Mitä mieltä maahanmuutosta?


                                                                                                                                  

                                                                                                                   15.11.2018

Maahanmuutto puhuttaa ja on luultavasti yksi seuraavien eduskuntavaalien teemoista tai kiistelyn aiheista. Kaikilla ihmisillä tuntuu olevan asiaan jokin kanta, faktatietoa vähemmän.

Meillähän on hyvin eri perustein tapahtuvaa maahanmuuttoa. Elämme Euroopan unionissa. Se takaa kaikille Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisille vapaan liikkuvuuden maasta toiseen. Tällaisen muuttoliikkeen osuus on 30 prosenttia kokonaisuudesta. Toiseksi yleisin maahanmuuton peruste on perhesiteen perusteella tapahtuva muutto (28 %), jonka jälkeen tulevat maahanmuutto opiskelun (19 %) ja työn (12 %) perusteella. Humanitäärinen syy oli peruste vain kahdeksassa prosentissa maahanmuutosta. Nämä ovat tosiasiat. Kun arkipäivässä keskustelemme maahanmuuttoasioista, oletan, että tosiasiallisesti puhumme humanitäärisestä maahanmuutosta, jonka osuus on vähäinen. Suomessa asuu noin neljännesmiljoona ulkomaalaista eli noin 4 prosenttia väestöstä. Meillä vieraitten kansalaisten määrä on siis pieni verrattuna muihin Euroopan maihin.                                      

Lopulta humanitäärisessä maahanmuutossa on kysymys arvoista ja ihmiskäsityksestä. Kysymyksellä on kiistatta taloudellistakin merkitystä. Maahanmuuttokysymyksestä ei saa tulla kansakunnan syntipukkia ja maahanmuuttajista syyllisiä maan ongelmiin.

SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakka esittää Suomen maahanmuuttopolitiikkaan Kanadan-mallia, jossa humanitaarinen ja taloudellinen maahanmuutto erotettaisiin selkeästi toisistaan. Tarveharkintaan perustuva osaajien toivottaminen tervetulleeksi on maan etujen mukaista. Monet maahanmuuttoon kriittisestikin suhtautuvat suomalaiset ovat sitä mieltä, että töihin tulevat ihmiset ovat toki tervetulleita. Työnantajien vaatimukset kaiken työperäisen maahanmuuton harkinnanvarausuuden poistamisesta ovat utopiaa. Tai sitten heillä on ketun häntä kainalossa. Jos tarkoitus on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat, ei onnistu.

Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa halpatyövoimaa maahan surkeilla palkoilla ja työehdoilla. Tällaiset työntekijät eivät tule toimeen palkoillaan. He tarvitsevat yhteiskunnan tulonsiirtoja. Netto vaikutus suomalaiselle yhteiskunnalle on tappiollinen ja samalla he dumppaavat suomalaisia työehtoja sekä palkkoja. Tilanne ei voi olla niin, että yritykset korjaavat sadon ja veronmaksajat maksavat osan maahanmuuttajan toimeentulosta.

Mitä humanitäärinen maahanmuutto maksaa yhteiskunnalle. Kysymys ei ole ihan pikkusummista. Tosin tarkkojen lukujen arviointi on vaikeaa. Eri hallinnon alat vastaavat eri asioista. Työllisyys on kuitenkin kaiken A ja O. Maahanmuuton kannalta keskeinen ministeriö on sisäministeriö. Se vastaa maahanmuuttohallinnosta ja -politiikasta. Esimerkiksi vastaanottokeskukset ja karkotukset ovat sisäministeriministeriön vastuulla. Tänä vuonna julkaistusta selvityksestä käy ilmi, että tämän vuoden budjetissa sisäministeriön osuus on 364 miljoonaa euroa, kun summa viime vuonna oli 718 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjettiin on varattu 249 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 ja 2016 vuoden alussa Suomi koki ennen näkemättömän maahanmuuttajavyöryn. Vuonna 2016 eri miniteriöiden yhteenlasketut kulut kaikesta maahanmuutosta olivat runsas miljardi euroa. Sittemmin kulut ovat laskeneet tämän vuoden noin 700 miljoonaan. Entiseen kulutasoon ei ole paluuta.

Dublin-järjestelmä on EU-maiden sopimus siitä, minkä maan vastuulle turvapaikanhakijat kuuluvat. Vain yksi Euroopan Unionin maa on vastuussa kustakin turvapaikanhakijasta. Jos henkilö ilmoittautuu turvapaikanhakijaksi Suomessa ja hänen sormenjälkensä rekisteröidään Suomessa, hän jää useimmiten Suomen vastuulle. Suomea sitovat siis kansainväliset sopimukset turvapaikka-asioissa. Suomi on ratifioinut Dublin-sopimuksen ja on siihen sidottu. Suomi on kuulunut tähän asti sopimuksen voittajiin. Kun Suomeen on tänä vuonna palautettu noin 150 Dublin-tapausta, on Suomi palauttanut muihin maihin kahdeksankertaisen määrän, yli 1 150 Dublin-tapausta.                                                     

Paitsi sopimuksista humanitäärisessä maahanmuutossa on kysymys ihmisoikeuskysymyksestä. Maahan muuton edellytykset on kirjoitettu tarkasti ulkomaalaislaissa. Sen 87 pykälä sanoo: ”Vainoksi katsotaan teot, jotka ovat laatunsa tai toistuvuutensa vuoksi sellaisia, että ne loukkaavat vakavasti perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Vainoksi katsotaan myös vakavuudeltaan vastaava kertymä sellaisia tekoja, joihin kuuluu ihmisoikeusloukkauksia.” Lyhyesti kiteytettynä ihmisen täytyy olla vakavassa hengen vaarassa, väkivallan tai muitten ihmisoikeuksiin puuttuvien loukkausten kohteena.

Suomea ja suomalaisia on hädässä autettu. Tämän toteaminen tuntuu vanhojen asioitten kaivelulta ja joitakin tahoja ärsyttävältä, sanoa. Mielestäni nyt on velkojen maksun aika. Ihmisarvo on loukkaamaton ja tässäkin asiassa on kysymys ihmisyydestä. Ei se ovellemme kolkuttava, uhattu ihminen ilkeyttään tänne kylmään ja sateeseen halua. Silloin kun on kysymys todellisesta suojelun tarpeesta, auttava käsi on ojennettava.

Esa Kanerva







Vettä, lisää vettä!


                                                                                                                                  1.11.2018


Suomi on yksi maailman rikkaimpia maita. Mitä vesivarantoihin tulee. Meillä on suuria järvialtaita puhdasta vettä ja pohjavesivarantomme ovat suuret. Vesi tulee tulevaisuudessa olemaan ehtyvä luonnonvara ja siitä tullaan riitelemään sekä käymään sotia. Suomalaisille vesi on itsestään selvyys eikä sitä osata oikein arvostaa. Lisäksi se on halpaa verrattuna moneen muuhun maahan. Tampereen Veden tehtävänä on hankkia Tampereen seudulle puhdasta vettä ja puhdistaa likavedet siihen asti, kunnes Keskusjätepuhdistamo alkaa Sulkavuoressa toimia vuonna -23. Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön suurin järviallas. Sen pinta-ala on noin 240 km2. Järvialtaan pituus Tampereen keskustasta Kuruun tai Muroleen sulkukanavalle on noin 47 km. Ensi vuoden aikana valmistuu Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus Näsijärven rannalla. Tämän jälkeen aletaan peruskorjaamaan Ruskon laitosta. Sinne vesi tulee Roineesta Kangasalta. Käytämme nykyisin kolmanneksen koko tarvitsemastamme vesimäärästä pohjavettä. Tampereen Veden pohjavedenottamot sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Julkujärvellä ja Pinsiössä. Lisäksi Kangasalla on menossa tekopohjavesihanke. Korkein Hallinto-oikeus antoi positiivisen päätöksen hiljattain viedä laitoshanketta eteenpäin.

Ruskon laitoksen vesi otetaan siis hyvälaatuisesta Roineesta, jonka vettä käytetään vuosittain lähes 15 miljoonaa kuutiometriä. Vettä otetaan 4-5 metrin syvyydestä noin 200 metrin etäisyydellä rannasta, jolloin sen laatu on tasainen. Näsijärveä on käytetty jo 1800-luvulta lähtien raakavesilähteenä. Siitä ottavat nykyisin vetensä Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitokset sekä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos, joka on tällä hetkellä varalaitoskäytössä. 

Miksi pohjavesi ja tekopohjavesi ovat tärkeät vedenhankintalähteet? Pintavesi on herkkä ilmansaasteille ja muille onnettomuusriskeille. Järveen suistunut kemikaalirekka voi pilata pintaveden laajalti ja pitkäksi aikaa. Kriiseissä sabotaasi on mahdollinen ja ydinsaasteet todella suuri vaara. Pohjavesi sen sijaan on maaperässä turvassa edellä mainituilta vaaroilta. Mikäli Kangasalan ja mahdollisesti Pälkäneen pohjavesihanke toteutuvat, kriisitilanteissa seutu tulee toimeen jopa kuukauden harjusta saatavalla vedellä. Pintavesisäiliöt kestävät käytössä ilman pumppausta n. 6 tuntia.

Tekopohjavesi on järvestä otettavaa vettä, josta tehdään harjuun imeyttämällä pohjaveden kaltaista. Sen laatu muistuttaa luontaista pohjavettä siinä määrin, että eroa ei aistinvaraisesti huomaa. Tekopohjaveden edut ovat ilmeiset: se on taloudellinen, ympäristöystävällinen ja toimintavarma keino varmistaa laadukkaan, puhtaan juomaveden saanti tulevaisuudessa – myös kriisitilanteissa. Tekopohjavesijärjestelmässä veden puhdistaminen hoituu pääosin luonnon omin keinoin.

Tamperelaisten ja seutukunnan juomavesiasiat ovat paremmin kuin hyvin. Jos edelliskesän kaltainen kuivuus koettelee, ei Roineesta ja Näsijärvestä vesi lopu kesken. Sieltä voidaan ammentaa, vaikka pohjavesivarannot viidellä Tampereen Veden pohjavedenottamolla uhkaisivat hiipua. Ja kun vielä saataisiin Kangasalan tekopohjavesihanke maaliin, saisimme luomupohjavettä riittävästi koko Tampereen seudulle. Säästyisi nykyiseen verrattuna n. miljoona kiloa saostuskemikaalejakin vuodessa!

Esa Kanerva (Tampereen Veden johtokunnan puheenjohtaja)



Ps. Bloggari lomailee ja kirjoittaa seuraavan kerran 19.11. alkavalla viikolla!















