Erkki Liikanen Tampereella


                                                                                                                                 29.11.2019

Suomen pankin entinen pääjohtaja ja Suomen ensimmäinen Eu-komissaari Erkki Liikanen vieraili Toveriseuran pyynnöstä tämän viikon keskiviikkona esitelmöimässä Tampereella ja esitteli samalla uutuuskirjaansa ”Oli joukon nuorin”. Työväenmuseo Werstaan auditorio oli melkein täynnä, mikä oli hyvä saavutus räntäsateisena synkkänä marraskuun iltana. Vieras näytti aidosti tyytyväiseltä väkimäärään.

Liikanen on hyvä esiintyjä. Hän osaa ottaa estradin haltuun. Eikä se ole mikään ihme, koska mies on tiedollisesti elävä historian kirja ja puhuu kokemuksesta. Hän on kokenut kaikki kertomansa. Liikanen on tavannut lähes kaikki maailman mahtavat ja luonut suhteita koko maailman johtohenkilöihin. Puheessa vilahtaa luontevasti niin Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger, Jack Delors kuin Ahti Karjalainen.

Erkki Liikanen kertoo kirjansa koostuvan kolmesta eri tarinasta osin päällekkäin. Hän kertoi, ettei halunnut kirjoittaa kirjaa, jossa yleensä muistelija on sankari ja keskiössä. Erkki halusi kirjoittaa omaa historiaansa edellä mainittujen tarinoiden kautta. Nämä mainitut tarinat ovat sodan jälkeiset suuret ikä luokat, Suomen tie jatkosodan jälkeen hyvinvointivaltioksi ja hänen oma polkunsa viisikymmentäluvun Suomesta komissaariksi.

Liikanen kuuluu viimeisiin suuriin ikäluokkiin, hän aloitti kansakoulun 1957. Hän syntyi Suomeen, jossa karjalaiset evakot oli asutettava, maa oli pommitettu raunioiksi ja sotakorvaukset painiovat päälle. Maa oli köyhä ja pääomaton. Suomi jäi muista pohjoismaista poiketen ilman Marshall-apua. Sadat tuhannet nuoret miehet ja naiset etsivät sananmukaisesti paikkaa, minne asettua. Tanssit ja riennot alkoivat, nuoret tapasivat toisiaan. Lapsia syntyi 100 tuhannen vuosivauhtia. Suuret ikäluokat muuttivat Suomen. Suuret ikäluokat eivät päässeet nauttimaan hyvinvointivaltion eduista. He olivat -70 luvulla jo koulunsa käyneet ja työelämässä. Sitä vastoin heidän lapsensa pääsivät niistä nauttimaan.

Suomen tarina sodasta selviämiseksi oli mielenkiintoinen. Liikasen mukaan tarinaan liittyy monta sattumaa ja onnea. Lisäksi päättäjämme ovat olleet liikkeellä oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Esimerkkeinä hän mainitsee rahan eli lainojen saamisen jälleenrakentamiseen. Usa ei halunnut suoraan antaa lainaa Suomelle, mutta neuvoi kysymään sitä Maailmanpankilta. Maamme ei ollut jäsen, mutta jäsenyys saatiin jopa ennen Ruotsia. Pääomia alettiin saada. EFTA:n ja EEC:n ulkojäsenyydet ja kauppasuhteen olivat monimutkaiset poliittiset järjestelyt. Hän kertoi näistä ”suhmuroinneista” monta juttua. Juttua riitti Kekkosesta Koivistoon, politikkojen välisistä suhteista ja välillä surkuhupaisista sattumuksista.

Jätän Liikasen oman tarinan köyhistä oloista yhdeksi maamme merkittävimmistä poliitikoista vähemmälle. Tie ei ole ollut helppo. Sen varrella on myös paljon ollut sattumaa ja onneakin. Viisas ja ahkerakin tarvitsee niitä. Viisautta oli myös kirjoittaa elämänkerta sijoittamalla itsensä ajalliseen kontekstiin. Ajalliset tapahtumat kuljettavat miestä eikä päinvastoin.

