyslautakunnan menoihin. Tarve olisi varmaan isompikin, mutta päätösesitys on 31 miljoonan lisäys. Lautakunta miettii tapoja päästä budjetin raameihin tämän rahan ja sopeuttamistoimien avulla. Vaadittu kuluvähennys on pieni verrattuna yli 600 miljoonan toimintakatteeseen.

Maanantain kokouksessa hyväksytään kaupungin strategia vuoteen 2030 asti. Se sisältää kaupungin pitkän aikavälin tavoitteet. Tampereen strategian visio on ”Tampere-sinulle paras”. Strategia toteuttaa pormestariohjelmaa, mutta ulottuu yleispiirteisemmin kauas tulevaisuuteen. ”Sotasuunnitelmalla” tavoitellaan yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka näkyvät kuntalaisten hyvinvoinnissa, kaupungin elinvoimassa ja kilpailukyvyssä sekä tasapainoisesta taloudesta ja aktiivisesta omistamisesta.

Esa Kanerva

Pyhäinpäivän tunnelmissa


                                                                                                                                     5.11.2017

Kävin Pyhäinpäivänä isäni haudalla. Kalevankankaalla muistokivi odotti minua vähän nuhjuisessa kelissä. Aiemmin istutetut kanervat punoittivat ja veljeni tuoma kynttilä paloi. Haudalla käydessä aina jotakin liikahtaa mielessä. Silloin palaa muistiin ihmisen elämän ajallinen rajallisuus. Päässä ajatus kertaa isän kanssa vietetyn elämän ja enimmäkseen pulpahtaa pintaan mukavat muistot. Klasussa päähän päntätty ”lentävä lause”; Elämä lyhyt, taide pitkä, napsahtaa päähän. Tottahan lause ja sen sisältämä sanoma on. Omasta lapsuudesta ja isän miehuudesta ei ole aikaa kuin heinäsirkan hyppy maailmakaikkeuden ajallisuudessa. Niin nopeasti ja lujaa elämä on kulunut. Isän kuolemastakin alkaa olla kymmenen vuotta ja syntymästä lähes sata vuotta. Ihminen taitaa olla kuitenkin ainoa Luojan luoma, joka tajuaa oman kuolevaisuutensa. Ihmetyttää, kuinka vähän me keskustelemme keskenämme kuolemasta eläessämme. Miksi ihmeessä?

Ihmisen sisään ja tajuntaan on rakennettu elämää suojelevat mekanismit. Vain poikkeustapauksissa ihminen tappaa itsensä. Kaikki tarrautuvat elämään yleensä kaikin voimin ja kuolema tuottaa suurta surua. Oman kokemukseni mukaan ihminen ei juuri ajattele elämänsä päättymistä ennen 50 ikävuotta. Pikkulapsi ja teini eivät hahmota kuoleman lopullisuutta ja siksi nuoret itsemurhan tehneet kuolevat useimmiten ”vahingossa”.

Ihmisellä on mieleen rakennetut puolustusmekanismit työntävät kuoleman ajatuksen pois arkipäivästä. Vaikka aikuisella ihmisellä on melko selkeä käsitys kuolevaisuudestaan, sen ei anneta häiritä. Ajatuskin siitä työnnetään mielen viimeisimpään sopukkaan ja unohdetaan. Kun ei asiaa ajattele, ei koe ahdistustakaan. Olisiko sitten tarpeen pohtia omaa kuolemaansa? Kyllä ja ei. Moni teko ja paha sana varmaan jäisi tekemättä ja sanomatta, jos tietoisuus oman persoonan haavoittuvuudesta olisi tiedostettu. Toisaalta ei kuolemaa tarvitse pelätä tai jatkuvasti painiskella sen ajatuksen kanssa.

Onhan ihmisen elämä ajatuksellisesti aika raakaa. Syntymän hetkestä lähtien tiedetään, että olet kuoleva. Hetki ja aika on arvoitus. Elämän lopputulos on kuitenkin varma. Mitä sitten kuoleman jälkeen? Ateenalainen ajattelija Aristoteles selvitti oppilailleen muutama sata vuotta ennen ajanlaskumme alkua jotenkin näin. Jos kuolema on, kuten monet uskonnot väittävät, ihmiselle paratiisi, niin mikä minun on kuollessa. Toisaalta jos kuolemani jälkeen elämäni on unen kaltaista lepoa, kuolen mielelläni. Entä jos elämän jälkeen ei ole mitään. Mitä pelättävää siinä on? Miten ihmisen olisi sitten parasta kohdata väistämätön?                                                                                                                   

Ymmärrys lisää tuskaa ja asian käsittely ahdistaa. Se taitaa kuitenkin olla parasta siedätysterapiaa ihmispololle. Nosta rohkeasti kuolema keskusteluun ja revi asia diskuteeraten ystäviesi kanssa kappaleiksi. Alkaa heti helpottaa, uskalsinpa tunnustaa pelkoni! Kaikkia pelottaa kuin sodassa sotilaita. Pelko voidaan voittaa, jos kuolevaisuus ja ihmisen tuska nostetaan puolustusmekanismien takaa tietoisuuteen. Se myös kasvattaa ihmistä vahvemmaksi ja nöyremmäksi. Positiivisella tavalla nöyräksi, ei nöyristelijäksi.