Suomen Yrittäjien työreformi




Suomen Yrittäjien edunvalvontajärjestö esiintyi viimeisen työmarkkinaselkkauksen aikana ikään kuin se olisi ollut jollakin tavalla osapuoli tai osallinen työmarkkinapöydässä. Neuvotteluoikeus on ollut yrittäjien vuosikymmenten haave ja unelma. Nyt Sipilän porvarihallituksen aikana edunvalvontajärjestö on ollut erityisen aktiivinen. Eikä varmasti syyttä. Tämä hallitus on kuunnellut järjestöä herkällä korvalla. Nythän on ollut kysymys pienten yritysten oikeudesta irtisanoa työntekijöitä lievemmin perustein kuin mitä työsopimuslaki sanoo. Tämä vaatimus naamaperusteiseen irtisanomineen on suututtanut myös vähemmän valveutuneet kansalaiset ja poliittisille lakoille on saatu laajaa tukea.

Ennen vanhaan työläisten lakon murtamista kutsuttiin rikkuruudeksi, mutta nyt yrittäjien masinoimaa pizzan jakoa päiväkoteihin yritetään markkinoida hyväntekeväisyydeksi. Viimeisin manööveri yrittäjien puheenjohtaja Pentikäiseltä oli iskeä pöytään saatanalliset säkeet ja ehdottaa uutta työreformia. Ehkä aika katsottiin otolliseksi. Yhteiskunta oli lakkojen vuoksi käymistilassa ja Sipilän hallituksen aika alkaa käydä vähiin. Yrittäjien mielestä työntekijöitten on luovuttava mm. ylityö- ja sunnuntaikorvauksista. Tai kuten asia ilmaistiin, niistä voitaisiin ”neuvotella” ja ”sopia” työpaikoilla.

Ohjelman ensimmäinen ehdotus oli työntekijän takaisinottovelvollisudesta luopuminen. Nykyisin takaisinottovelvollisuus voi tulla ajankohtaiseksi silloin, kun työsopimus on päätetty tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Mikäli työnantaja tarvitsee uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt, on näitä töitä tarjottava ensin irtisanotulle työntekijälle.

Takaisinottovelvollisuus on voimassa neljän kuukauden ajan työntekijän irtisanomisajan päättymisestä. Tämä hallitus on heikentänyt ja lyhentänyt jo aiemmin tätä työnantajan velvoitetta yhdeksästä kuukaudesta tähän neljään kuukauteen. Ja yrittäjien edunvalvontajärjestö vaatii tämänkin pätkän poistoa. Käytännössä tämä tarkoittaisi pienissä yrityksissä työntekijöitten vaihtoviikkoja. Pistetään puolet pois tällä viikolla. Perusteeksi voidaan esittää, että yrityksellä menee nyt niin huonosti. Seuraavalla viikolla saadaan muka uusi tilaus ja sitten voidaan palkata seuraavalla viikolla uusi, entistä nöyrempi porukka huonommilla liksoilla. Tätä tapahtuisi varsinkin taloudellisesti huonoina aikoina.

Minäpä kerron, mitä nämä yrittäjien ehdotukset ylityö- ja sunnuntaikorvauksista sopiminen työntekijän ja työantajan välillä laista poiketen käytännössä olisi merkinnyt. Pienen pajan pikimusta omistaja menee työntekijän luokse ja pyytää tuonne ”koppiin” juttelemaan. Isäntä sanoo, että minähän en sitten enää maksa ylitöistä mitään ekstraa, koska laki ei sitä vaadi. ”Sulla on nyt kaksi vaihtoehtoa, mennään minun ehdotukseni mukaan tai saat lähteä kävelemään.” Kyllä minä syyt löydän, yrityksellä juuri nyt menee niin pirun huonosti. Tätä on paikallinen ”sopiminen” pienissä yrityksissä. Arvatkaa, mitä työntekijä esimerkiksi laman aikaan tekee. Hän haluaa säilyttää työpaikkansa ja nielee ratkaisuehdotuksen. Ja sen jälkeen ei ole vanhaan käytäntöön paluuta. Suomen yrittäjien ehdotus merkitsisi tosiasiallisesti sitä, että sunnuntai- ja ylityölisät katoaisivat Suomen kartalta.

Viimeiseksi, vaan ei merkitykseltään vähäisimmäksi, ehdotukseksi yrittäjät ehdottivat ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuutta. Tavallisen duunarin tulot on mitoitettu niin tarkkaan perheen menojen tilkkeeksi, että sitten tehdään töitä sairaana. Päivänkään palkanmenetykseen ei ole varaa. Ruoka- ja vuokramenot täytyy kattaa seuraavassakin kuussa. Ehdotus on työsuojelullisesti ihan ehtaa tuomaskuonaa.

Pienyrittäjyys on Suomen kansantalouden kivijalka. Yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia maamme yrityksistä on pieniä, alle kymmenen hengen yrityksiä. Eivät ne melua työntekijöitten oikeuksien polkemisesta. Niissä pajoissa tehdään töitä ja isäntä kunnioittaa duunaria. Pieni kellokkaitten äänekäs ryhmä Suomen Yrittäjissä tällaisia huutelee ja tekee vain hallaa yrittäjien asialle. Ja millä mandaatilla puheenjohtaja Mikael Pentikäinen esiintyy niin kuin olisi joku työmarkkinaosapuoli? Hänellähän ei ole asiaa työehtosopimuslain mukaan neuvottelupöytään, jossa neuvotellaan työehtosopimuksista tai muistakaan työsuhteen ehdoista.

Esa Kanerva



Huominen lokakuun valtuuston kokous



                                                                                                                           21.10.2018


Huomisen maanantain valtuuston kokouksesta lähtiessä taitaa kello lähennellä puolta yötä. Kielen kantoja kutkuttelevia aiheita on käsittelyssä. Itse olen valmistellut puheenvuoroja jo tämän viikon torstaista asti. Aika hioo sanottavaa ja harvoin sanottava onnistuu kertalaakista. Voisihan sitä lörpötellä lonkalta, mitä sylki suuhun tuo, mutta vain harvoilla on sellainen looginen ajattelu ja valmiudet sanoa asiaa, nimenomaan asiaa, etukäteen valmistelematta. Paljon on heitä, jotka käyttävät puheenvuoroja tilastoja varten ja kertaavat jo moneen kertaan monen valtuutetun kertomat asiat.

Yksi tärkeimmistä pykälistä on kaupunginhallituksen vastaus Tarkastuslautakunnan tekemiin havaintoihin vuodelta 2017. Ajattelin kertoa valtuustolle tässä kohtaa Kaupinojan vedenottamon nykytilanteesta. Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan tätä aihetta koskevaan kysymykseen on totta kai vähän jälkijättöinen. Hankkeelle kuuluu hyvää, Tampereen Vesi vie itse hanketta eteenpäin ja se etenee.

Toinen tärkeä asia mielestäni on Tarkastuslautakunnan tekemä havainto ikäihmisten vajaaravitsemuksesta hoitolaitoksissa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastaus ei minua tyydytä. Tosiasiat pitäisi tunnustaa. Ongelman ydinhän on se, että vanhuksia syötäviä käsiä on liian vähän esimerkiksi illoissa.

Sitten toinen tärkeä pykäläkohta on tilinpäätösennuste. Huonolta näyttää, ennuste on 70 miljoonaa euroa pakkaselle. Taseessa riittää pääomia hyviltä vuosilta vielä hetkeksi, mutta sitten tulee pää vetävän käteen. Kaikkia alijäämiä ei voi panna virkamiesten ja päättäjien niskaan, suurin osa kyllä. Verohallinto ei osannut laskea tai ennustaa verokertymää oikein, kilpailukykysopimus aiheutti tappioita verotuloihin, muuttoliike Tampereelle maksaa ja työttömyyskin pysyy yllättävän korkeana.

Aloitteista mielenkiintoisin on hoitajien ruokatauon palauttaminen työajalle. Vanha käytäntö oli se, että hoitajat puraisivat leipäpalat nopeasti työn lomassa ja taas jatkettiin töitä. Ei tullut katkoksia palveluihin. Nyt tulee, kun lähdetään ruokatauolle. Työnantaja purki järjestelmän viime vuonna ja työntekijöitten pettymys oli suuri. Arvatenkin aloitteen menestymisen mahdollisuudet eivät ole suuret. Syytä olisi kuitenkin tehdä uudelleen arviointia.

Palaan kokoukseen tuonnempana, mikäli aihetta ilmenee.

Esa Kanerva


Kiireetön hoito on kiireetöntä


                                                                                                                                  

                                                                                                                                     17.10.2018

Kotikaupunkimme on saamassa kyseenalaista kunniaa hoitakuusäännösten rikkomisesta. Kysymyksessä on lailla säädetty kuntalaisen oikeus saada hoitoa kohtuullisessa ajassa. Tampereen asukasmäärä kasvaa yli kolmella tuhannella asukkaalla joka vuosi. Palvelutarpeen lisäys ei ole voinut olla yllätys. Puhelinpalveluiden toimimattomuus alkaa olla jo vitsi. Ainoa oikea tapa lähestyä terveyskeskusta taitaa olla marssia suoraan ovesta sisään ja ilmoittaa, ettei lähde ulos täältä apua saamatta kuin kantamalla. Kuuden viikon odottaminen ns. kiireetöntä hoitoa on aivan liikaa. Järjestelmä on luonut itsensä ympärille palomuurin, jonka läpi ei pääse puhelimella eikä netin avulla. Pakko on vaivansa mennä hoidattamaan Terveystaloon tai Pihlajalinnaan, jos rahaa sattuu löytymään. Se on kai tarkoituskin.

Hammaslääkäriin pääsyä voit joutua odottamaan kuusi kuukautta. Kyllä siinä ajassa purukalusto rapistuu ja yksityinen lääkäri rikastuu. Aluehallintovirasto on nyt paljon vartijana. Kaupungin on annettava selvityksiä maaliskuun 15 päivään mennessä hoitoon pääsystä. Kai se vuosi oli 2019, vaikka ei sitä Aamulehdessä mainittu.

Köyhän rahaongelmat alkavat myös lääkärikäynnin jälkeen, mikäli satut vastaanottoajan saamaan. Tohtori määrää yleensä troppia ja nehän vasta kalliita ovat. Vaihtoehtoja saattaa loppukuusta olla vain kaksi, laittaako hampaat naulaan vai lunastaako pillerit. Sipilän hallitus on muistanut leikata lääkekorvauksia ja säätää omavastuita. Alkuvuoden 50 euron omavastuu on iso raha eläkeläiselle tai työttömälle. Suomalainen maksaa lääkkeistään huomattavasti enemmän kuin kansalainen muissa Pohjoismaissa. Ja apteekkarit lihovat.