Toivon antoisia lukuhetkiä ”Olin joukon nuorin”-kirjan parissa. Ahmin sen parissa päivässä. Kannattaa ostaa ja lukea, tuottokin menee hyväntekeväisyyteen.

Esa Kanerva



Aloitteeni seudullisesta vesihuoltoyhteistyöstä

                                                                                                                                       25.11.2019

Tein runsas vuosi sitten valtuustoaloitteen seudullisen vesihuollon selvittämisestä. Tassä saamani vastaus:

"Esa Kanerva on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa hän ehdottaa seudullisen vesihuoltolaitoksen edellytysten ja toteutuksen selvittämistä.

Aloitteessaan Kanerva toteaa, että vesilaitostoiminta keskittyy suurempiin yksiköihin Suomessa. Keskittämisen tavoitteena on parantaa vesihuollon toimintavarmuutta, kehittää suunnittelua ja rakennusprojektien hallintoa sekä hallita vesihuoltokustannuksia. Vesilaitosten haasteena on verkostojen korjausvelka, jonka arvioidaan nostavan vesitaksoja tulevaisuudessa.

Tampereen seudun vesihuollon tulevaisuudesta tehtiin laaja selvitystyö vuosina 2009 ja 2010. Selvitys päätyi suosittamaan Tampereen seudun vesihuolto-osakeyhtiön perustamista, mutta päätöstä yhtiön perustamisesta ei tuolloin syntynyt. Tampereen jatkovalmistelussa vuonna 2014 päätettiin toteuttaa Sulkavuoren keskuspuhdistamo, kun taas puhtaan veden liiketoiminta päätettiin arvioida erikseen myöhemmin.

Seudun kaupunkien ja kuntien yhteistyönä toteuttavan keskuspuhdistamon työt ovat nyt käynnissä. Toiminnan Tampereen Sulkavuoressa on määrä alkaa vuonna 2023.

Kanervan ehdottaman selvityksen aloitusta on valmisteltu kaupungin omistajaohjauksessa talven ja kevään 2019 aikana. Selvitystyön on määrä alkaa vielä syksyn 2019 aikana. Tehtävä on laaja. Siksi selvitystyö jatkuu pitkälle vuoteen 2020 ja mahdollisia päätösehdotuksia voidaan odottaa todennäköisesti vuoden 2020 loppupuolella.

Uuden selvityksen tarkoituksena on myös kartoittaa Tampereen seudun kuntien yhteistyömahdollisuuksia ja -halukkuutta seudulliseen vesihuoltoyhtiöön, joka kattaisi vesihuollon, viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn. Työssä määritellään myös vesihuolto-omaisuuden kunto ja korjaustarve.

Kymmenen vuotta sitten tehty selvitys antaa hyvät lähtökohdat tulevalle työlle ja nopeuttaa uuden selvityksen tekemistä, mutta esimerkiksi putkiverkostojen ja laitosten arvot on päivitettävä nykyhetkeen.

Selvityksessä arvioidaan niin ikään seudullisen yhteistyön vaikutusta kuntien talouteen, asiakastaksoihin, palvelujen laatuun, toiminnan riskeihin ja investointeihin."

Esa Kanerva

Demariryhmän tiedote eilisestä budjettikokouksesta

                                                                                                                          18.11.2019

SD valtuustoryhmä: Talous tasapainoon oikeudenmukaisella tavalla

Kaupungin talous on ollut vuosikausia alijäämäinen. Useista säästöohjelmista huolimatta alijäämää ei ole onnistuttu kuromaan umpeen. Pormestari Lauri Lylyn johdolla vaalikauden alussa asetettu tavoite talouden tasapainottamisesta on vihdoin toteutumassa.

- Tasapaino on välttämätöntä, jotta palvelut voidaan turvata jatkossakin ja velkaantumisen tahtia rajoittaa. Talousarvioehdotus tasapainottaa talouden oikeudenmukaisella tavalla, turvaa peruspalvelut ja varaa riittävästi resursseja kaupungin kasvuun, arvioi SD. valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi.