Kun kirjoitan, että omissa hautajaisissani saa iloita ja jopa ottaa konjakkihömpsyt, niin sitä saatetaan pitää rienauksena. Miksi syntynyttä lasta juhlitaan? Myös hyvän elämän päättymistä saa kiitollisena juhlistaa, miten kukin haluaa. Ihminen menee pois, mutta hänen kätensä jälki ja elämäntyö jäävät! Jokainen ihminen jättää jälkensä tähän maailmaan ja nimenomaan erilaisen jäljen. Se on lohdullista!

Esa Kanerva



Persujen meininkiä uusiksi kesäkuulta




                                                                                                                   2.11.2017 2017

Yleisön pyynnöstä julkaisen uudestaan blogini kesäkuulta heti persujen puoluekokouksen jälkeen. Ei tarvittu Lauri Nuermen tutkivaa journalismia, vaan kaikki oli arvotonta näytelmää. Ja pääministeri Sipilä puhui muunneltua totuutta.

"Jyväskylä muistetaan paitsi Vihreitten uudesta puheenjohtajasta Touko Aallosta niin perussuomalaisten esittämästä teatterikappaleesta, jonka nimi oli puoluekokous. Kesäkuun 10. päivä muistetaan suomalaisessa politiikassa samalla tavalla kuin maailma muistaa kesäkuun 6. Normandian maihinnoususta. Tapahtumien mittakaava on tietysti erilainen, mutta kummassakin tapauksessa pitkien ja huolellisten valmistelujen jälkeen hyökättiin valtavalla voimalla vastapuolen kimppuun. Samalla jaettiin kortit uudestaan ja syntyi uudet valtarakenteet. Soini kynittiin vallasta niin, että höyhenet pöllysivät. Hänen synnyttämänsä rakas puolue riistettiin väkivaltaisesti häneltä eikä häneltä kyselty etuoikeutta lempilapseen. Soinille kävi kuin vanhemmille, lapsesta on jossakin vaiheessa luovuttava ja yleensä lähtö tapahtuu enemmän tai vähemmän ovet paukkuen.

Soini tiesi, että Halla-aho voittaa Sampo Terhon. Hän aavisti sen jo tehdessään päätöksen puheenjohtajuudesta luopumisesta. Hän ei voinut olla tietämätön jo vuosia kestäneestä junttauksesta puolueessa. Hänelle oli aikaa miettiä vallanvaihtoa sekä pohtia seuraavat siirtonsa. Soini oli saanut haluamansa. Yhden kansanedustajan puolueesta oli tullut iso vaikuttaja ja hallituskelpoinen. Ulkoministerin pesti kruunasi kaiken. Koska valtaa ei voi pitää ikuisesti ja varteenotettava haastaja oli löytynyt, Soini ei halunnut uhrata itseään Halla-ahon kilpakumppaniksi. Hän aavistii häviävänsä, jos joutuisi kilpasille Halla-ahon kanssa. Kenttä ei hallituksen toimia ollut hyväksynyt ja kuntavaaleissakin tuli turpiin. Siksi hän valitsi ja valjasti Sampo Terhon Jyväskylässä teurastettavaksi. Ja takataskussa oli suunnitelma Jussin Halla-ahon jälkeiseen aikaan. Se ei ollut suunnitelma B, vaan suunnitelma A.

Timo tykkäsi arvostetusta ulkoministerin pestistä ja viihtyi kansainvälisessä kermassa. Hoiti hommansa toistenkin mielestä kohtuullisen hyvin. Hän janosi työn jatkoa, koska aikaa olisi pari vuotta enemmän pohjustaa seuraavaa uraa ja antaa näyttöjä osaamisesta. Ulkoministerin työstä siirtyminen olisi helpompaa kuin tavalliselta kansanedustajan pallilta. Soini on vielä nuori mies poliittisena uraohjuksena, jos terveyttä riittää. Rahaa hän tuskin enää lisää tarvitsee.

Shakki ja matti. Soini pelasi ja puhui 20 luotettua kansanedustajaa taakseen toteuttamaan seuraavan liikkeen. Hän on mies, joka ei antaisi periksi tai muistaisi poliittista kostoa. Sipilä se vasta vasta näytelmän esitti. Ennalta sovitusti lentokone perseen alle ja Saulin luokse Kultarantaan muka hallituksen erokirje taskussa. Sitten Simon lähettää multimediaviestin ja valokuvan paperista, jossa ilmoittaa ryhmä-kahdenkymmenen syntymisestä. Turussakin oli hienosti järjestetty lehdistötilaisuus, jossa kerrottiin hallituskriisin olevan ohi. Niinistökin oli sitä mieltä, ettei tätä performanssia kukaan uskonut ja sanoi, että hallitus olisi joutanut kaatua. Uusi Vaihtoehto putkahti siis maailmaan kuin lapsi kahdeksan lasta synnyttäneeltä äidiltä. Kaikki sujui kuin rasvattu ja soitanta meni nuottien mukaan.