Miljoonalla tästä riesasta selvittäisiin. Uskon, että se raha vielä jostakin kaivetaan. Jos ei muuta niin sitten ottamalla lisää velkaa!
Esa Kanerva

Poliitikkokin vanhenee


                                                                                                                                  

                                                                                                                       9.10.2018

Minulle opetti lääkintöneuvos Rauno Heikinheimo ollessani -90-luvulla Kaupin sairaalassa osastonhoitajana erotusdiagnostiikan dementiasta oireilevan ja masentuneen ihmisen välillä. Jos esittää haastatellulle yksinkertaisen kysymyksen, mikä päivä tänään on, masentunut ei vastaa mitään, dementoituva selittää ummet ja lammet. Jos kysymys on kotioloissa asuvasta eläkeläisestä, havainnon tekeminen vaikeutuu. Omaisten on vaikeata havaita taudin etenemistä, mikäli kahvin keitto onnistuu ja kissoille ruoan antaminen sujuu. Kun henkilö on ollut aktiivinen poliittisessa päätöksenteossa, miten kunnallisessa demokratiassa havaitaan vastaavan kaltainen terveydentilan heikentyminen?

Tosiasia on se, ettei oikein mitenkään. Yleensä politiikassa mukana olevien työtovereiden on puututtava tilanteeseen, koska omaiset ovat liian subjektiivisia tilanteen arvioijia. Heidän tulee puuttua tilanteeseen ja lausumalla arviointinsa ääneen. Eihän se tee kyseisen vanhuksen elämäntyötä mitenkään väheksytymmäksi kuin se todellisuudessa on. Kunnia sille, jolle se kuuluu. Ihmiselämään kuuluu luopuminen, lopulta omasta urastaan ja vihdoin elämästään.

Terveisin Esa Kanerva

Alustus Tampereen taloudesta postin eläkeläisten tilaisuudessa


                                                                                                                                   

                                                                                                                             4.10.2018

Väestömuutokset seutukunnassa

Kehyskuntiin muutti ihmisiä vielä vuonna 2007 puolta enemmän kuin Tampereelle. Nyt kehitys on kääntynyt aivan nurin niskoin. Tampereelle muutti vuonna 2017 3600 uutta asukasta ja kehyskuntiin vain 560. Tampereen väkilukuhan on tällä hetkellä 231 853 asukasta. Kasvava kaupunki on tietysti parempi kuin taantuva kaupunki. Mutta kun väkimäärä kasvaa, tarvitaan uusia palveluja, päiväkoteja ja kouluja. Ja se maksaa.

Kaupungistuminen on tosiasia, puhuivat jotkut tahot mitä tahansa asiasta. Tämä on maailmanlaajuinen trendi. Kahden viime vuoden aikana kaupunki on siis kasvanut yli 3000 asukkaalla vuodessa. Edelliset peräkkäiset voimakkaan kasvun vuodet sijoittuivat 1990-luvun puoleen väliin kotikuntalain uudistamisen jälkeiseen aikaan. Tampere on kasvanut 10 vuoden aikana n. 25 tuhannella asukkaalla.

Suurin ikäluokka Tampereella on 24 vuotiaat kun taas muualla Suomessa 69-vuotiaat. Lähes 40 % tamperelaisista on 20–40-vuotiaita. Ongelmana on saada pidettyä valmistuneet ja perhettään perustavat jäämään tänne. Nyt tilanne ei ole paras mahdollinen. Tampere ei saa optimaalisesti uusia veronmaksajia.

Mutta menen sitten ihan raakoihin talouslukuihin. Edellinen veronkorotus tehtiin vuonna 2014, jolloin veroprosentti nousi 19 19,75. Tosiasia on se, että kunnallisverotulot eivät ole kasvaneet juuri lainkaan vuosina -16, -17 ja -18. Yhteisöverotuotto on kasvanut vain hieman, muutamalla miljoonalla. Toisaalta valtionosuudet ovat pudonneet vuodesta 2012 100 miljoonalla eurolla. Valtionosuusjakojärjestelmä ei ole meille oikeudenmukainen. Tässä on yksi syy talousvaikeuksiin.

Erittäin tärkeätä on seurata ns. efektiivisen veroasteen kehitystä. Eli sitä summaa, mitä kaupungille jää käteen veroprosentista. Valtio säästää omissa menoissaan nostamalla koko ajan kunnallisverotuksen työ- ja eläketulon alarajaa. Kunnat siis maksavat veronalennukset. Kiky maksoi kunnille saamatta jääneinä verotuloina ja valtionosuuksina. Joku arvio liikkui Tampereen osalta 7 miljoonassa eurossa.

Sitten on käyty vahvaa keskustelua siitä, miksi veroprosenttia ei nostettasi jo ensi vuonna eikä todennäköisesti vasta 2020. Jos talous aiotaan oikaista vain veronkorotuksilla, se vaatisi kahden veroprosentin nostoa. Yksi veroprosentti on n. 36 miljoonaa euroa. Ja tuskin sekään auttaisi, kun muistetaan tuo efektiivinen veroaste. Emmekä tiedä tässä vaiheessa mitään tulevan halliuksen ohjelmasta. Ei näyttäisi hyvältä ennen tulevia Eduskuntavaaleja, että Tampereella nostetaan näin rajusti veroja. Taloutta on korjattava muillakin toimenpiteillä.

Demareille oli tärkeää, että koulutuksen ryhmäkokoihin ei puututa, subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ei kajota, oppilaitten ryhmäkokoja ei suurenneta eikä lasten päiväkotiryhmiä suurenneta, omaishoidon tukeen ei kajota ja lopuksi järjestöjen toiminta-avustukset arvioidaan uudestaan.

Sitten on paljon puhetta isoista investoinneista ja niitten vaikutuksesta kaupungin palveluihin. Edellisillä valtuustokausilla tehtiin hulppeita päätöksiä isoista hankkeista ja sidottiin tulevien sukupolvien käsiä. Järkevin päätös oli tehdä ylikunnallisena hankkeena Keskuspuhdistamo Sulkavuoreen. N. 300 miljoonan euron hanke valmistunee v. 2023. Sitä voidaan pitää vuosisadan ympäristötekona. Voimme tietysti avata ratikkakeskustelun tässäkin yhteydessä. Kerron kuitenkin sen rahoituksen pääperiaatteet. Raitiotieallianssi rahoittaa tällä hetkellä hankkeen. Sen valmistuttua kaupunki maksaa yhtiölle käyttövastiketta, johon sisältyy myös pääomavuokra. Kaupunki rahoittaa varikon ja kaluston.

Pitää muistaa, että Tampere rakentaa joka vuosi mm. kouluja ja päiväkoteja n. 70 – 80 miljoonalla eurolla. Uuden kouluverkkoselvityksen mukaan kaupunki investoi uusiin kouluihin ja päiväkoteihin 150 miljoonaa euroa viidessä vuodessa. Jotta rakennuksiin uutta korjausvelkaa ei syntyisi, tarvittaisiin n. 30 miljoonan investoinnit joka vuosi.

Puhun Sotesta tässäkin muutaman sanan. Uudistus on niellyt jo tähän mennessä vähintäänkin 5 miljardia euroa. Lääkärivaje voitaisiin poistaa tästä maasta kerralla vuosittaisella 300 miljoonan euron panostuksella. Miksi tätä ei ole haluttu tehdä? Sote-uudistuksen tehtävänä on hillitä kustannuksia. Voidaan lukea myös huonontaa palveluja. Jos lääkärin vastaanottoaikoja olisi tarjolla kylliksi, lääkärit tietenkin teettäisivät tutkimuksia, tekisivät lähetteitä leikkauksiin ja kalliisiin hoitoihin. Tästä ”viisaitten” päätelmien mukaan seuraisi raju kustannusten nousu. Tätä halutaan välttää. Kun halutaan koko maahan yhtä huonot ja halvat palvelut, se on se ongelma.

Hallitus sääsi viisaudessaan lain ns. muutosrajoittimesta. Tämä on huonosti tunnettu asia. Tämä on Tampereellakin haitannut sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä. Muutosrajoitin tarkoittaa sitä, että jos ennen vuotta -21 sote-kustannukset lisääntyvät vaikkapa 1 miljoonalla, vuonna -21 valtionosuuksia leikataan pysyvästi 600.000 eurolla. Nämä rahat ovat pois sen uuden koulutuskunnan rahoituksesta pysyvästi.

Minkä suuruisia ovat kaupungin panostukset sosiaali- ja terveyspalveluihimme. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintamenot ovat suuruusluokkaa 800 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä n. puolet menee palvelujen ostoihin. Suurin yksittäinen palveluntuottaja on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, joka tuottaa Tampereen kaupungille ensihoito- ja päivystyspalvelut, erikoissairaanhoidon sekä kehitysvammaisten laitoshoidon palvelut. Ostot PSHP:ltä ovat n. 300 miljoonaa vuodessa.

Lopuksi, Tampereen työllisyyskokeilu on ollut menestys. Vuoden 2017 luvuista, 17 prosentista työttömyys on pudonnut 9 prosenttiin. Temppu tehtiin yhdistämällä kaupungin työvoimapalvelut ja Te-keskuksen työllisyyspalvelut. Tällöin saatiin voimavaroja jokaisen työttömän henkilökohtaiseen palveluun ja urapolkujen etsimiseen. Työministeri Jari Lindströmin aie lopettaa koko hanke on tyrmistyttänyt laajalti. Hän ajaa ns. kasvupalveluja maakuntien järjestettäväksi. Ennen maakuntien syntymistä iso joukko työttömiä on joutumassa heitteille.

