Mitä mieltä maahanmuutosta?


                                                                                                                                  

                                                                                                                   15.11.2018

Maahanmuutto puhuttaa ja on luultavasti yksi seuraavien eduskuntavaalien teemoista tai kiistelyn aiheista. Kaikilla ihmisillä tuntuu olevan asiaan jokin kanta, faktatietoa vähemmän.

Meillähän on hyvin eri perustein tapahtuvaa maahanmuuttoa. Elämme Euroopan unionissa. Se takaa kaikille Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisille vapaan liikkuvuuden maasta toiseen. Tällaisen muuttoliikkeen osuus on 30 prosenttia kokonaisuudesta. Toiseksi yleisin maahanmuuton peruste on perhesiteen perusteella tapahtuva muutto (28 %), jonka jälkeen tulevat maahanmuutto opiskelun (19 %) ja työn (12 %) perusteella. Humanitäärinen syy oli peruste vain kahdeksassa prosentissa maahanmuutosta. Nämä ovat tosiasiat. Kun arkipäivässä keskustelemme maahanmuuttoasioista, oletan, että tosiasiallisesti puhumme humanitäärisestä maahanmuutosta, jonka osuus on vähäinen. Suomessa asuu noin neljännesmiljoona ulkomaalaista eli noin 4 prosenttia väestöstä. Meillä vieraitten kansalaisten määrä on siis pieni verrattuna muihin Euroopan maihin.                                      

Lopulta humanitäärisessä maahanmuutossa on kysymys arvoista ja ihmiskäsityksestä. Kysymyksellä on kiistatta taloudellistakin merkitystä. Maahanmuuttokysymyksestä ei saa tulla kansakunnan syntipukkia ja maahanmuuttajista syyllisiä maan ongelmiin.

SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakka esittää Suomen maahanmuuttopolitiikkaan Kanadan-mallia, jossa humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotettaisiin selkeästi toisistaan. Tarveharkintaan perustuva osaajien toivottaminen tervetulleeksi on maan etujen mukaista. Monet maahanmuuttoon kriittisestikin suhtautuvat suomalaiset ovat sitä mieltä, että töihin tulevat ihmiset ovat toki tervetulleita. Työnantajien vaatimukset kaiken työperäisen maahanmuuton harkinnanvarausuuden poistamisesta ovat utopiaa. Tai sitten heillä on ketun häntä kainalossa. Jos tarkoitus on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat, ei onnistu.

Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa halpatyövoimaa maahan surkeilla palkoilla ja työehdoilla. Tällaiset työntekijät eivät tule toimeen palkoillaan. He tarvitsevat yhteiskunnan tulonsiirtoja. Netto vaikutus suomalaiselle yhteiskunnalle on tappiollinen ja samalla he dumppaavat suomalaisia työehtoja sekä palkkoja. Tilanne ei voi olla niin, että yritykset korjaavat sadon ja veronmaksajat maksavat osan maahanmuuttajan toimeentulosta.

Mitä humanitäärinen maahanmuutto maksaa yhteiskunnalle. Kysymys ei ole ihan pikkusummista. Tosin tarkkojen lukujen arviointi on vaikeaa. Eri hallinnon alat vastaavat eri asioista. Työllisyys on kuitenkin kaiken A ja O. Maahanmuuton kannalta keskeinen ministeriö on sisäministeriö. Se vastaa maahanmuuttohallinnosta ja -politiikasta. Esimerkiksi vastaanottokeskukset ja karkotukset ovat sisäministeriministeriön vastuulla. Tänä vuonna julkaistusta selvityksestä käy ilmi, että tämän vuoden budjetissa sisäministeriön osuus on 364 miljoonaa euroa, kun summa viime vuonna oli 718 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjettiin on varattu 249 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 ja 2016 vuoden alussa Suomi koki ennen näkemättömän maahanmuuttajavyöryn. Vuonna 2016 eri miniteriöiden yhteenlasketut kulut kaikesta maahanmuutosta olivat runsas miljardi euroa. Sittemmin kulut ovat laskeneet tämän vuoden noin 700 miljoonaan. Entiseen kulutasoon ei ole paluuta.

Dublin-järjestelmä on EU-maiden sopimus siitä, minkä maan vastuulle turvapaikanhakijat kuuluvat. Vain yksi Euroopan Unionin maa on vastuussa kustakin turvapaikanhakijasta. Jos henkilö ilmoittautuu turvapaikanhakijaksi Suomessa ja hänen sormenjälkensä rekisteröidään Suomessa, hän jää useimmiten Suomen vastuulle. Suomea sitovat siis kansainväliset sopimukset turvapaikka-asioissa. Suomi on ratifioinut Dublin-sopimuksen ja on siihen sidottu. Suomi on kuulunut tähän asti sopimuksen voittajiin. Kun Suomeen on tänä vuonna palautettu noin 150 Dublin-tapausta, on Suomi palauttanut muihin maihin kahdeksankertaisen määrän, yli 1 150 Dublin-tapausta.                                                     

Paitsi sopimuksista humanitäärisessä maahanmuutossa on kysymys ihmisoikeuskysymyksestä. Maahan muuton edellytykset on kirjoitettu tarkasti ulkomaalaislaissa. Sen 87 pykälä sanoo: ”Vainoksi katsotaan teot, jotka ovat laatunsa tai toistuvuutensa vuoksi sellaisia, että ne loukkaavat vakavasti perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Vainoksi katsotaan myös vakavuudeltaan vastaava kertymä sellaisia tekoja, joihin kuuluu ihmisoikeusloukkauksia.” Lyhyesti kiteytettynä ihmisen täytyy olla vakavassa hengen vaarassa, väkivallan tai muitten ihmisoikeuksiin puuttuvien loukkausten kohteena.

