Viisas ihminen?

                                                                                                                                         25.8.2020

Käyn jatkuvaa vuoropuhelua itseni kanssa. Näissä keskusteluissa olen päätynyt moneen pettymykseen. Varsinkin ihmislajin kohdalla. Olen pohtinut paljon ihmistä ja ihmisyyttä. Olen ihmetellyt paitsi ihmisen historiallista taustaa, niin ihmislajin käyttäytymistä yleensä. Ihmisen historia on pitkä, se ulottuu yli 2,5 miljoonan vuoden taakse. Pystyssä kävelevä eläin osasi valmistaa tuolloin kivityökaluja ja käyttää niitä käsillään. Tulta käytettiin silloin tällöin jo 800.000 vuotta sitten.  Noin 70.000 vuotta sitten ihmiset, tieteelliseltä nimeltään homo sapiensit, lähtivät liikkeelle maailman valloitukseen Itä-Afrikasta. Esimerkiksi Eurooppaa jo aiemmin asuttaneet, myös Afrikasta tulleet neandertalin ihmiset, sapiensit todennäköisesti kansanmurhasivat sukupuuttoon. Sapiensit voittivat heidät älykkäämmän teknologian ja sosiaalisten kykyjensä ansiosta, vaikka neandertalit olivat suurikokoisempia ja lihaksikkaampia. Keskeisenä elementtinä toimivat ainutlaatuiset kielelliset lahjat. Siis tappoivat ja likvidoivat tieltään. Voisiko tätä historiallista taustaa vastaan ymmärtää ihmisen tekoja ja käyttäytymistä esimerkiksi tänä päivänä.

Oli maapallolla muitakin lajeja, mutta viimeisen 10.000 vuoden ajan ihminen on ollut luomakunnan kruunu. Ihmislajin murhanhimoisuus jatkuu edelleen. Muutama vuosi sitten toisessa maailmansodassa ihmiset tappoivat toisiaan n. 50 miljoonaa. Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan. Ja tappoi vielä mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla ja julmasti. Vielä lyhyemmän aikaa sitten Bosnian sodassa osapuolet kaivoivat toistensa päästä lusikalla silmiä. Ihmiselle ei riitä se, että se murhaa muita eläimiä, se tappaa lajitovereitaan.

Ihminen on tuhonnut sukupuuttoon satoja mm. nisäkkäitä, lintuja, kaloja ja kasveja. Eläimiä on metsästetty ravinnoksi välittämättä niiden lisääntymisestä tai elinolosuhteista. Kasveja on hyötykäytetty ainakin 8500 vuotta eaa. maanviljelykseen. Puuta on tarvittu rakentamiseen. Ilman ja veden saasteet ja liikakäyttö ovat tuhonneet kokonaisia lajeja tai ainakin tehneet niistä hyvin harvinaisia. Kasvien historia on paljon pidempi kuin ihmisen, puhutaan sadoista miljoonista vuosista.

Ihmisen älylliset lahjat ovat kehittäneet sellaiset tuhoaseet, että elämä maapallolla voidaan totaalisesti hävittää muutamassa tunnissa. Periaatteessa näitten aseitten käytöstä päättää kourallinen ihmisiä. Heidän käsissään on meidän kaikkien elämä. Ihmisellä on kyky ajatella ja tiedostaa oman elämänsä tilannetta. Miten nykyihminen kykenee elämään monien ahdistustensa kanssa? On selviö, jokainen tietää kuolevansa maailmanhistorian mittakaavassa heinäsirkan yhden sirityksen ajan kestävän elämän jälkeen, mutta sekin voidaan lyhentää jonkun johdossa olevan ihmisen päättömällä päätöksellä.

Ihminen paskaa ympäristönsä. Kuoleman kellot soittelevat meille tätäkin kautta. Meriin, maaperään ja veteen lasketaan surutta kemikaaleja. Nämä tappavat eliöt tai ainakin aiheuttavat merkittävää haittaa niille. Juotava vesi loppuu tällä menolla ja hengitettävä ilma pilaantuu. Ilmastonmuutoksen ja ilmaston lämpenemisen mainitsen vain sanoina. Sen seurauksista tietää jokainen. Vesien saastumisen haitallisuus ihmisen terveydelle ymmärrettiin jo keskiajalla ja ilman likaantumista alettiin pohtia teollistumisen myötä 1800-luvulla. Noin 7 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain maapallolla saasteisiin ilmassa. Ilmastonmuutosta ei ole sanoo Trump ja perussuomalaiset, he tosin lieventävät mielipidettään sillä, että suomalaisten saasteen eivät vaikuta mitenkään kokonaisuuteen.

Olen pohdiskellut ihmisen käyttäytymistä makrotasolla. Jos aletaan miettimään ihmisen typeryyttä yksilötasolla, pitää kirjoittaa kirja. Joka tapauksessa kyseenalaistan ihmislajin latinankielisen nimen, ”viisas ihminen”. Ihminen voi olla viisas, mutta käyttäytyy tismalleen monesti juuri päinvastoin.

Esa Kanerva

Merkillistä jääräpäisyyttä!

