Pia Viitasen mietteitä



                                                                                                                                28.11.2018


Julkaisen kansanedustajaehdokkaani Pia Viitasen ajatuksia eduskunnan menosta.


¤¤¤¤¤¤¤

"Se on moro!

Vauhdikasta on meno ollut koko syksyn eduskunnassa ja tahti vain tiivistyy viimeisinä viikkoina ennen joulua, sillä hallitukselta on kasaantunut valtava määrä lakiesityksiä käsiteltäväksi ihan loppumetreille.

Viikonloppuna pääministeri Sipilä nostatti kulmakarvoja puheessaan Keskustan puoluevaltuustossa. Hän kertoi puolueensa olevan vastavoima ”ainakin kolmelle asialle: vapaavuorelais- vihervasemmistolaiselle keskittämispolitiikalle, korporaatioiden sinipunalle sekä valheellisia lupauksia antavalle populismille.”

Vai niin. En usko, että tämä yltää kovin korkeaan pistemäärään sarjassa pääministeritasoinen puhe. Eivätkä edes taiteelliset pisteet vaalipuhe-kategoriassa nouse kovin korkealle, sillä uskottavuus sanomalle taitaa olla lähellä nollaa.


 Sipilän oma hallitus on kunnostautunut miljardileikkauksilla koulutukseen, joiden seurauksena oli mm. se, että ensin on vähennetty varmasti yli tuhat ammatillista opettajaa, ja nyt keskusta esittää, että ”palkataan tuhat lisää” ...tarpeellista sinänsä, mutta mihin unohtui omien tekojen seuraukset?

Lapsiperheille luvataan nyt 50 miljoonaa lisää, kun ensin on verotusta kiristetty viemällä lapsivähennykset, lapsilisien indeksikorotukset on leikattu ja päiväkotien ryhmäkokoja on kasvatettu. Ennen eduskuntavaaleja 2015, Sipilä lupasi, että opiskelijoilta, lapsiperheiltä, työttömiltä ja eläkeläisiltä ei leikata senttiäkään. Toisin kävi.

Iloinen uutinen - Sdp:n hyvä vaihtoehtobudjetti

Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksestä ei taaskaan löydy nyt tarvittavia uudistuksia ja tulevaisuusinvestointeja. Toimet heikommassa asemassa olevien ihmisten asemaan puuttuvat tälläkin kertaa.

Nyt kun vihdoin talous on maailman myötätuulen valossa ollut nousussa, olemme joutuneet kysymään, miksi kasvu ei kuulu kaikille. Edelleen jatketaan perusturvaan kohdistuvia indeksilaikkauksia, eikä esim. julkisen sektorin lomarahojen leikkausta ei peruutettu. Veronkevennyksiä on ”varaa” silti antaa kaikkein varakkaimmille tahoille.

Sdp:n vaihtoehtobudjetissa, jonka nyt teimme jo neljännen kerran, tehtäisiin toisenlaisia arvovalintoja. Verotuksen suhteen laskisimme pieni- ja keskituloisten palkan - ja eläkkeensaajien verotusta hieman hallitusta enemmän, mutta kaikkein suurituloisimpien osalta nostaisimme verotusta hieman. Samoin verottaisimme enemmän esimerkiksi pääomia ja ulkomaisten suursijoittajien osinkoja.

Panostaisimme ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään kasvuun, työllisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Tärkeinä ovat investoinnit osaamiseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Näin tuetaan myös tuottavuuden kasvua. Juuri näistä tulevaisuusinvestoinneista hallitus on leikannut.

Vaihtoehtobudjetissa esitetään 13 konkreettista keinoa harmaan talouden torjumiseksi ja samalla rehellisen yrittäjyyden tukemiseksi. Vahvistaisimme viennin edellytyksiä ja investointeja Suomeen. SDP näkee palvelujen, mukaan lukien matkailun, kehittämisen keskeisenä työllistävänä elinkeinopolitiikan keinona.

