20.11.2017
Hyvinvointikertomus
Hyvinvointikertomuksessa kuvataan asukkaiden hyvinvointia seitsemän hyvinvoinnin osa-alueen sisällä. Keskityn yhdenvertaisuuteen. Selvityksessä todetaan, että tuloeroja kuvaava Gini-kerroin on pysynyt lähes ennallaan. Se on osatotuus ja tulkinta. Tilastokeskuksen mukaan tosiasia kuitenkin on, että eriarvoistumiskehitys yhteiskunnassa etenee. Ylimmän kymmenyksen tulot ovat kaksinkertaistuneet vuosina 1990-2015 verrattuna muihin desiileihin ja tuotannontekijätulot eli palkat, yrittäjätulot ja omaisuustulot kolminkertaisuneet verrattuna kaikkiin muihin kymmenyksiin.
Kuitenkin n. 11 prosenttia väestöstä saa viimesijaista hätäapua, toimeentulotukea. Hyvää tässä on se, että ehkäisevää toimeentulotukea on vuonna 2017 myönnetty rutkasti enemmän kuin aikaisemmin. Köyhyys ei siis ole kadonnut mihinkään. Hienoa, että pormestari pystytti köyhyysohjelmatyöryhmän pohtimaan ja esittämään konkreettisia esityksiä tilanteen helpottamiseksi. Lisäksi budjettiin on varattu ensi vuodeksi alkupanokset.
Huolestuttavaa yhdenvertaisuuden näkökulmasta on yli sukupolvien ylettyvä työttömyys ja näköalattomuus. Työttömyys pienenee, mutta yli 1000 poäivää työttömänä olleita on liikaa, on pitkäaikaistyöttömiä yli 40 prosenttia kaikista työttömistä. Pitkään työttöminä olleiden osaaminen ja osalla työkykyisyyys ovat laskeneet. Kenenkään ei pitäisi olla ilman työtä 3 kuukautta pitempään. Kaupunki on ollut perustamassa ja osallistumassa työllisyyden hoidon kokeiluun, jolta odotetaan paljon. Tosiasia lienee, että tarvitaan työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta. Osalle eläkeratkaisut ovat paras vaihtoehto. Nuoret tarvitsevat koulutusta ja sen ensimmäisen työpaikan. Periytyvää työttömyyttä voidaan ehkäistä tehokkaalla perhetyöllä ja panostamalla heikommin yhteiskunnassa pärjäävien arkeen.
Tampere ikääntyy, 8 prosenttia tamperelaisista on täyttänyt 75 vuotta ja 2 prosenttia 85 vuotta. Heidän turvattomuutensa ja syrjäytyminen on otettava vakavasti. Todennäköistä on, ettei ilman perheitten ja kuntayhteisön tukea selvitä. Vanhukset on integroitava perheitten arkeen ja toimintaan mukaan. Kauniita sanoja, toteutuksen voi jokainen aloittaa omasta perheestään ja yhteisöstään.
Erikseen nostan vielä yhden vällinputoajaryhmän, nimittäin yksinhuoltajat. Mitä yhdenvertaisuuteen tulee, niin tämä ryhmä kantaa kaksinkertaisen vastuun kaikesta, taloudesta ja lapsista. Toivon heille
tukea ja kannustusta meiltä kaikilta lähimmäisinä. Jokaisella meistä on joku tuttu tai lähipiirissä oleva, joka kantaa tällaista voimia vaativaa vastuuta. Lähestytään heitä ja tarjotaan apua jokainen, mahdollisuuksien mukaan.