                                                                                                                                          19.8.2020

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ns. ulkoistuksissa on esiintynyt Ihmeellistä kuntapäättäjien jääräpäisyyttä. Kysymys on siis laajoista tai kokonaisulkoistuksista. Suomessa on kymmeniä, isoja terveyspalveluitten ulkoistuksia ympäri maata. Nykyinen hallitus on ottanut tiukan kannan. Ministeri Kiuru on sanonut, että hän ei halua enää yhtään ulkoistettua sairaalaa maahamme ja jo tehdyt kokonaisulkoistukset on purettava. Tarpeen vaatiessa säädettäisiin laki, joka velvoittaisi näiden sopimusten purkamiseen, miljoonakorvausten uhallakin.

Esimerkkeinä voisi mainita näistä kokonaisten sosiaali- ja terveyspalveluitten ”myymisestä” terveysjäteille mm. Länsi-Pohjan kuntayhtymän ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän päätökset ulkoistaa laajasti omat palvelunsa Mehiläiselle. Kaikkiaan Suomen sosiaali- ja terveyspalveluissa pyörii rahaa n. 20 miljardia vuosittain. Päijät-Hämeen kaupan arvo on n. 700 miljoonaa euroa. Ei siis ole ihme, että hunaja kiinnostaa mm. Mehiläistä. Se on tullut tunnetuksi kyseenalaisista vero- ja lainajärjestelyistään veroja vältelläkseen. Huomattava osa suomalaisten veronmaksajien rahoja valuu näissä järjestelyissä ulkomaisille pääomasijoittajille.

Näissä ulkoistuksissa on juridisia ongelmia talouden lisäksi. Kummassakin kuntayhtymässä yksityisen osuus perustetuissa yhteisyrityksissä vaihtelee Hämeen 51 prosentista pohjoisemman 81 prosenttiin. Kunnat ovat siis vähemmistöomistajia. Kuntalaki edellyttää, että kunnat järjestävät asukkailleen sosiaali- ja terveyspalvelut kaikissa olosuhteissa. Entä tilanne, jossa yhtiöltä loppuvat rahat? Ongelma liittyy siihen, miten näiden kuntien määräysvallan ulkopuolella olevien yritysten toiminta rahoitetaan esimerkiksi kriisitilanteissa. Korona-epidemia on ajankohtainen esimerkki. Lain mukaan esimerkiksi Kuntarahoitus, joka pääasiallisesti lainottaa kuntia ja niiden omistamia yhtiöitä, ei saa rahoittaa yrityksiä, jotka eivät ole kuntien määräysvallassa. Nyt Länsi-Pohjassa on turvauduttu henkilöstön lomautuksiin.

Hallitus¬ohjelmassa on linjattu, että ”maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina”. Ministeriö katsoo palvelujen siirtyvän yksityiselle yritykselle, jos kunta-yhtymä omistaa yhteis-yrityksestä vähemmistön, esimerkiksi 49 prosenttia. Tämä kirjaus tehtiin pääosin perustuslakivaliokunnan edellisellä hallituskaudella tekemän kannanoton perusteella. Valiokunnan mukaan perustuslaki ei salli kokonaisulkoistusta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevan kunnan yksikön koko palvelutuotanto siirretään muille palvelun tuottajille.

Mitä sitten näille läpeensä politisoituneille ulkoistuspäätöksille tulisi tehdä? Perustuslakiasiantuntijan Kaarlo Tuorin mukaan sopimukset yksityisten yritysten kanssa tulisi purkaa vapaaehtoisesti tai lain nojalla. Sopiva taitekohta olisi sote-uudistus. Päätösvallan pitäisi olla kaikissa olosuhteissa kunnilla. Ihmettelen sellaista päätöksentekoa, jossa kuntapäättäjät tietävät etukäteen järjestelyjen lakiongelmat ja taloudelliset riskit, siitä huolimatta näitä tehdään. Tämä on pään laittamista pensaaseen ja vastuun välttelyä. Kun on ajettu itsensä seinää vasten, yritetään lusmuilla vippaskonsteilla. Kimalaiset sun muut hallitsevat kyllä nämä temput ja auliisti neuvovat omaan pussiinsa. Tietysti pelaamalla ja panemalla veronmaksajien rahat omiin liiveihinsä.

Esa Kanerva


Lue demareitten paikallisesta tilanteesta



                                                                                                                                                   11.8.2020

Olen ollut Tampereen Sosialidemokraattisen Toveriseuran puheenjohtajan likemmäksi 15 vuotta. Yhdistys julkaisee kaksi kertaa vuodessa verkossa ilmestyvää Viesti-lehteä. Demareitten valtuustoryhmästä erosi viime keväänä viisi valtuutettua. Nyt lehteen on kerätty artikkelisarja, jossa kaikki asiaosaiset saavat kertoa oman näkemyksensä valtuustoryhmän tilanteesta ja kärhämöinnistä. Heiltä on pyydetty myös tiekarttaa siitä, miten riita voitaisiin sovitella ja mennä yhdessä eteenpäin.

Juttusarja on luettavissa osoitteessa http://view.24mags.com/ideatutka/viesti-lehti-22020.




Esa Kanerva