Kaupunginvaltuusto on ennen maanantain kokousta päättänyt yli 60 miljoonan euron säästöistä. Säästöt on kerätty palvelumaksujen korotuksilla, palveluiden heikentämisellä ja kiinteistöveron korotuksella. Salmen mukaan monet näistä päätöksistä ovat kohdistuneet pieni- ja keskituloisiin kuntalaisiin.

- Tällä kertaa mukaan on otettu tulopohjan merkittävä laajentaminen ja tuloveron korotus. Kuntaveron progression ansiosta pienituloiset eivät maksa kuntaveroa lainkaan, keskituloiset maksavat sen osittain ja suurituloiset kokonaan. Nyt myös suurituloiset saadaan mukaan taloustalkoisiin, mikä lisää oikeudenmukaisuutta, kertoo Salmi.

Panostuksia koulutukseen, ikäihmisten palveluihin ja köyhyyden torjuntaan

Pekka Salmi on tyytyväinen talousarvion panostuksiin palveluihin. Talousarvioehdotus vastaa kaupungin ja väestön määrän kasvuun. Ikäihmisten hoivaan panostetaan 7,5 miljoonaa euroa ja esimerkiksi kotihoitoon palkataan 30 hoitajaa lisää. Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen panostetaan ensi vuonna 12 miljoonaa euroa lisää rahaa, jotta kaupunki kykenee järjestämään opetusta 500 uudelle oppilaalle ja päivähoitopaikan 300 lapselle.
- Koulutukseen ja sivistykseen kannattaa panostaa, sillä ne ovat pienen kansakunnan
tärkeimpiä investointeja, jotka takaavat menestyksen myös tulevaisuudessa, perustelee
Salmi.

Myös monet SDP:lle tärkeät tavoitteet etenevät talousarvion myötä. Köyhyysohjelman toimenpide-ehdotuksia viedään eteenpäin Huoltsun aukioloaikoja parantamalla ja tukemalla vähävaraisten lasten harrastusmahdollisuuksia. Alueellisten oppimiserojen kaventamiseen panostetaan 0,7 miljoonaan euroa. Tällä rahalla voidaan palkata esimerkiksi lisää erityisopettajia tai koulunkäyntiavustajia, vahvistaa oppilashuoltoa tai lisätä tukiopetusta. Myös perusterveydenhuolto, suun terveydenhuolto ja päihdehuolto saavat lisää voimavaraoja.

- Nämä asiat ovat myös tärkeitä pormestariohjelman ja SDP:n vaaliohjelman linjauksia. Palvelulupauksista pidetään kiinni, toteaa Salmi tyytyväisenä.

Lisätietietoja:

SD. valtuustoryhmän pj. Pekka Salmi puh. 050 5658898.

Tiedotteen välitti Esa Kanerva

Kirjeenvaihtoa



                                                                                                                                         15.11.2019

Kaikki valtuutetut saavat postia. Enimmäkseen nimimerkeiltä ”Hävetkää” tai ”Järkyttävää”. Kaupungin päätöksentekomylly, valtuusto, tekee vuosittain ratkaisuja 1700 miljoonan euron käytöstä. Kaupungin kaikki 240.000 ihmistä eivät voi olla yhtä mieltä siitä, miten tulot pitäisi kohdentaa ja menot periä. Vanha viisaus siitä, että on yhtä monta mielipidettä kuin on miestäkin, pitää paikkansa. Olen ollut politiikassa pitkään, mutta varsinaisena valtuutettuna ensimmäistä kautta. Koen vielä palautteen henkilökohtaisesti, ilmeisesti en ole ehtinyt kyynistyä. Palautteen antajat voisivat miettiä, että postin vastaanottajakin on ihminen, jolla on tunteet. Onko sopivaa murjaista tai ilkeillä, miten tahansa, varsinkin omana pahana päivänä. Minkälaista palautetta sitten tulee?