Esa Kanerva

Mureketta a`la Lindström


                                                                                                                                  

                                                                                                                                    28.9.2018

Työministeri Lindström on esitellyt uuden työaikalain kokonaisuudistuksen. Hänen esitellessään lakiuudistusta, ministerin keskeisenä perusteluna oli työajan käytön joustavuus. Entisenä pääluottana ymmärrän uudistustarpeen tarkoittavan sitä, että työntekijän halutaan olevan aina työnantajan käytettävissä silloin kuin se sitä halutaan. Joustavimmilleen työaikalaki on mennyt kaupan ja ravintoloiden työajoissa. Kapakoitsija määrää työntekijää, että klo 9 palvelet aamujanoiset ja sitten lähdet kotiin. Kauppias haluaa varata työntekijän viikoksi, mutta ei lupaa mitään tuntimäärää. Töihin tullaan kutsuttaessa.                                                                                                          

Työaikajärjestelyt alkavat näemmä koskettaa myös akateemisia ja esimerkiksi myyntialoja. Lindström haluaa ns. joustotyöajan. ”Saat olla töissä milloin haluat”, työnantaja esittää tulostavoitteet. Niihin on tietenkin päästävä. Ylityökorvaukset ja haittatyölisät voidaan unohtaa. Se on sinun asiasi, milloin työsi teet. Työministeri sanoo, että lisäksi liukuvan työajan käyttöä helpotetaan. Vuorokautiset liukumarajat väljenisivät kolmesta tunnista neljään tuntiin ja iltaliukuman tunnit olisi mahdollista sijoittaa myös työpäivän jälkeiseen ilta-aikaan. Tämä voi vähentää työnantajien tarvetta teettää ylitöitä, on sinisten Jarin toive. Toisin sanoen työntekijän illat halutaan olevan työnantajan vapaata riistaa eikä ylitöitä tai iltalisiä tarvitsisi maksaa.

Hoitoalan entisenä pääluottamusmiehenä tiedän, että jaksotyön teettäminen tulisi uuden lain myötä lisääntymään. Jaksotyö on erittäin heikko työaikamuoto työntekijän näkökulmasta. Siinä ei ole vuorokautista eikä viikoittaista työaikaa, vaan kolmen tai kuuden viikontyöaika ratkaisisi. Jaksotyö on nykyisen työaikalain mukaan poikkeus. Uusi laki mahdollistaisi työnantajan määräyksellä 13–19 tunnin työpäivät. Lakiuudistus heikentäisi kaikkien työntekijöiden ylityökorvauksia, sillä tasoittumisjaksoilla, työaikapankeilla ja jaksotyöllä työnantaja voisi välttyä lisä- ja ylityökorvauksien maksulta.

Huijausta on jaksotyöntekijöille luvattu parannus vuorokausilevon pidentämisestä yhteentoista tuntiin nykyisen 9 tunnin sijaan. Se on näennäinen, koska mitään ylimääräistä lepoaikaa ei ole tulossa. Se korvautuisi ilman mitään työnantajan toimenpiteitä seuraavassa vähänkään pitemmässä tauossa.

Jos Lindströmin ajama lakiuudistus toteutuu, se vie työelämää monta kymmentä vuotta taaksepäin. Joustotyöaika ei koske sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, koska työntekijöiden pitää potilaiden vuoksi olla paikalla työvuorojen mukaisesti. Jari Lindström hehkuttaa yhteisymmärrystä työnantajan ja työtekijän välillä, mutta tasavertaista sopimussuhdetta ei yleensä ole. Vahvemman oikeuksilla yleensä mennään.

Vielä aikaisemmin toistamani mielipide on se, että Kymenlaaksolaisten äänestäjien masokismia ja itsevihaa on äänestää työväenvihaaja ja hallituksen surkeimmin onnistunut ministeri, laborantti, Jari Lindström uudelleen Eduskuntaan.

Esa Kanerva
 

Heitteillä!


                                                                                                                                  

                                                                                                                     23.9.2018

Mietin vanhusten tuntemaa kauhua ja avuttomuutta toimia nyky-yhteiskunnassa. Tavallistakin ihmistä pelottaa kaikkien palvelujen automaatio ja tietokoneistaminen. Heti tulee mieleen tavalliset perusterveydenhuollon palvelut ja vaikka vakuutukset. Suomi on taitanut ajautua heikoimpien jäsentensä sortovuosiin! Kaikki kansalaiset eivät vain osaa edes lukea kunnolla, lehdet hiljan kertoivat. He ovat fiksuja ihmisiä siitä huolimatta, etteivät syystä tai toisesta ole oppineet lukemaan. Tekevät työtä ja rakastavat. Ongelma ei koske siis pelkästään ikäihmisiä. Vaikeudet korostuvat vanhusten kohdalla ja ilman nuoremman sukupolven tukea tavallisetkaan arkiaskareet eivät ikäihmiseltä suju. Ei voi mennä pankkiin maksamaan laskua, pankkeja ei ole enää fyysisesti. Bussiliikenteen aikataulut ovat netissä. Yksinkertaisinkaan asia ei suju ilman vempaimia. Jos hallitset tietokonetta, järjestelmät muuttuvat ja vanhuksen on hankalaa päivittää koneitaan. Puhutaan ihmisen integriteetistä, omien asioiden hallinnasta. Miten nykyinen yhteiskunta auttaa tässä ihmisiä, jotka eivät pysy mukana nykymaailman vauhdissa? Ei mitenkään, päinvastoin, digimuutos vain kiihtyy. Vielä pahemmalta näyttää tulevaisuus, robotit syöttävät vanhukset, bussit kulkevat ilman kuljettajaa ja sosiaalityöntekijän saa kiinni kuvaruudulla. Onko tämä meille annettu osa ja tulevaisuutemme? Voimmeko mitenkään vaikuttaa siihen?

Keskeistä ovat yhteiskunnan arvot. Ei vanhuksia tai vammaisia voi jättää heitteille. Vanhuksilla on meille paljon annettavaa ja siksi heitä on kuunneltava. Nykyinen tiedottaminen syrjii ikäihmisiä ja jättää heidät sukulaisten tai oman onnensa varaan. Tämä ei mielestäni yksinkertaisesti käy! Tuomas Kurttila on ollut lapsiasianvaltuutettuna lasten oikeuksien äänitorvi. Tarvitsemme virkamiehen, joka keskittyy valtakunnallisesti vanhusten oikeuksien puolustamiseen.

Tampereen kaupunki voi edetä palvelujensa digitalisaatiossa siten, että vanhusten palvelujen ratkaisuissa otetaan aina huomioon monen kanavan tiedottaminen ja palvelujen saatavuus mahdollistetaan myös muulla keinoin kuin tietokoneella. Palveluorganisaatio toimii aktiivisesti vanhukseen päin eikä päinvastoin. Yksityinen bisnes kuuntelee rahaa ja sitä kiinnostavat rahakkaat seniorit. Julkisen palvelun on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että kaikki saavat tarvitsemansa hoivan, oli rahaa tai ei, luksusta voi tietenkin toki hankkia, mutta vain omalla rahalla.

Yksi kelpo parannusehdotus olisi jokaiselle palvelujen ohjelmoijalle, miksi ette käytä selkeitä ja suurempia tekstikokoja. Tai edes mahdollista helposti tekstin koon suurentamista. Pankkien ohjelmissa saisi olla selkeästi nykyistä suuremmat numerokoot heti alusta pitäen.

Ymmärrän, että nykypolvella on suuria vaikeuksia ymmärtää yhteiskunnan niitä jäseniä, jotka eivät ole syntyneet kännykkä kädessä tai naamakirja itsestään selvyytenä. Koko some-maailmaa ei ollut olemassa meikäläisen oppimisiässä. Kaikkia voi oppia, mutta uusia asenteita ja kulttuuria ei noin vain omaksuta. Se facebook on niin vieras ympäristö, ettei ole kerta kaikkiaan halua sinne tunkeutua.

Kaksi toisistaan poikkeavaa sukupolvea ja kulttuuria törmäävät joka päivä tästä eteenkinpäin. Suomen perustuslaki takaa kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun. Siitä lupauksesta on mielestäni pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa kaupungin palveluissa ja tiedottamisessa.

Esa Kanerva



Mistä iloa elämään?




                                                                                                                  17.9.2018

Vaatii ihmiseltä melkoista positiivisuutta löytää syksyisenä sadepäivänä niin kuin tämä maanantai, auringonpilkahdusta elämäänsä. Vettä tulee taivaalta, kostea koleus iskee luihin ja pimeys madaltaa mieltä. Millähän sitä mielekkyyttä ja elämisen tarkoitusta voisi haalia tähänkin päivään? Ei ainakaan lehtien selaaminen tai uutisisten kuunteleminen mieltä kohota. Samaa tornadojen tuhoja tai tehdaspaloja ne syytävät. Uutiset ovat yleensä negatiivisia. Muuten uutiskynnys ei ylity. Mielensä pahoittaja voi kyllä hyvällä syyllä olla myös television tai radion ohjelmatuotantoa tarkastellessa. Pätkä jotakin hömppäohjelmaa ja sitten seuraa kaupallista mainontaa. Ja sitä riittää, kamalaa! Mitä voisi sitten yleensä tehdä tylsyyden torjumiseksi?

Suuri kysymys lienee jokaiselle, mikä minun elämäni tarkoitus on? Onko minulla mielekästä tehtävää päivieni täytteeksi, olenko tarpeellinen? Onko minulla hyviä ihmissuhteita, joihin voin turvata. Jos elämänhalu ja -kipinä hiipuvat, siitä ei hyvää seuraa. Ihminen alkaa potea masennusta ja tekee ns. sijaistoimintoja. Elämää täytetään jonnin joutavalla kohkaamisella ja vaikkapa ryyppäämisellä. Tehdään ostoksia, joita ei tarvitse ja tutustutaan ihmisiin, joista on yksilölle enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Se elämän tarkoitus ei tarvitse olla ylevä ”maailman pelastaminen”, vaan hyvin yksinkertainen asia. Minun elämäni tarkoitus voi olla oman fyysisen kunnon hoitaminen tai hyvän ruuan laitto. Kukin taaplaa tyylillään.

Syksyn synkkyyttä voi ohittaa monilla pienillä elämän iloilla. Joku näkee punaista, kun ehdottaa liikuntaa tai sienimetsälle menoa. Liikunta kuitenkin virkistää. Pelkkä liike on tärkeää, ei se, miten. Eläkeläiselle riittää, että saa aamulla vaatteet päällensä, sängyn petattua ja ruumiinsa liikkeelle.

Laiskottelua ei saa unohtaa. Villasuat jalkaan ja sitten kiikkustuoliin tai sängylle. Antaa ajatuksen juosta menneessä tai suuria suunnitellessa. Musiikkia voi kuunnella palan painikkeeksi. Uni jos vielä armahtaisi, elämä olisi täydellistä.

Kirjallisuutta on kiitettävä. Se on ehtymätön varasto pistää ajatuksensa liikkeelle. Kirjallisuus on oman mielikuvituksesi luovaa liikkeelle panemista, jokainen kokee jokaisen kirjan omalla tavallaan.

Kulttuuri on elämän suola. Teatteri, elokuvat ja konsertit ovat ainakin Tampereella huippuluokkaa. Tarjontaa on runsaasti sirkuksesta Särkänniemeen.