Oikeastaan kummatkin puheenjohtajat, entinen Soini ja uusi Halla-aho aliarvioivat toinen toistaan. Halla-aho näytti jollakin tapaa yllätetyltä ja Soinille tuli kenties yllätyksenä Jyväskylän kokouksessa saatu jäänkylmä kohtelu ja halveksunta. Jussi ei ehkä uskonut sitä, että Soini myy aatteensa ja puolueensa rippeet Keskustalle ja Kokoomukselle. Hän teki kuitenkin tämänkin saadakseen jatkaa ulkoministerinä ja pelastaakseen muut ministerikaverinsa. Apupuolueen asema on tunnetusti koiran virka ja hallitus voi hyvillä mielin jatkaa entisä oikeistolaisempaa politiikkaa.Timon porukasta ei tarvitse enää välittää.Tämä ryhmä ei hallituksesta enää mihinkään lähde, ei vaikka ovea näytettäisiin. Vähiin jävät ne persoonat ja kansanedustajat, jotka tulevissa vaaleissa pestinsä uusivat. Sääliksi käy ryhmän uutta vetäjää Simon Eloa, joka höynäytettiin operaatioon mukaan lupaamalla näyttävä asema ryhmässä. Miehellä tuntuisi kuitenkin olevan supliikkia ja järkeä toimia ihan rehellistä politiikkaa tekevässä puolueessakin.

Halla-ahon rähinäryhmälle käynee jonkin verran paremmin. Suomessa on potentiaalia ja tilausta hyökkäävälle ja äärioikeistolaiselle puolueelle. Kansa eriarvoistuu hallituksen politiikalla, jossa osallisena ovat soinilaiset. Halla-aho vastaavasti hyötyy kansan pahasta olosta. Syylliseksi on helppo löytää eriväriset ja vieraasti puhuvat ihmiset. Varsinkin kun tohtorismies Jussi niin sanoo. Esimerkiksi hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset ja indeksileikkaukset ovat liian vaikeita asioita pohdittavaksi ja mieltää syyksi omaan ahdinkoon. Mikä perkeleen indeksi, herrojen höpötyksiä.

”Kyllä reki varsan opettaa”, sutkautti Soini. Niin varmaan perussuomalaisten kummallekin osapuolelle. Soinikin on tehnyt virheitä, avasi selustansa Halla-aholle. Tuli niin mukavuudenhaluiseksi, ettei itse lähtenyt ehdolle europarlamenttiin vuonna 2014. Jussi käytti aikansa Euroopassa puolueen valtaamiseen. Mikään ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Soinin nimi on osa Suomen poliittista historiaa."

Esa Kanerva

Pekka Anttila on ehdokkaani Kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi




                                                                                                                       2.11.2017

Anttilan Pekka on kovan luokan osaaja. Hän on ollut elämänsä sosialidemokraattisessa liikkeessä ja Tampereenkin kunnallispolitiikassa vuosikymmeniä. Pekan persoonaan kuuluu tietty vaatimattomuus eikä hän ole jatkuvasti tyrkyttämässä omaa minäänsä ympärilleen. Ihminen, joka tietää osaavansa politiikan ja ymmärtävänsä yhteiskunnan koneiston toiminnan ei tarvitse epävarmuuttaan peittääkseen olla joka paikassa kukkona tunkiolla. Häneen luotetaan ja siksi hänellä on valittu tärkeisiin luottamuspaikkoihin nimenomaan ammattitaitonsa johdosta. Pekka haluaa kehittää Kunnallisjärjestöä keskustelevampaan ja kuuntelevampaan suuntaan. Politiikan tekeminen on nykyään nopeita päätöksiä vaativaa, mutta hänellä on näkemys siitä, että prosesseja hiomalla voidaan toteuttaa laajaa demokratiaa ja osallistamista.

Tampereen Sosialidemokraattisella Kunnallisjärjestöllä on ollut herraonni ja loistavia puheenjohtajia. Atanas Aleksovskin vetäessä raskaitten kausien jälkeen henkeä, Pekka on oikeastaan ainoa ihminen, joka kykenee vaivattomasti astumaan hänen saappaisiin. Ei tarvita pitkiä perehdytyksiä, koska hän ollut pitkään Kunnallisjärjestön hallituksessa. Talous on myös hänen leipälajinsa ja järjestötyössä on uskottu pitkälti nämä asiat hänen vastuulleen.

Muutama sana on paikallaan Anttilan Pekan henkilöhistoriasta. Hän on avojalkainen Tamperelainen. Lapsuuteni ensimmäiset vuodet kuluivat Petsamossa Koljontiellä. Ne olivat nuorelle miehenalulle ikimuistoisia aikoja.