Valtuutetun asemasta poliittisessa päätöksenteossa on yleensä vaikeaa kertoa. Eläkeläinen voi ymmärtää valtuutetun oman eturyhmänsä etujen ajaksi. Iäkäs valtuutettu ei edusta valtuustossa eläkeläisiä. Tuon toki päätöksenteon tietoon omakohtaista tietoa eläkeläisen arjesta tai sairaanhoitajan työolosuhteista, mutta en ole heidän luottamusmies. Valtuutettu toimii kaikkien kuntalaisten antamalla mandaatilla. Päätökset tehdään sosialidemokraattisten arvojen pohjalta ja ryhmässä. Yksittäistä valtuutettua sitoo esimerkiksi pormestariohjelma tai ryhmän mielipide.

Sitten yksityiskohtaisempiin palautteisiin. Kuntalainen kirjoittaa, että ”sut on valittu sinne valtuustoon iäkkäiden edustajana, ei Lylyn eikä puolueen. Ei sua nuoret äänestänyt eikä tule äänestämään. Millä eläkeläiset maksavat korotetut verot ja maksut?” Koska Suomessa on yleinen, yhtäläinen, salainen ja suhteellinen vaalitapa, en tiedä, ketkä ovat minua äänestäneet. Kirjoittaja on varmaan ihan oikeassa sanoessaan, että varttuneet ovat minua äänestäneet. Olisikohan se vaihtoehto kunnallispoliittisessa päätöksenteossa hyvä, että nuoret, vanhat, rikkaat ja köyhät valitsisivat omat edustajansa valtuustoon. Olisiko se paluuta vanhaan ”säätykamariin”. Unohdettaisiin yleispolitiikka ja palattaisiin ”etupiirijakoon”. Minua itseäni kiinnostaa voimavarojen ja maksurasituksen oikeudenmukainen ja tasapuoleinen jakaminen kaikkien kuntalaisten kesken.

Toinen asioita sekoittava asia on kuntapolitiikan ja Arkadianmäen päätöksenteon sekoittaminen. Eläkeläiset valittavat huonoista eläkkeitä ja kunnan nostamista palvelumaksuista. Kaikki ovat totta. Kaupunginvaltuutettu ei voi eläkkeitä nostaa eikä eläkelakeja muuttaa, mutta kunnan maksupolitiikkaan hän voi vaikuttaa. Siihen ei juurikaan voi vaikuttaa, että eläkeläisten kuntaveroa ei nostettaisi tai palvelumaksuja ei perittäisi. Ei vaikka kuinka haluttaisi! Kaikkia kuntalaisia on kohdeltava tasapuolisesti ja maksuhelpotuksia on mahdollista antaa vain rajatusti.

Sitten tulee tämä investointikysymys. Ratikka, tunneli ja Kansi ovat turhia kuluja. Ratikan rakentaminen olisi topattava juuri nyt ja hommat seis. Seuraavassa lauseessa sanotaan, että koulut on pistettävä kuntoon ja niitä rakennettava. Tähän on todettava, että kouluihin ja päiväkoteihin panostetaan suurin osa investointirahoista. Vaikka investoinneista vedettäisiin puolet, satamiljoonaa pois, sillä ei käyttötaloutta korjattaisi. Vaikutus olisi vain muutama miljoona käyttötalouden lisäkuluina. Millähän selittäisi, että tulevaisuusinvestoinnit merkitsevät eläkeläisellekin juuri sitä, mitä se sanakin tarkoittaa. Tulevaisuuden hankinnat maksavat nuoret, ainakin seuraavat kolmekymmentä vuotta.

Esa Kanerva




Kunnallisjärjestön tiedottaja vaihtuu

             
                                                                                                                                             12.11.2019

Kj:n hallitus on valinnut valtuustoryhmälle uuden tiedottajan. Nykyisen tiedottajan Heikki Näreikön työ päättyi marraskuun alussa. Uusi tiedottaja on Fm Jyrki Liikka.

Heikki kirjoittaa terveisenä ryhmälle:

"Ensinnäkin kiitos koko ryhmälle, että olen näin pitkään saanut olla seuraamassa ryhmän työskentelyä pienempien ja isompien katkosten jälkeen. Aloitin Kansan Lehden kunnallistoimittajana joskus 1980-luvun alussa ja jatkoin vastaavassa tehtävässä Demarin aluetoimituksessa.
Molemmissa rooleissa olin mukana ryhmäkokouksissa. Kaupungin tiedotuspäällikkönäkin olin mukana kaikissa valtuuston kokouksissa vajaat kymmenen vuotta, mutta silloin viestäjohtaja kielsi minua osallistumasta ryhmäkokouksiin. Viime vuodet olen taas ollut ryhmäkokouksissa Demokraatin toimittajana tai avustajana.

