7.12.2018
Käsityksemme kaupunkilähiöistä ovat yleensä hyvin stereotyyppisiä, ne ovat ankeita, uneliaita ja kasarmimaisia betonilaatikoita täynnä olevia alueita. Varsinkin 1970-luvulla Suomea rakennettiin ja kaupungeissa ihmisiä asutettiin kiireellä rakennettuihin elementtitaloihin ja persoonattomiin kaupunkiympäristöihin. Tampereelta hyviä esimerkkejä tästä toimintamallista ovat olleet Hervanta ja Tesoma. Siis ovat olleet. Tänä päivänä kummatkin ovat kuin uudesti syntyneitä kaupunginosia. Paras esimerkki kaupunkikehittämisestä on mielestäni Tesoman kaupunginosa lännessä. Alue kärsi pitkään ikävästä julkisuuskuvasta eikä kaupunki juuri siihen panostanut. Sosiaaliset ongelmat korostuivat ja Tesomaa pidettiin asukkaiden eriarvoistumisen esimerkkinä.
Tesomalla tarkoitetaan Länsi-Tampereella sijaitsevaa Tohlopin, Ikurin, Ristimäen, Tesomajärven, Haukiluoman, Lamminpään ja Epilänharjun kaupunginosien muodostamaa asuin- ja palvelualuetta. Sen vahvuuksia on luonnonläheisyys ja hyvät liikuntamahdollisuudet. Viitisen vuotta sitten kaupunki ymmärsi alueen potentiaalin ja siitä tuli strateginen kehittämiskohde. Päättäjät halusivat kaventaa hyvinvointieroja ja ennalta ehkäistä ongelmia pureutumalla juurisyihin. Niitä olivat puutteelliset asunto-, palvelu-, harrastus ja koulutusmahdollisuudet. Lisäksi kiinnitettiin huomiota alueen suureen työttömyyteen. Tesomaa kehittämään perustettiin Oma-Tesoma-hanke, alueen asukkaat ja yhdistykset, yrittäjät ja toimijat otettiin mukaan parantamaan oman asuinalueensa palveluja, toimintamalleja ja ratkaisuja.
Palveluiden kehittämisessä olennaista oli palvelukonseptien ja palveluiden sisältöjen käyttäjälähtöinen uudistaminen. Tätä periaatetta sovellettiin Tesoman yhtenäiskoulun ja päiväkodin, palloiluhallin, ikäihmisten asumispalveluiden sekä kirjaston, terveydenhuollon ym. julkisten ja kaupallisten palveluiden muodostaman hyvinvointikeskuksen rakennushankkeiden yhteydessä. Kaupunki on Tesoman hyvinvointikeskuksessa Keskon vuokralaisena ja palvelut hoidetaan tällä hetkellä yhteistyössä allianssimallilla Mehiläisen kanssa uusissa tiloissa.
Pitää muistaa, että alueelle rakennettiin n. 1000 ihmisen työpaikka, Mediapolis, joka tuki kaupunginosanparemman imagon rakentamista. Mediapoliksessa annetaan myös media-alan koulutusta ja tehdään tutkimusta.
Tampereella on edelleen asuinalueita, jotka tarvitsevat lisää palveluja, viihtyisämpää rakentamista ja parempaa arvostusta. Heti tulee mieleen Peltolammi ja Lentävänniemi. Tesomalla onnistuminen kannustaa. Läntisen kaupungin helmi on luonut kuorensa ja saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. Työttömyysluvutkin ovat kaunistuneet.
Alueen maineella on suuri merkitys vetovoimalle ja halukkuudelle muuttaa sinne. Tesomallakin tapahtunut koulushoppailu on yleensä ensimmäinen merkki siitä, että kaikki ei ole kaupunginosassa kunnossa. Jotkut vanhemmat halusivat lapsensa keskustan "parempiin" kouluihin. Yleensä kyse on joko opetuksen laadusta, alueen palvelujen heikennemisestä, alueen rauhattomuudesta tai siitä, että asukkaiden mielipiteitä ei kuunnella. Ehkä Tesomalla oli aiemmin kysymys kaikista näistä, maine oli pitkään kielteinen. Tesoman esimerkki osoittaa päättäjille, että näihin asioihin voidaan ja pitää vaikuttaa.
Esa Kanerva