Pekka on viisihenkisen työläisperheen keskimmäinen lapsi. Isä elätti perhettä tekemällä kirvesmiehen töitä Aaltos-yhtymälle, joka oli silloin merkittävä työllistäjä Tampereella. ”Elimme niukkaa ja vaatimatonta elämää, mutta kaikki eväät olivat yhteiskuntakelpoiseen elämään”, Pekka kertoo. Työelämässä hän on toiminut Auto- ja konekeskuksen korjaamolla korjaamoesimiehenä. Lisäksi hän toiminut yksityisenä yrittäjänä viisi vuotta 80-luvun lopulla, josta hän sai paljon työkokemusta asiakastyöstä ja se on ollutkin ”yksi elämäni parhaimpia koulujani”, Pekka toteaa. Ennen eläkkeelle jäämistään Pekan ura yleni Tampereen Infran Kehittämisryhmässä työympäristösuunnittelijaksi ja työsuojelupäälliköksi sekä vs. kehittämispäälliköksi. Lisäksi hänen vastuulle kuuluivat Infran riskienhallintavastaavan tehtävät sekä turvallisuuskoulutukset.

Anttilan Pekka on urheilumies ja itsekin ollut aktiiviurheilija. Mikä tärkeintä hän on kunnostautunut politiikassa. Tässä muutamia poimintoja hänen urastaan:

• Toveriseuran johtokunnan jäsen
• Kunnallisjärjestön hallituksen jäsen
• Kunnallisjärjestö edustajiston jäsen
• Pirkanmaan SDP piirikokousedustaja
• Valtuustoryhmän jäsen (läsnä ja puheoikeus)
• PSHP- valtuuston jäsen
• PSHP – tarkastuslautakunnan vpj.
• Tuomi logistiikan hallituksen puheenjohtaja
• Ateljee talojen hallituksen jäsen
• Pirkanmaan Pelastuslaitoksen neuvottelukunnan pj.
• Sisä-Suomen poliisien neuvottelukunnan jäsen
• Kutsuntalautakunnan varajäsen
• Tampereen kaupungin vakuutuskassan hallituksen varajäsen

Ehdotan, että kaikki lähtevät tekemään vaalityötä Pekan puolesta Tampereen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi. Saamme hänestä vankan, osaavan ja tarmokkaan puheenjohtajan Atson jälkeen!

Esa Kanerva







Pirkanmaan Jätehuollon lietekuljetukset kilpailutetaan uudelleen, tiedote


Lietekuljetusten uudelleenkilpailutus käynnistyy marraskuussa

Markkinaoikeus kumosi päätöksellään Pirkanmaan Jätehuollon 30.5.2016 tekemän hankintapäätöksen asumisessa syntyvien lietteiden noudosta ja kuljetuksesta. Hankinta toteutettiin kansallisena hankintana, mutta markkinaoikeus totesi hankinnan EU-kynnysarvon ylittyvän. Tämän vuoksi hankinnasta julkaistaan uusi tarjouspyyntö valitusajan umpeuduttua marraskuun loppupuolella ja hankintapäätös tehdään tarjousten jättöajan jälkeen alkuvuodesta 2018.

Markkinaoikeuden päätöksen mukaisesti uusi lietekuljetusten hankinta toteutetaan EU-kynnysarvon ylittävänä hankintana, josta on julkaistava EU:n laajuinen hankintailmoitus. EU- hankintojen hankintamenettely on säännelty tarkasti ja se tulee toteuttaa sähköisesti.

Tarjouspyyntö julkaistaan Tarjouspalvelu.fi – palvelussa, jonka kautta myös tarjoukset tulee jättää. Tarjouspyyntö tulee myös verkkoon: www.hankintailmoitukset.fi (HILMA). Tarjouspyyntöjä ei toimiteta eikä oteta vastaan paperisena, vaan ne ovat vapaasti ladattavissa veloituksetta.

Jätehuoltoviranomaisen kuljetusjärjestelmäpäätös ei ollut arvioitavana markkinaoikeudessa. Viranomaisen päätös siirtyä kunnan järjestämään lietteiden kuljetukseen on lainvoimainen ja jätelain 36 § mukaisesti sako- ja umpikaivotyhjennykset tilataan edelleen ainoastaan Pirkanmaan Jätehuollolta (Nokian kaupungin aluetta lukuun ottamatta).


Esa Kanerva, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallituksen jäsen











 

Digitaalisuus ei saa syrjäyttää




                                                                                                                                  28.10.2017

Ennustettu digitalisaatio hyökkää päälle. Kaupungin palveluverkkoa möyhennetään digitalisaation ja kehitysohjelmien kautta uskoen sen kaikkivoipaisuuteen ja taloudellisiin hyötyihin.Useat kuntalaiset ovat kuitenkin pudonneet kelkasta. Koska ihminen on ns. säilyttävä olento, rattailta pudonneet kokevat syvää turvattomuuden tunnetta ja elämänhallinnan menetystä. Toisaalta ehkä maailman pitääkin olla juuri tällainen kuin se on, elämän evoluutio menee eteenpäin. Nuorille digitalisaatio on selviö ja jopa innostuksen aihe. Nykyinen tietotekniikka on kuitenkin opettanut systeemin haavoittuvuuden. Ja sen, että vanhat, vaivaiset ja vammaiset jäävät helposti jalkoihin. Ajatellaan, että tietoteknisten taitojen osaaminen on yksilön ongelma, ei yhteiskunnan.