Aika hyvin olen 40 vuoden aikana oppinut tuntemaan demarivaltuutettuja ja demarien valtuustoryhmiä. Olen nähnyt ryhmän kukoistusajan, jolloin ryhmäkokouksissa istui kaupunginjohtaja, pari apulaiskaupunginjohtaa, kaupunginsihteeri pienemmistä päälliköistä puhumattakaan. Tiedän tietysti myös nykyisen tilanteen.

Olen nähnyt vuosikymmenten ajalta myös ryhmän tai ryhmien kiistat, joita pidän ihan luonnollisina ja ymmärrettävinä asioina. Niitä syntyy, kun ihmisillä on voimakas tahto ja pyrky eteenpäin. Näin pitääkin olla.
Asialleen vihkiytyneet valtuutetut eivät voi olla mitään "jees -miehiä"
tai "jees -naisia". On kuitenkin oltava myös taitoa sopia. Katkeruus tai kosto ovat huonoja motivaattoreita. Ihmisen suurin henkinen voimavara on kuitenkin kyky antaa anteeksi ja sopia. Toivon sitä voimaa teille kaikille, vaikka vain ihmisiä me kaikki olemmekin.

Mutta olen myös nähnyt sen, kuinka hienosti, vakaumuksella ja asioihin perehtyen demarivaltuutetut ovat kautta vuosikymmenten perehtyneet kaupungin asioihin. Niin nykyinenkin demariryhmä ja sen jäsenet. Kun olin Kansan Lehden kunnallis- ja politiikan toimittaja, tehtäviini kuului paitsi valtakunnan politiikasta niin ennen kaikkea kunnallispolitiikasta kirjoittaminen. Maanantaipäivä alkoi kaupunginhallituksen listan uutisoinilla. Sitten, kun koittivat lautakuntien kokoukset, oli perehdyttävä niiden esityslistoihin ja sokerina pohjalla valtuuston kokousten esityslistat kerran, joskus (etenkin marraskuussa) kaksikin kertaa kuukaudessa. Olen työni kautta aina ymmärtänyt työpanoksenne suuruuden ja lisäksi oman persoonanne peliin laittamisen. Jos joku kritikoi kokouspalkkioita ja muuta vastaavaa, hän puhuu ymmärtämättömyyttään.

Olen saanut olla pitkään näköalapaikalla, johon ei kovinkaan monella valtuustoryhmään kuulumattomalla ole eikä ole ollut eikä tule olemaan mahdollisuutta. Kiitos siitä!

Kuten sanottu, minun mielestäni teette tunnollisesti ja hyvin työnne.
Työnne arvoa lisää hirveän paljon se, että teidän käsissänne on Tampereen kaupungin vähäosaisten ihmisten hyvinvointi. Vaikka joskus keskenänne "kähisettekin" kukaan teista ei ole unohtanut vähäosaisten asiaa. Ei kukaan! Se on käynyt minulle selväksi, kun olen kuunnellut käymiänne keskusteluja silloin, kun ko. asioista mielipiteitä on vaihdettu.

Haluaisin, että SDP myös Tampereella korostaisi olevansa työväen, palkansaajien ja kaikista heikko-osaisimpien ihmisten puolue. SDP:n ohjelmiin on aina sisältynyt tasa-arvo. Myös naisten ja miesten välinen tasa-arvoa, joka ilmenee muun muuassa periaatteessa:samasta työstä kaikille sama palkka. Myös luonto on meille tärkeä ja ilmastopolitiikan välttämättämyyden ajattelevat ihmiset ymmärtävät. Feminismiä vastaan minulla ei ole mitään. Puolueemme puheenjohtajan puheet äijäfeminismistä koen jopa loukkauksena naisia kohtaan, koska puolueemme periaate pyrkiä tasa-arvoiseen yhteiskuntaan sisältää naisten ja miesten välisen tasa-arvon. Vaikka kuinka vihreitä arvoja korostaisimme, vihreille menettämiämme kannattajia emme minun mielestäni koskaan saa takaisin.
Mutta jos palaamme työväen, palkansaajien ja kaikkien vähäosaisimpien ihmisten puolueeksi, voimme saada perussuomalaisille siirtyneet kannattajamme takaisin tai ainakin asetettua "tulpan" vuodolle.