Esa Kanerva
Monetra
Listalla on Tilakeskuksen jälkeen taas uusi yhtiöittäminen. Muutos liittyy kiinteästi Sote-kuvioihin. Lain valmistelussa on tullut esiin hallituksen tahtotila keskittää talous- ja henkilöstöhallinto joko valtion perustamaan valtakunnalliseen yhtiöön tai paikallisesti maakuntaan perustettavaan organisaatioon. Maakunnan on kerrottava aikeistaan ja etenemismallisuunnitelmansa talous- ja henkilöstöhallinnon valmistelun osalta 30.11.2017 mennessä. Tulevaan valtion konsortioon, Vimana osakeyhtiöön, on käsittääkseni nyt suunnitteilla olevan Monetran tyttärenkin liityttävä osakejärjestelyin saadakseen inhouseyhtiön aseman suhteessa Vimanaan. Osaomistuksen osalta ohjaus voidaan toteuttaa hallituspaikalla ja palvelusopimuksella. Maakunnalle tuotettavista talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista tehdään tulevan valtion yhtiön kanssa palvelusopimus.
Monetra Oy aloitti toimintansa vuonna 2012, kun Ouluun yhdistyi neljä ympäristökuntaa. Samassa yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä päätettiin siirtää palkanlaskenta ja taloushallinto Oulun kanssa samaan yhtiöön. Kaupungin tukipalveluiden yhtiöittämistä on selvitelty jo jonkin aikaa ja parhaimmaksi ratkaisuksi ja kumppaniksi esitetään Monetra Oy:tä. Ajatuksena on perustaa konserni, jossa Pirkanmaalla olisi oma yhtiö, johon kuuluisivat Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset. Kaupunki saisi hallituspaikan Monetra-konsernissa ostamalla osakkuuden yhtiössä. Kun kerta on pakko yhtiöittää, minusta tuntuu järkevältä hakea volyymietua kumppanista ja tehdä paikallinen ratkaisu mieluummin kuin ostaa palvelut keskitettyltä valtionyhtiöltä. Toiminnan pitäisi alkaa Tampereen osalta vuoden 2019 alusta. Kaupunki alkaa ostaa silloin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut ko. yhtiöltä.
Henkilöstön näkökulmasta ratkaisu tuntuu kohtuullisen turvalliselta. Kaupungin vanhat työntekijät voivat siirtyä Monetran palvelukseen liikkeenluovutuksella. Luovuttajalla on mielestäni velvollisuus ja mahdollisuus sopia siirron yhteydessä uuden työnantajan kanssa ehtoja, joilla muutos toteutetaan mahdollisimman kivuttomasti.
Esa Kanerva
Digisyrjäytyminen
Varavaltuutettu Jari Heinonen on tehnyt aloitteen digisyrjäytymisen ehkäisemiseksi yhdessä valtuutettu Aarne Raevaaran kanssa. Hyvä aloite, jossa kiinnitetään huomiota tärkeään asiaan. Kaikkien kuntalaisten tulee pysyä mukana kyydissä. Aloitteessa todetaan köyhyyden olevan yksi merkittävä syy digiosattomuuteen.
Kuten vastauksessa todetaan, osalle asiakkaista digitaaliset palvelut eivät tule tuomaan helpotusta ja heitä varten tarvitaan monikanavaista viestintää ja palveluita. On tietenkin todettava, että digitaalisuus on oiva väline ja paras tuotantotapa niille, jotka asian hallitsevat ja joilla on esimerkiksi taloudelliset mahdollisuudet hankkia tarvittavat laitteet sekä yhteydet. Siitähän tässä ei ole kysymys. Huolihan on siitä, että kaupungissa on lukuisia kuntalaisia eri syistä digipalveluiden ulkopuolella. Palvelutarjontaa pitää olla vähimmistöillekin. Heidät pitää muistaa jo yhdenvertaisuuden vuoksi. Kuten pormestari edellisessä kokouksessa totesi, ettei missään ole sanottu, ettei kaikkia otettaisi huomioon. Joskus vain tuntuu siltä, muistetaanko digihuumassa ja palveluiden kehittämistyössä jokaikinen kuntalainen.
Lopuksi, aloitteessa ollut ajatus opetuksen ja neuvonnan lisäämisestä on kannatettava.
Esa Kanerva