Tietotekniikka vaatii tiettyjä motorisia ja henkisiä valmiuksia. Kaupungissamme elää kymmeniä tuhansia kuntalaisia, joilla on näillä alueilla siinä määrin rajoitteita, että he ovat digitaalisuuden ulkopuolella.

Verkkoyhteiskunnan kehityksessä mukana pysyminen edellyttää kalliiden laitteistojen hankintaa. Tämä sulkee tietotekniset palvelut ns. köyhien kansalaisten ulottumattomiin.Karkeasti arvioiden köyhyysrajan alapuolella elää n. 10 prosenttia tamperelaisista eli pitkälti yi 20 000 asukasta. Vain harvalla heistä on varaa tietokoneisiin ja internet-yhteyksiin.

Suomessa on pelkästään n. 70 000 syrjäytynyttä nuorta. Aikuisista kuntalaisista on vaikea saada arviota. Kyllä heistä joku tuhat nuorta osuu Tampereellekin. Huumenuorta tai asunnotonta eivät digitaaliset palelut koske tai kiinnosta. Heille tulisi kuitenkin tarjota mahdollisuus kaupungin palveluihin ja turvaverkkoon.

Aivan oma lukunsa ovat iäkkäät tamperelaiset, ns. A4-kansa. Jokunen heistä jaksaa protestoida ja tehdä muutosvastarintaa. Heistä on epämiellyttävää nykyinen pankkiasioitten hoito, matkalippujen osto tai saada jopa joitakin kunnallisia palveluita. Kuten vaatimus tehdä mieluiten ajanvaraus lääkäriin sähköisesti tai varata kirja kirjastosta. Puhumattakaan digitaalisista terveyspalveluista, jotka aiheuttavat ahdistusta ja kammoa. Tamperelaisista n. 10 prosenttia on täyttänyt 75 vuotta eli 24 000 aukasta. Melkoinen joukko sodan ajan sukupolvea. He tarvitsevat edelleen omat räätälöidyt perinteiset palvelut.

Työttömät ovat olleet ”käsi päässä”, koska työvoimapalvelut on pitkälti digitalisoitu. Työttömyys tarkoittaa usein myös alhaista tulotasoa ja vaikeutta hankkia tarvittavia laitteita sähköiseen asiointiin. Ns. työllisyyskokeilu Tampereella vie onneksi asioita oikeaan suuntaan eli henkilökohtaiseen palveluun.

On meillä yhteiskunnassa myös niitä periaatteellisesti teknologiavieraantuneita tai muuten voimattomuutta kokevia ihmisiä, joita verkkoasiointi ei kiinnosta. Jotenkin heidätkin olisi saavutettava.

Erilaisia vähemmistöjä on kaupunkimme pullollaan. Täällä puhutaan kymmeniä eri kieliä ja asukkaita on eri kulttuuritaustoista saman verran. Miten heitä palvellaan, jos kotimaassa ei ole ollut edes sähköä!

Esa Kanerva

Kuusikkokaupunkien vertailua


                                                                                                                                  



                                                                                                                      25.10.2017

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on antaa palautetta valtuustolle, onnistumisista ja epäonnistumisesta käyttötalouden hallinnassa, veroista, lainoista ja toiminnallisista tuloksista.                                                                                                                   

Tarkastulautakunta vertaili taloudellisesti ja toiminnallisesti kuuden suuren suomalaisen kaupungin lukuja. Ns. kuusikkokaupunkeja ovat Helsinki, Tampere, Espoo, Vantaa, Turku ja Oulu. Tein tähän koosteen tarkastuslautakunnan muistiosta, joka esiteltiin valtuustolle maanantaina.

Kiinteistöverot ovat olleet Tampereella kuusikkokaupunkien vertailussa kärjessä, joten niihin kohdistetut mahdollisuudet lienee käytetty, päätti hallitus mitä tahansa. Tuloveroprosentti on toiseksi korkein vertailussa.

Lainamäärän hallinnassa on toistaiseksi onnistuttu, koska kaupunki pärjää kuusikkovertailussa priimuksena eli ykkösenä kaupunkitasolla ja toisena konsernilainavertailussa.

Tampereen tilikauden tulos peruskaupungeista on selvästi heikoin. Konsernin tulosta, koka on selkeästi positiivinen, kannatteli viime vuonna Sähkölaitoksen hyvä tulos ja YH-Kotien satunnainen myyntivoitto.

Lastensuojelussa ollaan onnistuttu rakennemuutoksessa sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollon sisällä laitoshoidosta perhehuoltoon. Muutos näkyy kuutosvertailussa nettotoimintakulujen siirtymisestä laitoshoidon kulujen siirtymisestä avopalveluihin, avohoidon kulut olivat 3 % korkeammat kuin muualla keskimäärin.