Toivotan teille kaikille oikein hyvää jatkoa, voimia ja iloa luottamustoimienne hoitamiseen. Antakaa anteeksi, sillä kaikki olemme ihmisiä, eikä kukaan ole paha. Tämä on ihmisten maailma, ja teillä paitsi päättäjinä myös ihmisinä on avaimet sen yhteiskunnan rakentamiseen, jossa lapsemme ja lastenlapsemme elävät.


Oikein mukavaa alkutalvea! Luotan teihin!

Terveisin ja kiittäen Heikki"

Tiedotti Esa Kanerva

Koneen päivitys takkuaa

                                                                                                                               11.11.2019
Hyvät lukijani!

En ole vielä saanut konettani takaisin ja huomenna on uusi yritys, terveisin Esa

Kone päivityksessä

Hyvät lukijani!

Koneeseeni asennetaan uutta Windowsia, se on huollossa tämän viikon, joten tekstiä syntyy siksi vasta ensi viikolla. Kiitos käynneistänne sivuillani, 50.000 rajapyykki lähestyy!

Esa Kanerva

Onko sairas aina työkyvytön?




                                                                                                    2.11.2019

Terveyspalveluiden ja etenkin työterveyspalveluiden yhteydessä on ”poliittisesti sopimatonta” tuoda esille sairauslomiin liittyvää harmaata aluetta, johon liittyy asiakkaiden oman edun tavoittelu tai suoranainen valehtelu. Meillä liittyy terveyspalveluihin arvo tai oletus siitä, että kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä ja vilpittömiä. Tämä ei pidä paikkaansa.
Lääkärin on usein mahdotonta erottaa lyhyessä vastaanottoajassa tietoista teeskentelyä, oireitten korostamista ja väärää informaatiota. Tällaisen päämäärätietoisen valehtelun ja sepittelyn perusteella myönnetyt sairauslomat ovat turhia ja perusteettomia. Niitten määrää on mahdotonta arvioida tarkasti, koska aihetta on niukasti tutkittu. Fakta on kuitenkin, että 20 prosenttia työntekijöistä käyttää 80 prosenttia terveyspalveluista. Sairauspoissaolojen vähentämisessä voisi kiinnittää huomio tämän 20 prosentin poissaoloihin. Esimerkiksi työpaikoilla 1-2 prosenttia on alkoholiongelmaisia. Ongelma verhoillaan erilaisiksi sairauksiksi. Väestössä on 6-9 prosenttia erilaisia persoonallisuushäiriöisiä, joista osa pitää oikeutettuna hämätä lääkäriä saadakseen omaa perusteetonta etua. 
Kansantaloudelle aiheutuu sairastamisesta vuosittain viiden miljardin kustannukset ja yhden palkallisen poissaolopäivän hinta on n. 350 euroa. Kuntaorganisaatioissa, myös Tampereella, maksetaan enemmän sairauspoissaolokuluja kuin yrityksissä keskimäärin. Jo yhden kahden prosentin vähennys niissä toisi mittavat säästöt. 
Sairauslomajärjestelmän rakenteita muuttamalla voisi paremmin puuttua sairauspoissaoloihin ja- väärinkäytöksiin. Työstä poissaolot voisivat vaihtua vapautusluonteisiksi helpotuksiksi. Harvoin tarvittaisiin totaalista vapautusta työstä. Käytäntö myös pakottaisi työterveyslääkärin tutustumaan työntekijän työhön ja työolosuhteisiin nykyistä paremmin, jotta hän pystyisi arvioimaan tarvittavan vapautuksen määrän juuri kysymyksessä olevassa työssä.

Esa Kanerva