Valoa tähänkin päivään pitäisi saada. Itselläni on ohjelmaa illalla, kun valtuusto kokoontuu tänään melko vaatimattoman listan pariin. Veikko Vallin jatkaa eduskuntavaalikampanjaansa ja kyselytunnilla tenttaa Loukaskorpea maahanmuuttajalasten oppimistuloksista. Veikkaan, että ne oppimistulokset eivät Veikkoa kiinnosta ja eivät ole tämän keskustelu ydin, vaan halu nostaa maahanmuuttaja-asia ja itsensä pramille.

Esa Kanerva







Vallinin potaskaa


                                                                                                                                12.9.2018

Veikko Vallinin mielipidekirjoitus Aamulehdessä on poikittainen maila pormestarikoalition yhteistyöhön. Kunnon populistina hän esittää yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin asioihin. Varmaan on demareittenkin syytä miettiä, keiden kanssa ollaan mukana päättämässä vakavista asioista. Tampere ei ole lähelläkään kriisikuntaa monellakin talousmittarilla mitattuna. Esimerkiksi voisi ottaa vaikka vuosikatteen, joka on tärkein kuntien taloutta kuvaava mittari tai kassan riittävyyden. Vuosikate osoittaa kunnan/konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Tampereella summa oli 85 miljoonaa euroa vuoden 2017 tilinpäätöksessä ja kassan riittävyys 28 päivää, mikäli tulot loppuisivat kokonaan.

Vallin hakee syyllisiä. Pormestari Lauri Lyly ei kelpaa, koska hän on johtanut vain miljoonajäsenistä SAK:ta. Myös taloudellisesti. Mitähän talousosaamista Veikko Vallinilla on halussaan, koska hän ei ole taloustiedoillaan ainakaan valtuuston kokouksissa häikäissyt. Työntekijöitä on kuulemma liikaa. Sadan ihmisen irtisanomisella saataisiin kuitenkin vain muutaman miljoonan euron säästö. Mistä ne loput 65 miljoonaa haettaisiin?  Investointimenoilla ei ole vaikutusta käyttötalouteen muuten kuin poistoina pitkällä aikavälillä. Säästöohjelmat ovat kosmetiikkaa, mutta ratkaisu talouden ongelmiin löytyy stressitestistä. Samalla logiikalla keuhkojen kuvaus parantaa syövän.

Vallinin mukaan tänne pitäisi saada valmistavaa teollisuutta. Taitaa mies elää savupiipputeollista aikaa. Ne ajat olivat ja menivät, tästä teollisuudesta ei ole Tampereen talousongelmien ratkaisijaksi.

Todella loukkaava ja ala-arvoinen kirjoitelma, jonka ainoa tarkoitus on tuoda julkisuutta kansanedustajaehdokas Veikko Vallinille. Nyt on esitettävä kysymys, keiden kanssa haluamme tehdä politiikkaa ja mitä kaikkea yhteistyön nimissä voidaan sietää?
Esa Kanerva

Terveys päätöksenteon keskiöön


 

                                                                                                                         8.9.2018

Ihmisellä ei ole mitään, ei mitään, ilman henkistä tai fyysistä terveyttä. Tästä voi johtaa loogisen kysymyksen, miten hyvin poliittinen päätöksenteko ottaa huomioon edellä olevan tosiasian omassa toiminnassaan? Ihmisen hyvinvointiin vaikuttaa lukematon määrä eri tekijöitä. Itse käsitekin terveys tarkoittaa eri ympäristöissä ja eri ihmisillä eri asioita. Kehittyvissä maissa saatetaan lukea ihminen terveen kirjoihin, vaikka länsimaisin mittarein hän olisi terveydellisesti kohtuullisen huonossa kunnossa. Toinen ihminen invalidisoituu vähemmästäkin vaivasta toisen ihmisen pinnistellessä eteenpäin. Jos terveyskäsitteen määrittely on vaikeaa, on se myös poliittisen päätöksenteon vaikuttavuuden arvioinnin osalta. Melkein jokainen valtuuston päätös kietoutuu ja kohdistuu jossakin vaiheessa terveyspolitiikkaan. Oli sitten kysymys kaavoituksesta, liikkumisesta, ympäristönsuojelusta tai liikkumismahdollisuuksista.

Terveyden edistämistä tukevaa päätöksentekoa tulisi ohjata keskitetysti. Päätöksentekoon pitäisi aina ottaa terveysnäkökulma vaikutusarviointeineen. Koska kysymyksessä on vahvasti poikkihallinnollinen asia ja toimijoita on eri organisaatioissa, narujen yhteen vetäjää tarvittaisiin. Varmasti väestön sairastavuutta ja esimerkiksi terveyseroja seurataan, mutta kovin paljon päätöksentekoa tukevaa aineistoa en ole nähnyt. Jos Sote-uudistus tuo päätöksenteon ja väestön terveydenedistämiseen uutta napakkuutta, on se edistystä.

Kaupunkisuunnittelulla on valtava merkitys kuntalaisten terveyteen. Esimerkiksi liikuntaedellytysten luominen on valtavan tärkeää. Liikunnalla on terveyden edistämisen näkökulmasta aivan ratkaiseva merkitys. Kaupungin viheralueet on oltava kaikkien kuntalaisten saavutettavissa tasapuolisesti. Kaupungin tulee pyrkiä saasteettomuuteen omilla ratkaisuillaan ja taata puhdas ilma. Kävely- ja pyöräteitten tulee olla turvallisia ja ylipäätään kaikkien liikenneratkaisujen on edistettävä eri ikäryhmien riskitöntä liikkumista. Kaavoituksen tulee tukea tasapainoisia asuinalueita asuntojen omistuspohjan ja muodon osalta.

Ihminen ei elä pelkästään leivästä. Kulttuuripoliittiset päätökset vaikuttavat kuntalaisten arkielämän viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Kulttuurin olisi oltava kaikkien ikäryhmien saavutettavissa.

Kuntalaisen perustarve on liikkua. Nykyisessä kaupunkiympäristössä etäisyydet ovat pitkiä. Joukkoliikenne on ihmisen elinolosuhteiden, perustarpeiden ja viihtyvyyden kannalta välttämättömiä. Sen on taattava kuntalaisten liikkuminen palveluihin niin koulutukseen kuin viihteelle.

Jätehuolto on peruspalvelu. Kaupunkiympäristön viihtyvyyden kannalta sen on toimittava. Ei ole vaihtoehtoja, ilmastonmuutos ei anna vaihtoehtoja. On toimittava nyt ja ajassa. On sanottu, että ihmisen terveyden kannalta ympäristöterveydenhuolto merkitsee paljon enemmän suhteellisesti kuin akuuttisairaanhoito. Tässä korostuu sairauksien ennaltaehkäisy ja asioiden ymmärtäminen kokonaisuutena.

Ikäihmiset ja lapset ovat tyyppiesimerkki ihmisryhmistä, jotka ovat päätöksenteon kannalta kaikkein haavoittuvimpia. Sitran tutkimusten mukaan ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntapalvelut vaikuttavat heidän terveyteensä jopa enemmän kuin terveyden- ja sairaanhoito. Totta kai ei akuuttiterveydenhoitoa voi ohittaa, mutta asia on varmaan ajateltu kansantalouden kannalta pitkällä tähtäimellä.

Valtuusto on paljon vartija, varsinkin rahavarojen suuntaamisessa. Virkamiehet tekevät parhaansa. Päätöksenteon kannalta tilanne tällä hetkellä ei ole optimi. Liian paljon päätöksiä tehdään ”musta tuntuu”- periaatteella. Nopeata ratkaisua ei asiaan ole odotettavissa, mutta soisi vitsinä jokaiselle valtuutetulle ”tuberkuloosia ja sairaalahoitoa” omakohtaisena kokemuksena, jotta ymmärtäisi terveyden merkityksen ja sen ottamista huomioon arvioidessa omia ratkaisujaan päätöksiä tehtäessä.

Esa Kanerva

Kun työntekijän naama ratkaisee


                                                                                                                                                                      

                                                                                                                      2.9.2018

Mistä näitä ideoita hallitus ja työministeri Lindström oikein ammentavat? Työntekijän irtisanomissuojan heikentäminen pienissä yrityksissä on viimeisin neronleimaus. Jokainen työelämässä mukana ollut tietää, mihin hallituksen esitys johtaa. Yhdellä sanalla sanottuna se tarkoittaa mielivaltaa. Jos työnantaja ei tarvitse minkäänlaisia tosiasiallisia perusteita irtisanomiseen, työpaikoille syntyy vallan väärinkäyttöä ja tyranniaa. Voin kokemuksesta sanoa, että asiaa on kokeiltu työsopimuslain koeaikaa koskevien pykälien soveltamisessa. Jos työntekijän naama ei miellytä, esimies kaivaa syyt työsuhteen purkamiseen vaikka mistä. Kannattaako hallituksen viime metreillään kaivaa verta nenästään ja pyyhkiä ay-liikkeen mielipiteillä pöytää?

Ammattiliitot aikovat reagoida lakiheikennykseen järeällä patteristolla. On syytäkin. Jos laki menee tässä muodossa läpi, seuraava looginen askel on laajentaa sitä myös isompiin yrityksiin. EK teettää tutkimuksia joka lähtöön sen puolesta, kuinka hyvin työllistämiskynnys on madaltunut ja uusia työpaikkoja syntynyt. Epävarmuus ja hiillostaminen työpaikoilla eivät lisää tuottavuutta ja hyvinvointia. Jos pienyrittäjä kuvittelee, että työpaikan menettämisellä uhkailemalla saadaan työntekijöistä enemmän irti, hän erehtyy. Suomalainen duunari tuntee oman arvonsa ja hänellä on itsekunnioitusta.

Miten tämä laki voisi mennä läpi perustuslakivaliokunnasta? Sehän asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan riippuen työpaikan koosta. Harmillista on se, että monet työnantajat ymmärtävät, että irtisanomissuojan heikentäminen on näpertelyä isossa kuvassa. Ainakin ay-liike vie irtisanomiset ennakkotapauksina oikeuteen, mistä seuraa vuosien pituiset oikeudenkäynnit. Oikeudella on vaikea tehtävä päättää asioista irtisanomiskysymyksissä, koska pelkillä työnantajan mielipiteillä ei sinänsä ole oikeudellista arvoa. Onko työntekijä jonkun esimiehen mukaan hankala tai laiska ovat vähän tunnekysymyksiä.