Ikäihmisten laitoshoidon purkamisessa ollaan onnistuttu. Lukuja on saatavissa vuodesta 2016 vuoteen 2016. Ympärivuorokautisen hoivan asumisalveluissa oli kasvua 18 prosenttia ja kotihoidon palveluissa 6 prosenttia edellisestä vuodesta. Laitoshoidon asukaskohtaiset nettotoimintakulut pienenivät 12 %.

Tampereella on valitettavasti vammaisten hoito edelleen liikaa laitoshoitopainotteista, vaikka pyrkimys on kohti avohoitoa. Vammaisten nettotoimintakulut olivat 57 % korkeammat kuin kuutoskaupungeissa keskimäärin. Toki kuntien välillä on merkittäviä väestöeroja.

Siirtymisestä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ei onnistuttu tavoitellusti. Sairaanhoitopiirin palvelutilauksen kasvu oli 6 % luokkaa. Osasyyllinen on yhteispäivystyksen siirtyminen osaksi erikoissairaanhoitoa.

Päihdepalveluissa on toteutettu siirtymisestä laitoskuntoutuksesta avopalveluihin ja matalan kynnyksen hoitomuotoihin ei ole sujunut kitkatta. Kuluissa se näkyy siten, että päihdehuollon avohoidon kustannukset olivat verrattuna pääkaupunkiseudun isoihin kaupunkeihin korkeimmat, 40 % kokonaiskustannuksista.

Työttömyydessä on tapahtunut selkeä positiivinen käänne vuoden 2017 aikana. Elokuussa työttömyysaste Tampereella oli 14,2 eli 4,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tampere ei rajoittanutlasten subjektiivista varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeutta 20 tuntiin viikossa eikä ryhmäkokoja kasvatettu varhaiskavatuslain mahdollistamalla tavalla. Tampereella 5,6, prosenttia varhaiskasvatuksessa olleista lapsista oli palvelusetelillä järjestetyssä varhaiskasvatuksessa. Luku oli suurin, 28,3 %, Oulussa vuonna 2016. Palvelusetelin käyttö on omaa tuotantoa edullisempaa.

Kaupungissamme opetetaan halvalla, Tampere kuuluu edullisimpien joukkoon kuutoskaupungeista, mutta toisaalta Tampere satsaa toiseksi eniten opetukseen Espoon jälkeen.

Tampere panostaa liikunta- ja ulkoilutoimintaan ja se näkyy panoksissa Kuusikkovertailussa kolmas sija. Kulttuuri kuuluu kaupungin painopistealueisiin. Nettotoimintakulut ovat 50 % korkeammat kuin vertailtujen kaupungeissa keskimäärin.

Joukkoliikenne toimii tehokkaasti ja taloudellisesti. Toimintakulut asukasta kohden lähes 80 prosenttia pienemmät kuin kuutoskaupungeissa keskimäärin.

Kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyvien palveluiden vertaaminen on vaikeaa, sillä palveluiden sisällössä on paljon kuntakohtaisia eroja.

Esa Kanerva

Virastotalo kutsuu maanantaina


                                                                                                                                                                 

                                                                                                                   20.10.2017

Ensi maanantaina valtuuston kolmeksi tärkeimmäksi asiaksi nostan tarkastuslautakunnalle uuden kuntalain myötä tulleen, johtavien viranhaltioiden ja päättäjien tarkastulautakunnalle annettavien sidonnaisuusilmoitusten tilanteen raportointi valtuustolle, kaupunginhallituksen antaman vastauksen käsitteleminen vuoden 2016 tarkastulautakunnan arrviointikertomukseen ja Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus.

Tarkastuskautakunta pitää yllä rekisteriä johtavien virkamiesten ja päättäjien sidonnaisuuksista. Käykääpä katsomassa niitä Tampereen verkkosivuilla, mielenkiintoista seurattavaa. Tällä halutaan lisätä avoimuutta ja estää ns. esteellisyyttä päätöksenteossa. Hyvä niin, koska valtakunnan tasollakin on nähty jopa valtakunnansyyttäjän erehtyminen harhapoluille ja tekemään päätöksiä esteellisenä. Kaiken kaikkiaan kaupungissa on toista sataa ilmoitusvelvollista.

Kaupunginhallituksen vastauksessa tarkastuslautakunnan kritiikkiin siitä, että budjettitasapainoa ei ole saavutettu, todetaan ns. budjettikuria noudatetun heikosti. Lautakuntien olisi tullut ottaa vastuu sopeuttamista koskevien päätösten toteuttamisesta. Jos ylitykset uhkaavat, lautakuntien olisi tullut raportoida ja tehdä esityksiä asioitten kuntoon saattamisesta kaupunginhallitukselle . Näin ei valitettavasti ole kaikissa tapauksissa tehty. Onpa joissakin lautakunnissa jopa äänestetty siitä, tehdäänkö mitään vai ummistetaanko totuudelta silmät. Valtuusto on päättänyt hallintosäännöstä kuntalain perusteella ja siinä on yksiselitteisesti määrätty lautakuntien yleistehtäväksi toiminnan ja talouden seurannan sekä raportoinnin.

