Vettä, lisää vettä!


                                                                                                                                  1.11.2018


Suomi on yksi maailman rikkaimpia maita. Mitä vesivarantoihin tulee. Meillä on suuria järvialtaita puhdasta vettä ja pohjavesivarantomme ovat suuret. Vesi tulee tulevaisuudessa olemaan ehtyvä luonnonvara ja siitä tullaan riitelemään sekä käymään sotia. Suomalaisille vesi on itsestään selvyys eikä sitä osata oikein arvostaa. Lisäksi se on halpaa verrattuna moneen muuhun maahan. Tampereen Veden tehtävänä on hankkia Tampereen seudulle puhdasta vettä ja puhdistaa likavedet siihen asti, kunnes Keskusjätepuhdistamo alkaa Sulkavuoressa toimia vuonna -23. Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön suurin järviallas. Sen pinta-ala on noin 240 km2. Järvialtaan pituus Tampereen keskustasta Kuruun tai Muroleen sulkukanavalle on noin 47 km. Ensi vuoden aikana valmistuu Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus Näsijärven rannalla. Tämän jälkeen aletaan peruskorjaamaan Ruskon laitosta. Sinne vesi tulee Roineesta Kangasalta. Käytämme nykyisin kolmanneksen koko tarvitsemastamme vesimäärästä pohjavettä. Tampereen Veden pohjavedenottamot sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Julkujärvellä ja Pinsiössä. Lisäksi Kangasalla on menossa tekopohjavesihanke. Korkein Hallinto-oikeus antoi positiivisen päätöksen hiljattain viedä laitoshanketta eteenpäin.

Ruskon laitoksen vesi otetaan siis hyvälaatuisesta Roineesta, jonka vettä käytetään vuosittain lähes 15 miljoonaa kuutiometriä. Vettä otetaan 4-5 metrin syvyydestä noin 200 metrin etäisyydellä rannasta, jolloin sen laatu on tasainen. Näsijärveä on käytetty jo 1800-luvulta lähtien raakavesilähteenä. Siitä ottavat nykyisin vetensä Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitokset sekä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos, joka on tällä hetkellä varalaitoskäytössä. 

Miksi pohjavesi ja tekopohjavesi ovat tärkeät vedenhankintalähteet? Pintavesi on herkkä ilmansaasteille ja muille onnettomuusriskeille. Järveen suistunut kemikaalirekka voi pilata pintaveden laajalti ja pitkäksi aikaa. Kriiseissä sabotaasi on mahdollinen ja ydinsaasteet todella suuri vaara. Pohjavesi sen sijaan on maaperässä turvassa edellä mainituilta vaaroilta. Mikäli Kangasalan ja mahdollisesti Pälkäneen pohjavesihanke toteutuvat, kriisitilanteissa seutu tulee toimeen jopa kuukauden harjusta saatavalla vedellä. Pintavesisäiliöt kestävät käytössä ilman pumppausta n. 6 tuntia.

Tekopohjavesi on järvestä otettavaa vettä, josta tehdään harjuun imeyttämällä pohjaveden kaltaista. Sen laatu muistuttaa luontaista pohjavettä siinä määrin, että eroa ei aistinvaraisesti huomaa. Tekopohjaveden edut ovat ilmeiset: se on taloudellinen, ympäristöystävällinen ja toimintavarma keino varmistaa laadukkaan, puhtaan juomaveden saanti tulevaisuudessa – myös kriisitilanteissa. Tekopohjavesijärjestelmässä veden puhdistaminen hoituu pääosin luonnon omin keinoin.

Tamperelaisten ja seutukunnan juomavesiasiat ovat paremmin kuin hyvin. Jos edelliskesän kaltainen kuivuus koettelee, ei Roineesta ja Näsijärvestä vesi lopu kesken. Sieltä voidaan ammentaa, vaikka pohjavesivarannot viidellä Tampereen Veden pohjavedenottamolla uhkaisivat hiipua. Ja kun vielä saataisiin Kangasalan tekopohjavesihanke maaliin, saisimme luomupohjavettä riittävästi koko Tampereen seudulle. Säästyisi nykyiseen verrattuna n. miljoona kiloa saostuskemikaalejakin vuodessa!

Esa Kanerva (Tampereen Veden johtokunnan puheenjohtaja)



Ps. Bloggari lomailee ja kirjoittaa seuraavan kerran 19.11. alkavalla viikolla!