Yksi tärkeä avaus on ns. ”Islannin ihmeen” suomalaisen mallin kehittäminen. Islannissa oli pitkään tilanne, jossa nuoret voivat likimmiten huonoimmin Euroopassa. Tähän herättiin ja alettiin yhteisesti ja suunnitelmallisesti valtion, perheiden ja järjestöjen kesken satsaamaan nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen ja harrastusmahdollisuuksiin.

Ihme on saatu aikaan voimaannuttamalla perheet, kannustamalla viettämään enemmän aikaa yhdessä ja varmistamalla että jokaisella nuorella on ainakin yksi harrastus. Seurauksena näistä satsauksista, Islannin nuoret ovat nyt Euroopan hyvinvoivimpia. ”Suomalaisen Islannin mallin” toteuttamiseen esitämme 50 000 000 euron määrärahaa kokeilualueille. Kolmen vuoden aikana tehdään huolelliset vaikuttavuusarviot ja kehittämisaloitteet. Onnistuessaan malli laajennetaan koko Suomeen.

Koulupäivää kehitettäisiin kytkemällä aamu- ja iltapäivätoiminta entistä laajempaan kerhotoimintaan, jolloin lapselle voidaan tarjota huolenpitoa ja harrastamismahdollisuus joustavasti, ilman suuria taloudellisia uhrauksia. Koulujen tilat tulee ottaa aktiiviseen käyttöön harrastuksiin myös iltaisin ja esim. seuroja voidaan tukea, kun he kuljettavat nuoria harrastusten pariin. Vähävaraisille perheille kohdistetaan myös tukea harrastuksiin.
Tässä linkki vaihtoehtobudjettiimme. Kannattaa kurkistaa" 


Pia Viitanen, kansanedustaja


https://sdp.fi/fi/blog/sdp-julkaisi-vaihtoehtobudjetin-vuodelle-2019-tulevaisuuden-toivoa-ja-turvaa/

Tampereen Vesi täytti 120 vuotta


                                                                                                                                  23.11.2018


Puheeni Tampereen Veden 120-vuotisjuhlissa 21.11.2018

Suomi on yksi maailman rikkaimpia maita. Siis mitä vesivarantoihin tulee. Meillä on suuria järvialtaita puhdasta vettä ja pohjavesivarantomme ovat suuret. Vesi tulee tulevaisuudessa olemaan ehtyvä luonnonvara kaikkialla maailmassa ja kansakunnat riitelevät niistä jo nyt ja tulevaisuudessa ehkä käymään jopa aseellisia selkkauksia. Suomalaisille vesi on itsestään selvyys eikä sillä ole sitä arvostusta, mikä sille oikeasti kuuluisi. Lisäksi se on halpaa verrattuna moneen muuhun maahan.                                                                                                               

Tampereen Veden perustehtävänä on hankkia Tampereen seudulle puhdasta vettä ja lisäksi puhdistaa likavedet, kunnes Keskuspuhdistamo Sulkavuoressa on valmistunut vuonna -23. Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön suurin järviallas. Ensi vuoden aikana valmistuu Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus Näsijärven rannalla. Tämän jälkeen aletaan peruskorjaamaan Ruskon laitosta. Sinne vesi tulee Roineesta Kangasalta. Käytämme nykyisin kolmanneksen koko tarvitsemastamme vesimäärästä pohjavettä. . Lisäksi Kangasalla ja Pälkäneellä on menossa tekopohjavesihanke. Korkein Hallinto-oikeus antoi positiivisen päätöksen hiljattain viedä laitoshanketta eteenpäin.

Ruskon laitoksen vesi otetaan siis hyvälaatuisesta Roineesta, jonka vettä käytetään vuosittain lähes 15 miljoonaa kuutiometriä. Vettä otetaan 4-5 metrin syvyydestä noin 200 metrin etäisyydellä rannasta, jolloin sen laatu on tasainen. Näsijärveä on käytetty jo 1800-luvulta lähtien raakavesilähteenä. Siitä ottavat nykyisin vetensä Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitokset sekä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos, joka on tällä hetkellä varalaitoskäytössä. 