Mitenkähän rahatasapainoon päästäisiin? Sekin on todettava, että rahan lapiominen lautakunnille ei yleensä auta, kaikki menee, mitä annetaan ja sitten mennään taas hetken perästä talousraamien yli. Kysymys saattaa olla äänestäjien pelosta ja hankalia ratkaisuja on ikävä tehdä. Minusta valistuneet kuntalaiset ymmärtävät viisaan taloudenpidon tärkeyden. Investointeja on kasvavassa kaupungissa pakko tehdä eikä niitä parane sekoittaa käyttötalouteen.Tampere on tehnyt 2010-luvulla vain yhden positiivisen tilinpäätöksen, vuonna 2013 ja sekin vain muutamia kymppitonneja. Kaupunkimme taloudellinen tulos on ollut heikoin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Jotakin on siis pakko tehdä ja asennemuutos on yksi tärkeimmistä. Vastuunottokin olisi tärkeää.

Tarkastuslautakunta arvioi myös toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Uutta strategiaa valmistellaan pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelman pohjalta. Toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin on kehitetty työkalu, jossa visuaalisesti kuvataan tavoitteiden saavuttamista. ”Jos talouden tasapainottaminen otetaan seuraavan strategian kärkihankkeeksi, myös keinot on määriteltävä suunnitelmassa. Kaupunginhallituksen on otettava vahvempi rooli siinä”, todetaan tarkastulautakunnan arvioinnissa

Aivan oikein, tarkastuslautakunta on arvioinnissaa kiinnittänyt huomiota mm. kilpailutuksen myötä ongelmiin palveluiden siirrossa uudelle toimijalle ICT-palveluissa. Kaupunginhallitus puolustautuu sillä, että sopimuksissa ei ollut tarkasti määritelty toiminnan luovuttavan yrityksen velvotteita. Jatkossa tämä tulee ottaa huomioon.

Talouden ja toiminnan katsauksessa nykyinen tarkastuslautakunta on tehnyt vertailun Suomen suurten kaupunkien, ns. kuusikkokaupunkien kesken. Vertailussa Tampere on onnistunut ehkä parhaiten velkamäärän suhteen. Se on vähäisin isoista kaupungeista. Kirjoitan tarkemmin vertailusta valtuuston kokouksen jälkeen.

Esa Kanerva

Suomen nainen


                                                                                                                                  

                                                                                                                   14.10.2017

Paljon on kerrottu ylistystä ja tarinoita hevosista Suomen sodissa ja historiassa. Vähemmän olen kuullut kehuja tuon ajan naisten panoksesta sotaponnisteluissa ja uhrimielestä. On jotenkin ollut itsestäänselvyys, että naiset hoitivat koko yhteiskunnan koneiston silloin, kun miehet olivat rintamalla. Naiset saivat toki Suomessa äänioikeuden 1906, mutteivät tasa-arvoista kohtelua edelleenkään. Naisten voima ja ”välttämättömyys” tunnistettiin pakon edessä sodissamme, itse tasa-arvo on edennyt tähän päivään mennessä kangerrellen. Syyt siihen ovat syvällä kansakunnan arvoissa ja mielessä. Suomalainen yhteiskunta oli pitkälti kohti 1950-lukua miesten yhteiskunta. Piian tullessa raskaaksi, arvot syyttivät perheen isän sijasta nuorta maalaistyttöä. Lain säädännöllä on kohti 2000-lukua pakotettu päättäjät ottamaan huomioon tasa-arvonäkökulma, mikä koskaan ei ole tosiasiassa hyvä lähtökohta.

Oikeuslaitoksemme ja sosiaaliviranomaiset elävät yhä menneitä aikoja. Avioeroissa lapset ”tuomitaan” yleensä äidille. Tämä lisää naisten köyhyyttä ja epätasa-arvoa. Ensimmäinen naispresidentti ei vielä takaa sitä, että yhteiskunnassa kaikki nykyään olisi tasa-arvon kannalta hienosti. Lainsäädännöllisesti näyttäisi kaiken olevan kunnossa, mutta miksi aamuisin bussiin lapsia työntävät ihmiset ovat naisia? Sama toistuu iltapäivisin. Elääkö edelleen vahvana viime vuosisadan entiset roolimallit? Onko isän asema yhä menneen maailman käsitys lapsen ensisijaisena omistajana ja käskynhaltijana.

Koulutetulla naisilla ei ole varaa perustaa perhettä. Työnantajat edellyttävät totaalista työpanosta ja oman elämän uhraamista yritykselle. Eettisesti minusta kyseenalaisinta on työnantajien perustamat munasolupankit. Miehet eivät ilman kohtua synnytä, äideille pitää yhteiskunnassa antaa mahdollisuus lisääntyä ilman työsyrjinnän pelkoa.

