Sekasortoinen valtuuston kokous

                                                                                                                                           23.2.2021

Eilinen valtuuston kokous kesti kuutisen tuntia. Keskustelu kävi kuumana ja enimmäkseen ohi aiheen, väitti kuka mitä muuta tahansa. Kun käsiteltiin muutoksia vuoden -21 talousarvioon eli edelliseltä vuodelta käyttämättä jääneiden määrärahojen budjetoinnista uudelleen, jotta hankkeet voidaan toteuttaa loppuun suunnitellusti, puhuttiin kaikesta muusta. Ei näistä muutoksista luulisi syntyvän muutaman tunnin keskustelua. Mutta kun syntyi. Sikisi moneen suuntaan polveileva ja poukkoileva teatteriesitys. Päällimmäisenä aiheena oli, Aamulehden esiin nostama, keskeneräinen julkisomisteisten yhtiöitten asema tulevassa sote-uudistuksessa.

Aiheesta vyöryttivät etenkin kokoomuslaiset ja perussuomalaiset. Pääministeriäkin huudettiin apuun, kun hän osallistui kokoukseen valtuutettuna. Kysymyksessä on ongelma, joka syntyy perustuslaillisesti siitä, että yksityisiä ja julkisia yhtiöitä ei voi asettaa eri asemaan palveluita tilatessa. Kaikki olivat valtuustossa yhtä mieltä, että Coxan, Sydänsairaalan ja Fimlabin asema täytyy säilyttää. Miksi siis kuluttaa valtuuston aikaa tästä kinaamiseen? Asia ratkaistaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa Arkadianmäellä. Jos kysymys oli viestinnästä tai vaikuttamisesta, kyllä Helsingissä tämä ongelma tunnetaan. Ja on luvattu, että ongelma ratkaistaan valiokuntakäsittelyn aikana. Kansanedustaja Ilmari Nurminen lupasi, että asiaan löydetään positiivinen ratkaisu puhuessaan Toveriseuran helmkuun kuukausikokouksessa.

Kysymys oli vaalien läheisyydestä. Haluttiin nostaa näyttävä paikallinen asia ja valtakunnallinen päätöksenteko keskiöön. Tampereen valtuustossa käytiin poliittista keskustelua valtakunnan päätöksentekoon liittyvästä asiasta. Perussuomalaiset haluavat kaataa hallituksen. Valtuutettu Vallin mainitsikin asiasta eilen. Kokoomus haluaa kantaa valtuutettu Marinin niskaan tulisia hiiliä valtakunnan politiikan synneistä. Pääministerin kuntavaaliehdokkuuden pelko on suuri. Tehdään kaikki voitava ja vähän enemmänkin hänen kunigastien katkaisemiseksi.

Mikä merkitys on sitten valtuuston keskustelu arvolle se, että yksittäinen valtuutettu voi heitellä taloudellisia lukuja ihan hatustaan. Aarne Raevaara voi väittää sata miljoonaa kuluneen esimerkiksi tavara-aseman siirtoon. Kun hänelle siitä huomautettiin, ei hän ota opiksi. Luulisi kaikille valtuutetuille olevan selvä, että pyritään puhumaan totta. Useassa pykälässä Aarne vaati myös päätöksen lykkäämistä seuraavalle valtuustolle. Kukin valtuusto tekee oman kautensa tarpeelliset päätöksensä ajallaan. Sitten on asia erikseen nämä palkkio- ja palkkauskysymykset. Oli päivänselvää, että Lassi Kaleva esitti, että korotuksia tehdä. Kyllä Lassi on etukäteen osannut varmistaa, että enemmistö on päätösesityksen tukena ja hänen esityksestään ei ole vaaraa hänen henkilökohtaisille tuloilleen. Kansalle voi sitten jälkikäteen pullistella tai mainostaa radiossa, että me vastustimme ökypalkkoja. Olisikohan tämä populismia parhaimmillaan ja pahimmillaan?

Eilisestä kokouksesta jäi paha mieli. Useat puheenvuorot olivat hyökkääviä ja tylyjä. Ei osattu pysyä asiassa ja osin kokous oli sekasortoinen näytelmä toisiaan toistavia vuorosanoja. Missä oli kohteliaisuus ja toista valtuutettua kunnioittava asenne? Tämän esityksen perusteella sanoisin valtuustolle, että ”Ei jatkoon!”

Esa Kanerva

Minustako kuntapoliitikko?

                                                                                                                                            16.2.2021

Puolueet soittelevat sopivan ammatin, verkostoja ja tunnettuutta omaavien ihmisten perään. Heitä houkutellaan puolueen ehdokkaaksi lupaamalla valtaa ja näkyviä paikkoja kunnan elimissä. On luonnollista, että pikkuisenkin itseihailuun taipuvainen ihminen kokee pyynnön ja imartelun itsetuntoaan hivelevänä. On mukavaa kertoa ympäriinsä minua pyydetyn kuntavaaliehdokkaaksi. Oikein puolueen kunnallisjärjestön puheenjohtaja soitti ja kertoi minun hyvistä mahdollisuuksistani tulla valituksi. Minulla kun on jo noita verkostoja urheilupiireihin ja Marttoihin. Moni tarttuu koukkuun sen kummemmin asiaa miettimättä. Pitäisi ainakin pohtia, mitkä ovat ne minun todelliset ja henkilökohtaiset motiivini ehdokkuudelle. Ei riitä halu saada kunnioitettu titteli, kaupunginvaltuutettu, sen kannustavuus haihtuu alkumetreillä valtuutetun työn arjen kohdatessa.