Suomea ja suomalaisia on hädässä autettu. Tämän toteaminen tuntuu vanhojen asioitten kaivelulta ja joitakin tahoja ärsyttävältä, sanoa. Mielestäni nyt on velkojen maksun aika. Ihmisarvo on loukkaamaton ja tässäkin asiassa on kysymys ihmisyydestä. Ei se ovellemme kolkuttava, uhattu ihminen ilkeyttään tänne kylmään ja sateeseen halua. Silloin kun on kysymys todellisesta suojelun tarpeesta, auttava käsi on ojennettava.

Esa Kanerva







Vettä, lisää vettä!


                                                                                                                                  1.11.2018


Suomi on yksi maailman rikkaimpia maita. Mitä vesivarantoihin tulee. Meillä on suuria järvialtaita puhdasta vettä ja pohjavesivarantomme ovat suuret. Vesi tulee tulevaisuudessa olemaan ehtyvä luonnonvara ja siitä tullaan riitelemään sekä käymään sotia. Suomalaisille vesi on itsestään selvyys eikä sitä osata oikein arvostaa. Lisäksi se on halpaa verrattuna moneen muuhun maahan. Tampereen Veden tehtävänä on hankkia Tampereen seudulle puhdasta vettä ja puhdistaa likavedet siihen asti, kunnes Keskusjätepuhdistamo alkaa Sulkavuoressa toimia vuonna -23. Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön suurin järviallas. Sen pinta-ala on noin 240 km2. Järvialtaan pituus Tampereen keskustasta Kuruun tai Muroleen sulkukanavalle on noin 47 km. Ensi vuoden aikana valmistuu Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus Näsijärven rannalla. Tämän jälkeen aletaan peruskorjaamaan Ruskon laitosta. Sinne vesi tulee Roineesta Kangasalta. Käytämme nykyisin kolmanneksen koko tarvitsemastamme vesimäärästä pohjavettä. Tampereen Veden pohjavedenottamot sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Julkujärvellä ja Pinsiössä. Lisäksi Kangasalla on menossa tekopohjavesihanke. Korkein Hallinto-oikeus antoi positiivisen päätöksen hiljattain viedä laitoshanketta eteenpäin.

Ruskon laitoksen vesi otetaan siis hyvälaatuisesta Roineesta, jonka vettä käytetään vuosittain lähes 15 miljoonaa kuutiometriä. Vettä otetaan 4-5 metrin syvyydestä noin 200 metrin etäisyydellä rannasta, jolloin sen laatu on tasainen. Näsijärveä on käytetty jo 1800-luvulta lähtien raakavesilähteenä. Siitä ottavat nykyisin vetensä Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitokset sekä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos, joka on tällä hetkellä varalaitoskäytössä. 

Miksi pohjavesi ja tekopohjavesi ovat tärkeät vedenhankintalähteet? Pintavesi on herkkä ilmansaasteille ja muille onnettomuusriskeille. Järveen suistunut kemikaalirekka voi pilata pintaveden laajalti ja pitkäksi aikaa. Kriiseissä sabotaasi on mahdollinen ja ydinsaasteet todella suuri vaara. Pohjavesi sen sijaan on maaperässä turvassa edellä mainituilta vaaroilta. Mikäli Kangasalan ja mahdollisesti Pälkäneen pohjavesihanke toteutuvat, kriisitilanteissa seutu tulee toimeen jopa kuukauden harjusta saatavalla vedellä. Pintavesisäiliöt kestävät käytössä ilman pumppausta n. 6 tuntia.

Tekopohjavesi on järvestä otettavaa vettä, josta tehdään harjuun imeyttämällä pohjaveden kaltaista. Sen laatu muistuttaa luontaista pohjavettä siinä määrin, että eroa ei aistinvaraisesti huomaa. Tekopohjaveden edut ovat ilmeiset: se on taloudellinen, ympäristöystävällinen ja toimintavarma keino varmistaa laadukkaan, puhtaan juomaveden saanti tulevaisuudessa – myös kriisitilanteissa. Tekopohjavesijärjestelmässä veden puhdistaminen hoituu pääosin luonnon omin keinoin.

Tamperelaisten ja seutukunnan juomavesiasiat ovat paremmin kuin hyvin. Jos edelliskesän kaltainen kuivuus koettelee, ei Roineesta ja Näsijärvestä vesi lopu kesken. Sieltä voidaan ammentaa, vaikka pohjavesivarannot viidellä Tampereen Veden pohjavedenottamolla uhkaisivat hiipua. Ja kun vielä saataisiin Kangasalan tekopohjavesihanke maaliin, saisimme luomupohjavettä riittävästi koko Tampereen seudulle. Säästyisi nykyiseen verrattuna n. miljoona kiloa saostuskemikaalejakin vuodessa!

Esa Kanerva (Tampereen Veden johtokunnan puheenjohtaja)



Ps. Bloggari lomailee ja kirjoittaa seuraavan kerran 19.11. alkavalla viikolla!