Työntekijän näkökulmasta heikentynyt työsuhdeturva on ongelmallinen. Eipä siinä tee paljon mieli nostaa työpaikan epäkohtia esiin tai purnata kiusaamisesta. Haluaako pienyrittäjä kilttejä, mielipiteettömiä ja alistuvia työntekijöitä? Nykyinen työelämä tarvitsee aivan toisenlaisia ammattilaisia, Itsenäisiä, luovia ja aloitteellisia ihmisiä. Työntekijän elämän suunnittelu tyssää näköalattomuuteen ja pitkäjänteisesti elämän hallinnasta on turha puhua. Ei voi ottaa asuntolainaa, koska ei tiedä työpaikan pysyvyydestä irtisanomisaikaa pitemmälle.

Ay-liikettä on tämä hallitus kyykyttänyt jo moneen kertaan. Historiasta löytyy Kikyä, johon duunarit pakotettiin pakkolaeilla uhkailemalla. Löytyy vuosilomalain heikennyksiä omavastuu päivineen, koeaikaa on pidennetty ja takaisinottovelvollisuutta on lyhennetty 9 kuukaudesta 4-6 kuukauteen. Pitkäaikaistyöttömän määräaikaiselle työsuhteelle ei tarvitse esittää perusteluita puhumattakaan aktiivimallista.

Olen saanut palautetta, että työilmapiiri työpaikoilla on heikentynyt ja halukkuutta paikalliseen sopimiseen ei juuri löydy, koska luottamusta ei ole. Hallituksen päätöksillä on siis myös kauaskantoinen kääntöpuoli.

Työntekijöitten mitta alkaa olla täysi ja loputtomiin ei hallituksen tarjoamaa kuravettä jaksa kukaan juoda. Joskus on vain tehtävä stoppi ja sanottava, että tämä ei käy, ei kerta kaikkiaan käy!

Esa Kanerva

Toipilaana


                                                                                                                                  

                                                                                                                     28.8.2018

Pääsin eilen kotiin keuhkosairauksien osastolta Tays:sta. Eväänä pilleripussit ja ohjeet ottaa rauhallisesti. En aio tässä kirjoittaa sairauskertomustani. Ei se ketään kiinnosta. Se on ihmisen harhaa, että muut haluavat kuulla juuri minun sairauksista Kuljetan tätä omaa sairastumistani vain esimerkkinä peilatakseni nykyistä hoitosysteemiä ja sairaanhoidon tilaa.
Olin ollut väsynyt ja voimaton jo kuukauden päivät. Panin oireet helteen piikkiin. Tosiasiallisesti taudinaiheuttaja oli muhinut elimistössäni jo 6-8 viikkoa. Sitten pamahtivat lopulta huippukuumeet ja hengenahdistus. Pakko oli hakeutua hoitoon. Ei tullut pyhäpäivänä muuta mieleen kuin Villilän Pihlajalinna. Vastaanotolle pääsi nopeasti ja lääkärin palvelu asiantuntevaa. Kymmenen minuuttia ja lähete Acutaan oli kourassa. Kassan kautta ulos ja maksu oli 117 euroa.

Onneksi meillä on erikoissairaanhoito. Tällä hetkellä se on terveydenhuollon ainoa toimiva osa. Miksi perusterveydenhuolto on päässyt rapautumaan? Siksi, että iso osa rahoista on ohjautunut erikoissairaanhoidon ylläpitämiseen ja sen investointeihin. Rahaa ei ole riittänyt lukuisista vaaliohjelmista ja lupauksista huolimatta perusterveydenhuollon kuntoon saattamiseen. Miksi erikoissairaanhoito on pärjännyt rahanjaossa näin hyvin? Tampereen kaupungillakaan ei ole sen päätöksenteossa monopolia, vaikka se omistaa ja maksaa noin 45 % Sairaanhoitopiirin kuluista. Äänileikkurit ja muut mekanismit estävät isointa sanelemasta sitä, mitä tehdään. Tampere on itkenyt ja maksanut sen, mitä demokraattisesti PSHP:n valtuusto ja hallitus ovat päättäneet. Sopimusneuvotteluissa ja kaupungin tilauksessa on voinut vähän kiukutella, mutta siihen se sitten on jäänyt.

Luoja meitä säästäköön amerikkalaiselta systeemiltä, jossa ovella kysytään luottokorttia tai vakuutusta. Jokainen saa meillä onneksi (vielä) erikoissairaanhoidosta tarpeellisen hoidon, oli rahaa tai ei. Kirous sen hallituksen ylle, joka romuttaa nykyisen systeemin ja toimivan erikoissairaanhoidon.                                                                                                        

Tarvitaan kuitenkin myös toimiva perusterveydenhuolto. On järjetöntä, että asiakkaat puskevat Acutaan joukolla, koska eivät koe saavansa palvelua terveysasemilta. Käsittääkseni kyllä niitä aikoja sinne saa, mutta palvelu ei ilmeisesti vastaa asiakkaitten vaatimuksia. Onko laatuongelmassa kysymys organisaation asennevammasta tai motivaation puutteesta? Tai johtamisongelmasta? Hyvä terveyskeskuslääkäri ei välttämättä ole paras mahdollinen vaihtoehto hallintotehtäviin. Sotea odotellessa, kenties turhaan, olisi paljon tehtävissä. Olisi pureuduttava ihan perustason kysymyksiin. Miten henkilöstö voi, onko työmäärä liian suuri, miten on työn kannustavuuden ja arvostuksen laita? On vanha totuus, että jos ihminen ei itse arvosta omaa työtään, ei sitä tee kukaan muukaan. Mistä johtuu, etteivät lääkärit itse arvosta tavallisen terveyskeskuslääkärin työtä? Rahastakaan se ei voi olla kiinni, koska lääkäreitten palkka hyvinvointiasemilla on ihan kohtuullinen.

Palvelu osastolla Tays:ssa oli ystävällistä ja tehokasta. Selvästi näki, että prosessit olivat hiotut ja toimivat. Eihän siinä paljon yksilöllisyydelle jäänyt tilaa, mutta ei tarvitsekaan. Pääasia on, että terveys palautuu ja hoito puree. Kun makaa letkuissa avuttomana, on kiitollinen kaikesta avusta. Jos nykyistä lääketiedettä ei hoitoineen olisi olemassa, en olisi tässä tätä kirjoittamassa. Mykoplasma-pöpö kaikkien muiden lisäksi keuhkoistani löydettiin, joku päivä kuitenkin kului ”hukkaan” ennen kuin se löydettiin. Sitten alkoi tehostettu lääkitys ja tauti talttua. Voi sitä onnen tunnetta, kun ymmärsi edistystä tapahtuvan. Kuinka hauras ja yllätyksekäs on ihmisen elämä? Kun suorilta jaloilta kaatuu sairaalasänkyyn, vasta sitten tajuaa terveyden merkityksen elämässä. Ilman terveyttä ei ihmisellä ole mitään!

Haluan kiittää kaikkia minua hoitaneita ammattilaisia. Toivon voimia ja jaksamista teille. On raskasta työskennellä keskellä kurjuutta ja sairautta päivästä toiseen.

Esa kanerva







 

Hospitaalissa

                                                                                                                                        26.8.2018

Olen ollut keuhkokuumeessa ja hoidettavana Tays:ssa toista viikkoa. Kerron kuulumiset jahka täältä kotiuduin, mahdollisesti huomenna ja pikkaisen kuntoudun.

Terveisin Esa


Ryhmäpähkäilyä




                                                                                                                                       15.8.2018

Valtuustoryhmä kokoontui maanantaina ja kävi runsaan kolmen tunnin keskustelun talouden tasapainottamisesta. Kaksikymmentämiljoonaa olisi saatava kasaan ja valittavana on vain toinen toistaan huonompia vaihtoehtoja. Hallitus on vakuuttanut, että se ei leikkaa kunnilta. Mutta jos valtionosuudet tippuvat ensi vuonna 300 miljoonasta 285 miljoonaan ja samalla väestö kasvaa 3000 asukkaalla joka vuosi, niin mikä sitten on leikkaus. Vuodesta 2012 valtionosuudet ovat tippuneet niin kuin usein on toistettu 100 miljoonaa euroa. Siihen kun vielä lisätään työttömien suhteellisen korkea määrä valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna, budjettiepätasapainon syitä alkaa löytyä. Verotulojen, sekä tuloveron että yhteisöveron heikko kehitys, lisää ahdinkoa. Terveydenhuoltosysteemi ei toimi niin kuin sen pitäisi ja erikoissairaanhoidon kulut kasvavat roimasti. Ensi vuoden talouden kehikko on käytännössä sama kuin tämän vuoden.

Kaiken kaikkiaan aukko on siis n. 60 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa 2 veroprosenttia. Jokainen ymmärtää, että tätä surkeutta ei korjata vain nostamalla veroja. Muutakin on tehtävä käyttömenojen hillitsemiseksi. Nykyistä valtuustoa rasittaa edellisten koalitioiden holtiton talouden pito. Kukaan ei ole osannut ennalta arvata, kuinka kurjassa kunnossa talous on tällä hetkellä. Eli nyt niitetään menneitten vuosien satoa. Isot investoinnit on tehty silmät kiinni ja on luotettu siihen, että kyllä kansa maksaa ja palvelut voidaan vetää minimiin, rikkaille niitä on aina tarjolla rahalla. Mitähän olisi tapahtunut siinä tapauksessa, että vaalivoitto viime kunnallisvaaleissa olisi mennyt Kokoomukselle. Olisiko palvelut ajettu alas ja talous korjattu sillä. Kyllä taloudellisesti hyvinvoiva kunta on kuitenkin kaiken kaikkiaan kaikkien heikompiosaisten paras turva. Siksi on talous oikaistava ajatellen kokonaisuutta siten, että demareille tärkeisiin palveluihin ei kajota.

Kyllä investoinnit maksavat joka vuosi, vaikka varsinainen lainan kuoletus tapahtuukin 30 vuodessa. Ratikan rakentaminen maksaa 10 miljoonaa euroa kilometri ja ylläpito 1 miljoonan. Kun ensimmäinen vaihe on valmis, maksaa radan ylläpito 15 miljoonaa joka vuosi. Joka hankkeella on omat korkokulut, josta on katettava käyttökuluista. Nyt ei saa tehdä tai ei kyllä pystytäkään pistämään alulle yhtäkään jättihanketta. Rakennuskantaa on hoidettava. Tampereella on hallussaan 800 omaa kiinteistöä. Niiden myyntiin olisi saatava liikettä, koska aika iso osa on sellaisia, joita välttämättä ei tarvita. Kukahan ostaisi esimerkiksi Ylioppilastalon. Se on ollut myynnissä jo vuosia. Talouden tulisi olla kuitenkin tasapainossa 2020, se on tavoite. Siinä se temppu kuitenkin seisoo, miten?