Miksi pohjavesi ja tekopohjavesi ovat tärkeät vedenhankintalähteet? Pintavesi on herkkä ilmansaasteille ja muille onnettomuusriskeille. Järveen suistunut kemikaalirekka voi pilata pintaveden laajalti ja pitkäksi aikaa. Kriiseissä sabotaasi on mahdollinen ja ydinsaasteet todella suuri vaara. Pohjavesi sen sijaan on maaperässä paremmin turvassa edellä mainituilta vaaroilta. Mikäli Kangasalan ja mahdollisesti Pälkäneen tekopohjavesihanke toteutuu, kriisitilanteissa seutu tulee toimeen säännöstellen jopa kuukauden harjusta saatavalla vedellä. Pintavesilaitokset kestävät käytössä ilman raakaveden pumppausta vain muutaman tunnin.

Tekopohjavesi on järvestä otettavaa vettä, josta tehdään harjuun imeyttämällä pohjaveden kaltaista. Sen laatu muistuttaa luontaista pohjavettä siinä määrin, että eroa ei aistinvaraisesti huomaa. Tekopohjaveden edut ovat ilmeiset: se on taloudellinen, ympäristöystävällinen ja toimintavarma keino varmistaa laadukkaan, puhtaan juomaveden saanti tulevaisuudessa – myös kriisitilanteissa. Tekopohjavesijärjestelmässä veden puhdistaminen hoituu pääosin luonnon omin keinoin.

Jos edelliskesän kaltainen kuivuus koettelee, ei Roineesta ja Näsijärvestä vesi lopu kesken. Sieltä voidaan ammentaa, vaikka pohjavesivarannot viidellä Tampereen Veden pohjavedenottamolla uhkaisivat hiipua. Ja kun vielä saataisiin Kangasalan ja Pälkäneen tekopohjavesihanke maaliin, saisimme luonnonmukaisesti tehtyä pohjavettä riittävästi koko Tampereen seudulle. 

Lopuksi esitän vielä henkilökohtaisen mielipiteen. Nyt olisi sopiva aika SELVITTÄÄ seudullisen vedenhankintaosakeyhtiön toteuttamismahdollisuudet. Selvitystyö vie kuitenkin useita vuosia. Kun Keskuspuhdistamo valmistuu 2023, olisi veden hankinnan toimintavarmuuden parantumisen sekä mahdollisten toiminnallisten ja taloudellisten hyötyjen selvittäminen etukäteen järkevää. Tällöin meillä voisi olla mahdollisuus lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, avata iso, moderni, seudullinen jätevedenpuhdistamo ja organisoida kaikki, myös puhtaaseen veteen liittyvä toiminta yhteen seudulliseen organisaatioon.

Esa Kanerva










Talousarviovaltuuston puheenvuorojani

                                                                                                                     21.11.2018

Yleispuheenvuoro valtuustossa

Ensi vuoden talousarviosta ei löydy mikroskoopillakaan kermaa kirsikoista puhumattakaan. Se on säästöbudjetti, miksi sitä kieltämäänkään. Kiitosta sille voi reilusti antaa siitä, että valtuustoryhmien suuri enemmistö on sen tarkkaan miettinyt kuntalaisten tasapuolisen kohtelun ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Sovun löytäminen ei ole ollut helppo tehtävä ja suuri kiitos annettakoon siitä pormestari Lauri Lylylle. Virkamiesten valmistelu on ollut monipuolista ja hyvää. Lautakuntien pohdinnat ja päätökset ovat olleet hyvin perusteltuja.

Viime metrien neuvotteluissa on hiottu pakettia. Sopu on löytynyt monista hyvistä asioista. Muutamia mainitakseni hoitajamaksun poisto, bussiliikenteen turvaaminen Pispalan harjulle, teattereilta ei leikata kahteen kertaan, lasten ryhmäkoot perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa pysyvät ennallaan sekä subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyvät. Demareille on ollut tärkeätä panostukset päihdetyöhön, mielenterveystyöhön ja köyhyysohjelmaan. Puhumattakaan uusista avauksista maksuttomassa ehkäisyssä ja hävikkiruokajakelussa. Satsauksia on myös perusterveydenhuoltoon ja hammashoitoon.