Valtuutetun työ vaatii paljon. On annettava omaa työpanostaan ja uhrattava vapaa-aikaansa. Kenellä ei ole tähän halua tai mahdollisuutta, on turha ryhtyä tähän hommaan. Ja vaaditaan myös harjaantuneita takapuolilihaksia ja kirkasta ajatuksenjuoksua vielä 12 tunnin istumisen jälkeen. Kulissityö varsinaisen päätöksenteon ulkopuolella on arkista puurtamista ja vääntämistä.

Vaaditaan vakaata uskoa ja ideologisia arvoja tekemisensä ympärille. Arvot helpottavat päätösten oikeellisuuden arviointia. Jos vain omat tavoitteet ohjaavat valtuutettua oikean ja väärän arvioinnissa, käy se ajan mittaan hyvin raskaaksi. Jokainen päätös on punnittava aina erikseen ja yritettävä ryhmässä ajaa läpi omaa agendaa.

Olen varmaan aikaisemminkin todennut, että kyllä poliitikon työ vaatii omanlaisensa persoonallisuuden. On oltava taipuisa niska ja on kyettävä kumartamaan sekä oikealle että vasemmalle. Oletteko koskaan poliitikon olevan jyrkästi eri mieltä kanssasi? Väistöjä ja ohipuhumista olen kyllä tavannut. Suoraan puhujille käy yleensä huonosti.

Valta kiehtoo ja palkitsee. On hienoa kuulua ns. päättäjiin, näin olettaisin kuviteltavan Olen henkilökohtaisesti kokenut yksittäisen valtuutetun mahdollisuudet vaikuttaa rajallisiksi, mutta toisaalta mahdollisuudet vaikuttaa ovat olemassa. Riippuu vain omista kyvyistäsi ja tiedonhallinnasta käsiteltävässä asiassa. Kuntalaisten aika yleinen käsitys päätöksenteon monimutkaisuudesta on harhaa. Paljon edetään virkamiesten valmistelun perusteella ja viilaukset tekevät poliitikot. Poliitikolta vaaditaan enemmän sosiaalista älykkyyttä kuin muuta hoksnokkaa.

Ryhtykää ehdokkaaksi! Pitää muistaa vain muutamia perusvaatimuksia valtuustoon läpipääsemiseksi. Vaalityötä ei polkaista menestykseen muutamassa kuukaudessa. Taustaa pitää olla vuosia, oli se sitten järjestötyötä, ennestään saatua näkyvyyttä vaikkapa urheillessa tai julkisuussa paistatteleva ammatti. Rahaakin pitää olla, lehti- ja radiomainokset maksavat, ja paljon. Omiin motiiveihin olisi syytä tutustua. Arki tulee nopeasti sen valtuutetuksi valinnan jälkeen. Jaksanko panostaa omaa osaamistani kuntalaisten hyväksi? Mitä läheiseni ja perheeni ovat mieltä vapaa-ajan käytöstäni yhteisten asioitten hyväksi? Pohdittuasia näitä asioita, saatuasi itseltäsi ja lähipiiriltäsi myönteisen vastauksen, vastaa politrukille kyllä.

Esa Kanerva

Tulossa epädemokraattiset kuntavaalit

                                                                                                                                              9.2.2021

Huhtikuun 18. päivänä äänestämme seuraavan vaalikauden kuntapäättäjistä. Vaaleista on tulossa ennenkuulumattoman epädemokraattiset. On lukuisia syitä, miksi näin käy. Pandemia vaikeuttaa yhteiskunnan toimintaa, niin myös kuntavaalien toimittamista.

Viime kuntavaaleissa 2017 äänioikeuttaan käytti vain 58,9 prosenttia äänioikeutetuista. Voi hyvin perustein veikata, että tulevissa vaaleissa ääntään käyttää alle puolet äänioikeutetuista. Vaalien lopputulos ei vastaa demokratian perusperiaatteita.

Nuoren ja vanhemman ikäluokan ehdokkaat ovat sairastumisriskin suhteen erilaisessa asemassa. Niin myös äänestäjät. Todennäköisesti iäkkäämmät äänestäjät jäävät herkemmin kotiin äänestyspäivänä.

Kampanjointi siirtyy verkkoon ja äänestäjien kohtaamisesta toreilla joudutaan luopumaan. Kaikenlaiset somevaikuttajat ovat etulyöntiasemassa. Sosiaalista mediaa seuraavat eniten 25-40-vuotiaat äänestäjät. Toki kansalaiset päättävät edelleen, haluavatko valtuustoon somediggarin vai pitkänlinjan kuntaosaajan.

Toinen kysymys on se, miten kaikki saavat mahdollisuuden äänestää. Onko kotiäänestysten laajamittainen käyttö ylipäätään mahdollinen? Voivatko karanteenissa olevat äänestää? Miten ehdokkaiden perinteinen yhteydenpito ja itse äänestystapahtuma hoidetaan koronaturvallisesti?

Tässä pandemiatilanteessa nykyisillä valtuutetuilla on paremmat mahdollisuudet läpimenoon kuin uusilla ehdokkailla. Heillä on aikaisempaa tunnettuutta pääomana, mitä ensimmäistä kertaa ehdolla olevilla ei nyt vallitsevissa olosuhteissa ole mahdollista saavuttaa.

Paksu lompakko ei saisi vaikuttaa vaaleissa. Varakkaalla on mahdollisuus ostaa julkisuutta eri medioiden kautta. Pandemia sulkee näissä vaaleissa pois ns. karvalakkimallit tehdä itseään tykö.

Kuntavaalien terveys-turvallisuusanalyysi on tehtävä helmikuun aikana. On päätettävä, mitä olisi järkevintä tehdä kansalaisten terveyden suojelemisen ja demokratian toteutumisen kannalta.

Esa Kanerva