Ryhmä päätyi viiteen isoon kokonaisuuteen, josta ei saa leikata. Ne ovat subjektiivinen päivähoito-oikeus, päiväkotihenkilöstön suhdelukuun kajoaminen, opetusryhmiä ei isonneta, järjestöjen avustuksia ei leikata ja omaishoidon tuki on pyhä. Tämän kokonaisuuden rahoittaminen voitaisiin tehdä esimerkiksi kiinteistöveroa korottamalla 1,5 prosentilla. Tuloveroprosentin nostamisesta käytiin kiivas keskustelu. Eräät olivat sitä mieltä, että veroa voitaisiin nostaa jo ensi vuonna. Ryhmä päätyi kuitenkin vuoteen -20, koska aikaisempi nosto jättäisi jalkoihinsa muut tehostamistoimet.

On sitä ollut makoisat paikat viime kauden valtuutetuilla. On saatu päättää tunnelista, ratikasta ja areenasta. Tämä valtuusto tekee inhottavaa kulukarsintaa. Hampaita pitää purra yhteen, kun niin kovasti sattuu. Ei auta itku markkinoilla, totuutta on uskallettava katsoa silmiin ja saatava talous edes jonkinnäköiseen kuosiin.

Esa Kanerva 

Lomalta arkeen


                                                                                                                                                                             

                                                                                                                   10.8.2018

Kyllä tämä kesä tulee jäämään mieleen kuumuudesta ja trooppisista keleistä. Helteiden vastapainona hallitus on jatkanut kylmän oikeistolaista politiikkaansa, jahtaa työttömiä ja suunnittelee veronalennuksia.

Kyllä kylmää myös paikalliset taloussuunnitelmat. Luin kaupunginhallituksen esityslistaa ja vilun väreet menivät pitkin selkäpiitä. Kaksikymmentä miljoonaa pitäisi säästää vielä entisten päälle. Ehdotuksissa kajotaan jo peruspalvelujen ytimeen. Turha niitä on tässä luetella, jokainen voi lukea niistä Aamulehdestä. Pitäisin jo kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja pohjanoteerauksena, varhaiskasvatukseen ja opetukseen en kajoaisi sekä kyllä järjestöjen avustusten leikkaaminen on vaarallista. Euron säästöllä tehdään kapallinen vahinkoa. Nämä asiat tulivat tässä nyt päällimmäisenä mieleen. Kyllä nyt on tulojen lisäämisen paikka! Veronkorotus on pakko ottaa keskusteluun ja valintoihin.

Demariryhmä pui säästökohteita ensi maanantain kokouksessa. Kokouksesta tullee pitkä ja puhuttava.

Yksi asia ilahduttaa. Demarit ovat gallup-johdossa. Pitkästä aikaa kaula on reilu kakkoseen, Kokoomukseen. Nyt töitten pitäisi sitten toden teolla alkaa, jotta kannatus kestäisi ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Halla-aho ei ole pystynyt innostamaan Brysselistä käsin suomalaisia duunareita. Maahanmuutosta on vaikea innostaa keskustelua, koska se on Suomeen ollut vaatimatonta. Yhdestä asiasta haluaisin lyödä vetoa. Jos sinisten Jari Lindström valitaan uudelleen Eduskuntaan, osoittaa se Kymen vaalipiirin äänestäjiltä suurta masokismia. Lupaan itkeä onnen kyyneleitä, jos hän putoaa.

Kokoomuslähteistä on innokkaasti tiedotettu Helsingin ja Tampereen välisen radan hallituksen päättämästä tahtotilasta kehittää kolmatta raideparia, joka nopeuttaisi Suomen valtasuonta niin tavara- kuin henkilöliikenteessä. Mitähän tuo tahtotila sitten merkitsee, jää nähtäväksi. Tarpeellinen se joka tapauksessa olisi koko Suomen kannalta.

Palaan paikalliseen taloustilanteeseen ensi maanantain ryhmäkokouksen jälkeen. Nautitaan vielä näistä muutamista kauniista päivistä ja kääritään ensi viikolla hihat.

Esa Kanerva















 

 

 

Terveiset kesälaitumilta




                                                                                                                       1.7.2018

Olen viettänyt kesälomaa hyvin perinteisesti. Kevät oli vähän turhankin kiireinen. Kelien puolesta on nyt sitten kelvannut rauhoittua ja katsella kesäistä maisemaa. Ei sille voi mitään, kyllä Suomi on kaunis maa. Veden läheisyys ja koivut rannalla, sellaisessa maisemassa silmä lepää. Mikään ei voita kesäistä ruokaa, uusia pottuja ja jotakin suolaista lisukkeeksi. Pistokastikekin riittää eli sulatetaan voita perunoitten päälle. Saunaan pitää päästä vaikka joka päivä, kiuasmakkarat ja kaljat saunan jälkeen kuuluvat jo perinteisiin. Politiikkakin tulee seurattua syrjäsilmin. Paljon on tapahtunut kotomaassa ja varsinkin ulkomailla. Suurin tapaus kotosalla lienee Soten karahtaminen kiville. Taas ollaan tyhjän päällä ja nykyiset terveyskeskukset uinuvat vailla mitään näkymää. Pahinta tässä lienee tavallisen kuntalaisen terveyteen kohdistuva uhka hoidotta jäämisestä.

Kesä sulkee osan tamperelaisista terveysasemista. Loput toimivat vajaateholla ja ajanvarausnumerokin on ylikuormitettu. Hallintokantelukin on kuulemma tehty siitä, että palvelut ovat laittomassa tilassa. Olen kirjoittanut aiemmin, että valtakunnallisesti koko lääkärijono-ongelma olisi hoidettavissa 300 miljoonalla eurolla. Se on suhteellisen pieni raha verrattuna siihen, että jo nyt soten valmisteluun on uponnut miljardeja. HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden toteaa, että ” julkisen terveydenhuollon kokonaisuus on Suomessa hyvällä tasolla. Se ei ole umpikujassa, kuten on väitetty. Niinpä sote-uudistuksessa pitäisi jatkaa tämän nykyisen järjestelmän kehittämistä paremmaksi eikä purkaa sitä.” Terveysmenot ovat Suomessa suhteellisen alhaiset. Noin sadan euron lisäkululla asukasta kohden voitaisiin taata nopea lääkärille pääsy ja myös hammaslääkäriin. Se ei olisi mielestäni kohtuuton panostus valtiolta.

Mihin me tarvitsemme maakuntamallia ja näennäistä valinnanvaputta? Vuonna 2015 Sipilän hallitus koplasi poliittisella lehmänkaupalla yhteen soteen liittyvän valinnanvapauden sekä maakuntauudistuksen. Kokoomus halusi ohjata valtavan 20 miljardin terveysrahapotin yksityiseen bisnekseen ja Keskustapuolue tahtoi suunnata rahaa etelästä omille kannattaja-alueilleen. Varsinkin valinnanvapauden toteuttaminen on törmännyt perustuslaillisiin ongelmiin useaan kertaan ja nyt ollaan tilanteessa, jossa ei näyttäisi toteutuvan näistä toiveista kumpikaan. Maakuntamalli ei vähennä byrokratiaa niin kuin kepulaiset väittävät, vaan luo uuden hallintoportaan Suomeen. Valinnanvapaudesta ei nykyisessä tilanteessa ole jäljellä kuin rippeet, se siis siitä.

Kansalaiset kärsivät tästä sopasta. Kunnat ovat lyöneet jarruja oman terveydenhuoltonsa kehittämisessä ja sanoisin suoraan, että sote-palvelut ovat tällä hetkellä melkoisen rempallaan. Tämä kesä voi olla taitekohta. Paikallisesti pitää alkaa miettiä, mitä Tampereellakin tehdään. Maakuntavaalit saattavat siirtyä ensi vuoden eduskuntavaalienkin yli. Ei täällä voida jäädä tuleen makaamaan ja odottamaan messiasta, joka pelastaisi kuntalaisten terveyspalvelut. Työttömyydenhoitopalvelut otettiin omiin näppeihin ja heti tuli onnistuminen. Jotain samankaltaista uutta otetta on tuotava sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Suomi seisoo heinäkuun. Elokuussa on tartuttava valtuuston talousseminaarissa tähän ongelmakokonaisuuteen. Kuntalaisia ei terveys- ja sosiaalipalveluissa voida jättää heitteille. Toivon hartaasti, että tänä kesänä ei terveysasemillamme tapahdu mitään kamalaa ja peruuttamatonta. 

Esa Kanerva















Hyvää Juhannusta!





                                                                                                                                     21.6.2018


Hyvää Juhannusta!

Tänään, vuoden valoisimpana päivänä, kesäpäivän seisauksen aikaan toivon lukijoilleni hyvää keskikesän juhlaa, Juhannusta, kaiken mukavan ja elämänilon merkeissä. Nauttikaa suvesta!


Terveisin Esa Kanerva

Viimeinen valtuusto ennen kesälomia




                                                                                                                                  16.6.2018

On helppo ennustaa, että valtuusto istuu ensi maanantina pitkään. Listalla on tukku pitkää käsittelyä vaativia isoja asiakokonaisuuksia. Kokouksessa käsitellään tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017. On päätetty, että arviointikertomus ja vuoden 2017 tilinpäätös käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Talousjohto esittelee Kaupungin huhtikuun toiminnan ja talouden katsauksen. Erityistä mielenkiitoa on herättänyt Tampereen lausunto maakunta- ja soteuudistuksesta. Puhetta varmasti riittää myös tilintarkastus- ja vastuuvapauden myöntämisestä tili- ja vastuuvelvollisille.

Itse aion nostaa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta esille opetuspalvelut. Ne hoidetaan Tampereella edullisesti verrattuna muun Suomen isoihin kaupunkeihin. Ainakin kiitokset opetuspalveluille täytyy antaa. Valtuuston tulee kiinnittää huomiota opetusryhmien kokoon. Ne olivat kaupungissamme suuirimmat verrattuna muihin yli 100.000 asukkaan kaupunkeihin.

Toiseksi haluan kiinnittää huomiota hallituksen säätämään ns. muutosrajoittimeen, joka leikkaa tulevia valtionosuuksia vuoden 2020 sote-uudistuksen jälkeen, mikäli sote-kustannukset nousevat vuosina 2018 ja 2019. Siis mikäli sosiaali- ja terveysuudistus toteutuu. Miljoonan nousu kustannuksissa leikkaa 600.000 valtionosuuksia pysyvästi vuoden 2020 jälkeen.