Budjettisovussa on ollut kaikille ryhmille vaikeita asioita hyväksyä. Demareille kipeätä on tehnyt järjestöjen toiminta-avustuksen 50.000 säästö. Sekin pieneni alkuperäisestä esityksestä murto-osaan. Ikä-ihmisten hoitajamitoitukseen palaan erillisessä puheenvuorossani. Bussi-liikenteen maksujen korottaminen maistuu pahalta. Suoranaista tappiota aiheutuu työllisyyskokoilun lopettamisesta ja uudelleen organisoinnista. Tässä on muutamia poimintoja.

Mukavaa on jakaa, ikävää on säästää. Tähän tilanteeseen on tultu hulppeitten vuosien jälkeen tultu, tulot sakkaavat, menot kasvavat ja selkä on seinää vasten. Kunnossa oleva talous on kuitenkin köyhän paras ystävä.

¤¤¤¤¤¤¤¤

Puheenvuoro Tampereen Infrasta

KPMG:n tekemässä selvityksessä todetaan selkeästi, että toimintojen yhdistämisellä saavutettavia toiminnallisia hyötyjä kuten palveluiden mahdollista päällekkäisyyttä ja rajapintoja tulee kuitenkin selvittää. Ennen tätä rajapintaselvitystä ei voida kestävin perustein tehdä päätöksiä.

Mielestäni Infralaisten, kaupungin ja veron maksajien kannalta paras ratkaisu on odottaa rajapintatarkastelut Kaupunkipalvelut versus, samoin Tampereen Vesi ja liikuntapalvelut vs. Infra. Vasta tämän selvityksen jälkeen voimme arvioida tilaajatoimintoja, päällekkäisyyksiä ja prosessien sujuvuutta niin liikelaitoksessa kuin osakeyhtiössä.

Infran yhtiöittämisessä olisi tarkasteltava objektiivisesti myös seudullinen näkökulma. Mitä mahdollisuuksia ja hyötyjä osakeyhtiöittäminen toisi mukanaan.

On päivän selvää, että tällä hetkellä päällekkäisyyksiä on. Otetaan yksityistä kalustoa töihin, omaa kalustoa saa seisoa pihassa. Ratkaiseeko yhtiöittäminen tällaisen tehottomuuden, on pohtimisen arvoista.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Puheenvuoro hoitajamitoituksesta

Hoitajamitoitus_2018

Viime valtuuston kokouksessa käsiteltiin tarkastuslautakunnan arviointikertomusta. Sen käsittelyn yhteydessä toin julki huoleni vanhusten aliravitsemuksesta ja tekevien käsien puutteesta. Ryhmien välisissä neuvotteluissa päädyttiin kuitenkin ikäihmisten palveluiden hoitajamitoituksen alentamiseen 0,1:llä. Tällä säästetään 450 000 euroa. Valtakunnallisen laatusuosituksen mukainen toteutunut minimimitoitus on 0,50. Lukuna tuo näyttää pieneltä, mutta se merkitsee kymmentä henkilötyövuotta vähemmän. En tietenkään voi olla tyytyväinen, mutta nyt on käännettävä kaikki kivet, jotta vanhuksiemme hoidon laatu ei kärsisi kohtuuttomasti. Koska vanhusten hoidossa on paljon ns. avustavia tehtäviä, jossa ei välttämättä tarvita ammattipätevyyttä. Niissä pärjää hyvällä, terveellä asenteella ja tahdolla auttaa. Tällaisia avustavia tehtäviä on esimerkiksi ongelmattomien vanhusten syöttäminen ja juottaminen, vuoteen sijaaminen, kävelytysapu, lukeminen, seurustelu, ohjaaminen tai saattaminen oikeaan paikkaan. Työvuorojen suunnittelun optimointia on tehty tähänkin asti. Jotakin voisi ehkä silläkin saralla tehdä vielä paremmin. Hoitoa avustavat laitteet kehittyvät ja niitten hankinnoissa ei saa pihistellä. Hoitotyön kirjaaminen ja raportointi on välttämätöntä vanhuksen ja työntekijöitten oikeusturvan kannalta. Näitten toteuttamiseksi hyviin ja sujuviin käytäntöihin kannattaa panostaa ja benchmarkata.