Köyhyys ei ole tasa-arvoista. Yksinhuoltajanainen on tilastojen mukaan vaikeammin työllistettävä kuin vastaavassa tilanteessa oleva mies. Työnantajat kammoksuvat neljän pienen lapsen yksinhuoltajaa. Syystä kylläkin, koska yhteiskunta ei ole luonut mitään naista puolustavaa mekanismia pärjätä tällaisessa tilanteessa työmarkkinoilla. Yksinhuoltajaperheistä neljännes joutuu turvautumaan toimeentulotukeen eli yhteiskunnan viimesijaisimpaan turvaverkkoon.

Naiset joutuvat paitsioon yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Miten yhdistää osallistuminen politiikkaan, vanhemmuus ja huoltajuus? Yleensä miehen urheiluharrastus ohittaa naisen mahdollisuudet osallistua politiikkaan. Siksi vaikuttamisen pelikentillä ei juuri nuoria naisia näy. Tämä ei ole tasa-arvoista! Asenteiden pitää muuttua ja isät pistää töihin. Perhevapaauudistus olisi hyvä alku.

Hatun nosto kaikille räntäsateessa kitiseviä lapsiaan aamukuudelta päiväkotiin bussilla vieviä naisia kohtaan!

Esa Kanerva







Vanhusten hoidon ongelmat



                                                                                                                                            8.10.2017


Aina kun puhutaan vanhustenhoidosta, tuodaan esiin hoitajien liika työmäärä tai vanhusten epäasiallinen kohtelu. Kumpikaan asia ei ratkea yksinkertaisilla ratkaisuilla tai työvoimaa lisäämällä. Viime vuosisadalla vanhukset hoidettiin huutokaupoilla, ero nykypäivään on se, että nyt vanhukset kilpailutetaan isommalla volyymilla yritysten kesken. Kumpikin toimintatapa tuottaa lähes yhtä huonon lopputuloksen. Vanhukset olivat aiemmin talollisen, nyt yrityksen mielivallan kohteita. Palveluyritysten vahvasti prosessoitu hoito ja tehokkuusajattelu ei paljon poikkea menneen maailman menettelytavoista.

Kukaan ei nykypäivän kilpailutuksissa yleensä kysy hoidon laadun perään. Tai jos kysytään, ne ovat vain sanoja kauppasopimuksessa. Tosi asiassa vanhuksia pitäisi hoitaa parhaat hoitotyön ammattilaiset. Työ on henkisesti vaativaa. Fysiikkakin koetellaan, mutta onneksi nykytekniikka helpottaa. Vain henkisesti ja arvoiltaan kypsät ihmiset voivat tehdä sellaista hoitotyötä, joka tekee vanhuksen elämästä elämisen arvoista. Hoitajalle merkityksetön asiakkaan pyyntö on helppo ohittaa olan kohautuksella. Toisaalta pyynnön epääminen tuottaa vanhukselle suurta mielipahaa ja turvattomuuden tunnetta. Se on loukkaus vanhuksen omaa tahtoa ja itsekunnioitusta kohtaan. Kiire on hoitajan helpoin selitys. Samassa ajassa ehtisi toteuttaa vanhuksen tahdon kuin keksiä selityksiä pyynnön epäämiseen. Kiitos, kannustus ja myötäeläminen ei vie aikaa.

Nykytilanne on se, että nuoret ammattilaiset eivät hakeudu vanhustenhoidon pariin yhteiskunnan arvostuksen puutteen ja jopa työnantajien palkkapolitiikan vuoksi. Työikäisille temppuhoitamista tekevät ammattilaiset ovat palkkahierarkian huipulla. Vanhusten hoidon huippuammattilaiset tulisi palkita parhaalla palkalla ja yhteiskunnan arvostuksella.                                                                                

Vanhusten arki on vielä kaiken kukkuraksi nyt se, että hoidon hintakilpailu on johtanut työvoiman laatukatastrofiin. Palveluyritykset työllistävät työharjoittelijoita, työelämään tutustujia sekä kaikkia poikia ja tyttöjä suoraan kadulta. Heitä työvoimaviranomaiset asenteellisesti alalle ilmaiseksi tarjoavat. Taloon tultuaan heidät laitetaan pienen perehdytyksen jälkeen työvuoroon. Mikä on tällaisen ihmisen ammattitaito ja vanhuksen kohtaamisen taito? Ikävimmät tapaukset on ratkottu käräjäoikeuksissa.

Jokainen meistä näköjään ummistaa silmänsä omasta tulevaisuudestaan. Pilkka osuu ennemmin tai myöhemmin omaan nilkkaan. Oli sitten kansanedustaja tai elinkeinoelämän lobbari, avuttomassa tilassa omaiset laittavat sinut laitokseen. Sinut "myydään" laitokseen, joka on hoivan halvimmalla tarjonnut hoivan. Sananlasku sanoo, että on myöhäistä rykäistä silloin, kun........

Esa Kanerva