Sitten otan keskusteluun omistajaohjauksen resurssit. Yhtiöistä saadun palautteen perusteella omistajaohjauksen henkilöstö on osaavaa, asiantuntevaa ja vuorovaikutteisesti työskentelevää. Sote-uudistuksesta huolimatta ei ole näköpiirissä, että kaupungin tytäryhteisöjen ja osakkuusyhtiöitten lukumäärä tulisi vähenemään, päinvastoin. Myös niitten merkitys taloudellisesti on kaupungille huomattava. Tulevassa päätöksenteossa olisi arvioitava, onko omistajaohjausyksiköllä tarpeelliset ja riittävät voimavarat hoitaa tehtäviään siten, että sen työntekijöillä on inhimilliset työn tekemisen mahdollisuudet ja työn vaikuttavuus ovat optimaalisella tasolla.

Tilinpäätöksen tilikauden tulos muodostui 10,7 miljoonaa alijäämäiseksi. Vertailukelpoinen nettomenojen kasvu oli vuonna 2017 2,0 prosenttia. Verotulot kasvoivat 2,5 prosenttia yhteisöveron ja kiinteistöveron kasvun vuoksi. Toisaalta valtionosuudet pienenivät 10,1 prosenttia. Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 2.275 euroa. Kun tilinpäätös on alijäämäinen, eihän tilanne ole hyvä, toisaalta pahimmat kauhuskenaariot eivät toteutuneet.

Talouden katsauksessa kerrotaan madonluvut tämän hetkisestä tilanteesta. Koko vuoden tulosennuste päätyy 57,8 miljoonan euron alijäämään. Suurimmat menojen ennustetut ylitykset ovat hyvinvoinnin palvelualueella, 56,5 miljoonaa. Kaupungin nettomenojen kasvu on kiihtymässä 5,0 prosenttiin ja verorahoituksen kasvu on jäämässä 2,1 prosenttiin. Kaupungin talous on heikentymässä kestämättömän huonolle tasolla. Varmasti joudutaan edellisen tasapainottamisohjelman jatkoksi toteuttamaan talouden tehostamistoimenpiteitä. Veroratkaisuista on ainakin keskusteltava. Palveluverkkoa on tarkasteltava uudestaan ja katsottava, onko siellä tiivistettävää. Asiaan palataan elokuun valtuustossa.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle hyväksyttäväksi lausuntoa maakunta- ja sote-uudistuksesta. Vihreät ovat kampanjoineet ja olleet aloitteellisia asian suhteen. Lienevätkö eduskuntavaalit mielessä? Olen sitä mieltä, että koska esimerkiksi Turku ja Helsinki ovat esittäneet kriittiset kannanottonsa, olisi erikoista, jos Tampereella ei reagoitaisi mitenkään. Jotta Kokoomus ja Keskusta saatiin mukaan, lausunto on vähän ympäripyöreä, mutta ajaa tarkoituksensa. Aion käyttää puheenvuoron ja esittää ihmettelyni ainakin soten rahoituksesta, tietotekniikasta ja henkilöstökysymyksistä.

Tili- ja vastuuvapauspykälässä tarkastuslautakunta esittää valtuustolle tiedoksi, että kaupunginvaltuusto myöntää tili- ja vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta lukuun ottamatta Tampereen Vesi Liikelaitoksen 31.1.2018 saakka toiminutta toimitusjohtaja. Tästä käytäneen keskustelua ja voi olla, että vastuullisten piiriä halutaan laajentaa. Asia koskee siis Veden edellisellä valtuustokaudella toiminutta johtokuntaa.

Esa Kanerva







Talousasiaa ja vähän muutakin


                                                                                                                                                                             

                                                                                                                                     5.6.2018

Tähän alkuun kerron terveiset Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikunnasta. Toveriseuraseura teki sinne vierailun kenraali Timo Kakkolan kutsusta viime viikon torstaina. Täytyy sanoa, että esittelyt ja alustukset tekivät vaikutuksen. Puolustusvoimat ovat tehneet hyvää työtä yhteisen turvallisuutemme puolesta ja on syytä onnitella 100-vuotiasta Suomen Puolustusvoimia!

Eilinen taloustilaisuus oli luonteeltaan edellisten vuosien tapainen. Meni taloudessa miten tahansa, samat madonluvut isketään valtuutetuille tiskiin. Huonosti menee, mutta ahkerasti säästämällä juuri ja juuri selvitään. Muistan kuulleeni samat tarinat myös menneinä niinä vuosina, jolloin kaupunki tahkosi kymmenien miljoonien ylijäämän. Talousjohdon kuuluu tietysti olla rahojensa perään. Kaipaisin asian esittelyyn jonkinlaista realismia ja suhteellisuutta. Varmasti säästää pitää tänäkin vuonna vielä suunniteltua enemmän. Mutta suhdanteet korjaavat taloutta viipeellä ja arvelen, että ensi vuonna helpottaa.

Murheenkryyni on erikoissairaanhoito ja sen ylitykset, lähes 23 miljoonaa, herättävät kysymyksiä. Suunniteltu tilaus ei ole määrältään pitänyt lainkaan kutiaan, vaan tamperelaiset ovat hoidattaneet vaivojaan runsaasti enemmän kuin oli ajateltu. Tämä lienee luonnollista, koska perusterveydenhuolto on halvaantunut. Jotakin täytyisi tehdä? Tässä lienee tilanne, että nyt vain odotellaan sosiaali- ja terveysuudistusta mitä tuleman pitää. Syntyykö se vai jääkö se suutariksi?

Viime vuonna hyvinvointipalveluihin annettiin ylimääräistä n. 30 miljoonaa, mutta todelliset ylistykset olivat huomattavasti suuremmat. Tätä käppiä ei ollut huomioitu tämän vuoden talousarviossa. Lähtökuopissa oltiin jo miinuksella. Lisäksi on tullut kalliita kiireellisiä lastensuojelun sijoituksia, joista kertyy miljoonien potti. Oli miten oli, sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakate on ylittymässä 52 miljoonalla eurolla ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan 4,5 miljoonalla eurolla.

Aluekehittämisen asiantuntija Timo Aro esitteli Tampereen kaupungin tulevaisuuden näkymiä. Viime vuonna kaupunkiin muutti 3500 uutta asukasta ja kymmenen viimeisen vuoden aikana on muuttovoitto ollut 18.200 henkeä. Hyvä niin, Tampere on avoin kaikille ja kaikenlaisille ihmisille. Kaupungistuminen jatkuu ja Tampereelle muuttaa ihmisiä muualta Suomesta. Muuttovoitto perustuu nuoriin eli opiskelijoihin, jotka muuttavat tänne opiskelemaan. Huolestuttavaa kuitenkin on se, että 24–35 nuoret aikuiset ja perheet muuttavat pois Tampereelta. Muuttotappio oli 2008–2016 10.000 henkeä. Kunnan näkökulmasta juuri he olisivat tärkeitä asukkaita kunnon elinvoiman kannalta. Heihin kannattaa kiinnittää huomiota, miten kaupunki voisi paremmin palvella tätä ikäluokkaa. Täytyy toivoa, että Tampereen vetovoima säilyy, mikään ei näyttäisi uhkaavan sitä. Takuuvarmasti kaupunki kansainvälistyy ja tänne muuttaa väkeä myös ulkomailta. On syytä pitää Tampereen imago kirkkaana myös jatkossa.

Yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho piti sosiaali- ja terveysuudistuksen tilannekatsauksen. Hän kehui Pirkanmaan valmistelun edistymistä ja tasoa. Sote-harjoituksesta kävi myös Hatanpään sairaalan ja sairaanhoitopiirin toimintojen yhdistäminen. Se onnistui esimerkillisesti. Tampereella on ennakoitu tulevia asetelmia ja toimintaympäristön muuttumista yhtiöittämällä sairaanhoitopiirin kanssa jo aiemmin logistiikka, äskettäin talous- ja henkilöstöhallinto ja tuki- ja ruokapalvelut. Pirkanmaalla ollaan valmiita vuosisadan uusituksen läpiviemiseen kuntalaisten parhaaksi. Tämä on sinänsä lohdullista kuultavaa. Toistaiseksi kaikki on kuitenkin vain teoriaa, koska Eduskunnasta tulevista laeista ei ole mitään tietoa. Tänä vuonna ei tarvitse alkaa kampanjoimaan maakuntavaaleissa, koska ne veikkaukseni mukaan pidetään ensi vuoden huhtikuussa eduskuntavaalien yhteydessä.

Eläkeläinen alkaa ryhtyä tässä pikkuhiljaa kesän pitoon, kommentoi kaupungin ja maailman menoa tästä eteenpäin silloin tällöin. Aktiivinen yhteydenpito alkaa taas elokuun puolivälissä. Toivotan lukijoilleni oikein aurinkoista ja onnistunutta kesää. Teitä blogini seuraajia on tähän mennessä kertynyt 22.000 käynnin verran. Kiitos tästä ja palautteista!

Esa Kanerva

Huomenna pohditaan kaupungin taloutta




                                                                                                                     3.6.2018

Huomenna pidetään valtuuston talous- ja strategiaseminaari. Se kestää koko päivän ja pidetään Tampere-talossa. Tilaisuuden tarkoitus on selvittää valtuustolle tämän vuoden taloustilannetta ja ennustetta. Pormestari avaa tilaisuuden. Johtaja Yli-Rajala aloittaa luennoimalla toiminnan ja talouden näkymistä. Sitten kuulemme eri palvelualueitten tilanteesta vuoteen 2019 niistä vastaavien johtajien avauksilla. Tiedän jo etukäteen, että hankalin tilanne on hyvinvoinnin palvelualueella. Tämän hetken tilannearvion mukaan tämän vuoden menot ovat menemässä pitkäksi. Toimintakate on ylittymässä yli 50 miljoonalla eurolla. Koko kaupungin tulos olisi menossa pakkaselle n. 40 miljoonaa euroa. Tämä kaikki, vaikka talotta tasapainotettiin. Taustalla on varmaan monia syitä. Valtionosuuksia on leikattu, verotulot kehittyvät heikosti, työttömyysaste on edelleen korkea, väestö kasvaa ja vanhenee.

Kerron alkuviikosta lisää seminaarin annista tässä blogissani. Varaudun synkistelyyn kohtuullisen kauniista säästä huolimatta. Olisikohan sittenkin eletty liian leveästi myös investoinneissa? Vaikka velkaa lyhennetään hitaasti ja pitkään, korot juoksevat kuitenkin joka vuosi. Tätä pitää nostaa esille ja muistuttaa jatkossa hyvästä harkinnasta.

Esa Kanerva