Vetoankin, että nyt otettaisiin käyttöön pakon edessä vanhoja ja hyväksi havaittuja käytäntöjä. Palkkatukityöllistettyjen työpanosta on käytetty kaupungissamme aiemminkin hoitotyössä. Tarkkaan haastateltuja ja avustaviin tehtäviin sopivia henkilöitä on löytynyt. He ovat pärjänneet ammattihenkilöstön apuna ihan kohtuullisesti. Ammatti-ihmisen työpanosta he eivät tietenkään korvaa eivätkä syö ammattilaisten leipää. Apulaiset voisivat osaltaan vapauttaa ammattilaisen tekemään sitä työtä, mihin heidät on koulutettu.                                         

Nyt on huolehdittava siitä, että tähän on rahaa sekä hoivatyössä otetaan palkkatukityöllistäminen vahvemmin käyttöön. Valtuutettu Kivistö osaa varmasti kertoa tarkemmin aikaisemmista käytännöistä esimerkiksi sopivien palkkatukityöllistettyjen valinnasta.

Esa Kanerva








 
 
                                                                                                                                                                          



 

Mitä mieltä maahanmuutosta?


                                                                                                                                  

                                                                                                                   15.11.2018

Maahanmuutto puhuttaa ja on luultavasti yksi seuraavien eduskuntavaalien teemoista tai kiistelyn aiheista. Kaikilla ihmisillä tuntuu olevan asiaan jokin kanta, faktatietoa vähemmän.

Meillähän on hyvin eri perustein tapahtuvaa maahanmuuttoa. Elämme Euroopan unionissa. Se takaa kaikille Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisille vapaan liikkuvuuden maasta toiseen. Tällaisen muuttoliikkeen osuus on 30 prosenttia kokonaisuudesta. Toiseksi yleisin maahanmuuton peruste on perhesiteen perusteella tapahtuva muutto (28 %), jonka jälkeen tulevat maahanmuutto opiskelun (19 %) ja työn (12 %) perusteella. Humanitäärinen syy oli peruste vain kahdeksassa prosentissa maahanmuutosta. Nämä ovat tosiasiat. Kun arkipäivässä keskustelemme maahanmuuttoasioista, oletan, että tosiasiallisesti puhumme humanitäärisestä maahanmuutosta, jonka osuus on vähäinen. Suomessa asuu noin neljännesmiljoona ulkomaalaista eli noin 4 prosenttia väestöstä. Meillä vieraitten kansalaisten määrä on siis pieni verrattuna muihin Euroopan maihin.                                      

Lopulta humanitäärisessä maahanmuutossa on kysymys arvoista ja ihmiskäsityksestä. Kysymyksellä on kiistatta taloudellistakin merkitystä. Maahanmuuttokysymyksestä ei saa tulla kansakunnan syntipukkia ja maahanmuuttajista syyllisiä maan ongelmiin.

SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakka esittää Suomen maahanmuuttopolitiikkaan Kanadan-mallia, jossa humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotettaisiin selkeästi toisistaan. Tarveharkintaan perustuva osaajien toivottaminen tervetulleeksi on maan etujen mukaista. Monet maahanmuuttoon kriittisestikin suhtautuvat suomalaiset ovat sitä mieltä, että töihin tulevat ihmiset ovat toki tervetulleita. Työnantajien vaatimukset kaiken työperäisen maahanmuuton harkinnanvarausuuden poistamisesta ovat utopiaa. Tai sitten heillä on ketun häntä kainalossa. Jos tarkoitus on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat, ei onnistu.

Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa halpatyövoimaa maahan surkeilla palkoilla ja työehdoilla. Tällaiset työntekijät eivät tule toimeen palkoillaan. He tarvitsevat yhteiskunnan tulonsiirtoja. Netto vaikutus suomalaiselle yhteiskunnalle on tappiollinen ja samalla he dumppaavat suomalaisia työehtoja sekä palkkoja. Tilanne ei voi olla niin, että yritykset korjaavat sadon ja veronmaksajat maksavat osan maahanmuuttajan toimeentulosta.

Mitä humanitäärinen maahanmuutto maksaa yhteiskunnalle. Kysymys ei ole ihan pikkusummista. Tosin tarkkojen lukujen arviointi on vaikeaa. Eri hallinnon alat vastaavat eri asioista. Työllisyys on kuitenkin kaiken A ja O. Maahanmuuton kannalta keskeinen ministeriö on sisäministeriö. Se vastaa maahanmuuttohallinnosta ja -politiikasta. Esimerkiksi vastaanottokeskukset ja karkotukset ovat sisäministeriministeriön vastuulla. Tänä vuonna julkaistusta selvityksestä käy ilmi, että tämän vuoden budjetissa sisäministeriön osuus on 364 miljoonaa euroa, kun summa viime vuonna oli 718 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjettiin on varattu 249 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 ja 2016 vuoden alussa Suomi koki ennen näkemättömän maahanmuuttajavyöryn. Vuonna 2016 eri miniteriöiden yhteenlasketut kulut kaikesta maahanmuutosta olivat runsas miljardi euroa. Sittemmin kulut ovat laskeneet tämän vuoden noin 700 miljoonaan. Entiseen kulutasoon ei ole paluuta.

Dublin-järjestelmä on EU-maiden sopimus siitä, minkä maan vastuulle turvapaikanhakijat kuuluvat. Vain yksi Euroopan Unionin maa on vastuussa kustakin turvapaikanhakijasta. Jos henkilö ilmoittautuu turvapaikanhakijaksi Suomessa ja hänen sormenjälkensä rekisteröidään Suomessa, hän jää useimmiten Suomen vastuulle. Suomea sitovat siis kansainväliset sopimukset turvapaikka-asioissa. Suomi on ratifioinut Dublin-sopimuksen ja on siihen sidottu. Suomi on kuulunut tähän asti sopimuksen voittajiin. Kun Suomeen on tänä vuonna palautettu noin 150 Dublin-tapausta, on Suomi palauttanut muihin maihin kahdeksankertaisen määrän, yli 1 150 Dublin-tapausta.                                                     

Paitsi sopimuksista humanitäärisessä maahanmuutossa on kysymys ihmisoikeuskysymyksestä. Maahan muuton edellytykset on kirjoitettu tarkasti ulkomaalaislaissa. Sen 87 pykälä sanoo: ”Vainoksi katsotaan teot, jotka ovat laatunsa tai toistuvuutensa vuoksi sellaisia, että ne loukkaavat vakavasti perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Vainoksi katsotaan myös vakavuudeltaan vastaava kertymä sellaisia tekoja, joihin kuuluu ihmisoikeusloukkauksia.” Lyhyesti kiteytettynä ihmisen täytyy olla vakavassa hengen vaarassa, väkivallan tai muitten ihmisoikeuksiin puuttuvien loukkausten kohteena.

Suomea ja suomalaisia on hädässä autettu. Tämän toteaminen tuntuu vanhojen asioitten kaivelulta ja joitakin tahoja ärsyttävältä, sanoa. Mielestäni nyt on velkojen maksun aika. Ihmisarvo on loukkaamaton ja tässäkin asiassa on kysymys ihmisyydestä. Ei se ovellemme kolkuttava, uhattu ihminen ilkeyttään tänne kylmään ja sateeseen halua. Silloin kun on kysymys todellisesta suojelun tarpeesta, auttava käsi on ojennettava.

Esa Kanerva







Vettä, lisää vettä!


                                                                                                                                  1.11.2018


Suomi on yksi maailman rikkaimpia maita. Mitä vesivarantoihin tulee. Meillä on suuria järvialtaita puhdasta vettä ja pohjavesivarantomme ovat suuret. Vesi tulee tulevaisuudessa olemaan ehtyvä luonnonvara ja siitä tullaan riitelemään sekä käymään sotia. Suomalaisille vesi on itsestään selvyys eikä sitä osata oikein arvostaa. Lisäksi se on halpaa verrattuna moneen muuhun maahan. Tampereen Veden tehtävänä on hankkia Tampereen seudulle puhdasta vettä ja puhdistaa likavedet siihen asti, kunnes Keskusjätepuhdistamo alkaa Sulkavuoressa toimia vuonna -23. Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön suurin järviallas. Sen pinta-ala on noin 240 km2. Järvialtaan pituus Tampereen keskustasta Kuruun tai Muroleen sulkukanavalle on noin 47 km. Ensi vuoden aikana valmistuu Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus Näsijärven rannalla. Tämän jälkeen aletaan peruskorjaamaan Ruskon laitosta. Sinne vesi tulee Roineesta Kangasalta. Käytämme nykyisin kolmanneksen koko tarvitsemastamme vesimäärästä pohjavettä. Tampereen Veden pohjavedenottamot sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Julkujärvellä ja Pinsiössä. Lisäksi Kangasalla on menossa tekopohjavesihanke. Korkein Hallinto-oikeus antoi positiivisen päätöksen hiljattain viedä laitoshanketta eteenpäin.

Ruskon laitoksen vesi otetaan siis hyvälaatuisesta Roineesta, jonka vettä käytetään vuosittain lähes 15 miljoonaa kuutiometriä. Vettä otetaan 4-5 metrin syvyydestä noin 200 metrin etäisyydellä rannasta, jolloin sen laatu on tasainen. Näsijärveä on käytetty jo 1800-luvulta lähtien raakavesilähteenä. Siitä ottavat nykyisin vetensä Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitokset sekä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos, joka on tällä hetkellä varalaitoskäytössä. 

Miksi pohjavesi ja tekopohjavesi ovat tärkeät vedenhankintalähteet? Pintavesi on herkkä ilmansaasteille ja muille onnettomuusriskeille. Järveen suistunut kemikaalirekka voi pilata pintaveden laajalti ja pitkäksi aikaa. Kriiseissä sabotaasi on mahdollinen ja ydinsaasteet todella suuri vaara. Pohjavesi sen sijaan on maaperässä turvassa edellä mainituilta vaaroilta. Mikäli Kangasalan ja mahdollisesti Pälkäneen pohjavesihanke toteutuvat, kriisitilanteissa seutu tulee toimeen jopa kuukauden harjusta saatavalla vedellä. Pintavesisäiliöt kestävät käytössä ilman pumppausta n. 6 tuntia.

Tekopohjavesi on järvestä otettavaa vettä, josta tehdään harjuun imeyttämällä pohjaveden kaltaista. Sen laatu muistuttaa luontaista pohjavettä siinä määrin, että eroa ei aistinvaraisesti huomaa. Tekopohjaveden edut ovat ilmeiset: se on taloudellinen, ympäristöystävällinen ja toimintavarma keino varmistaa laadukkaan, puhtaan juomaveden saanti tulevaisuudessa – myös kriisitilanteissa. Tekopohjavesijärjestelmässä veden puhdistaminen hoituu pääosin luonnon omin keinoin.

Tamperelaisten ja seutukunnan juomavesiasiat ovat paremmin kuin hyvin. Jos edelliskesän kaltainen kuivuus koettelee, ei Roineesta ja Näsijärvestä vesi lopu kesken. Sieltä voidaan ammentaa, vaikka pohjavesivarannot viidellä Tampereen Veden pohjavedenottamolla uhkaisivat hiipua. Ja kun vielä saataisiin Kangasalan tekopohjavesihanke maaliin, saisimme luomupohjavettä riittävästi koko Tampereen seudulle. Säästyisi nykyiseen verrattuna n. miljoona kiloa saostuskemikaalejakin vuodessa!

Esa Kanerva (Tampereen Veden johtokunnan puheenjohtaja)



Ps. Bloggari lomailee ja kirjoittaa seuraavan kerran 19.11. alkavalla viikolla!