15.3.2020
Haavoittuva on ihminen ja usko maailman mahtavuuteen horjuu. Lääkäri sanoi vitsissä mummolle, että se on viirus. Ei viirussa ole mitään vikaa, vastasi mummo. Maailma on nyt samalla tavalla ymmällään kuin entinen mummo ja täynnä joko tahallisia tai tahattomia väärinymmärryksiä. Joka tapauksessa tämä poikkeuksellinen tilanne muuttaa kenties pysyvästi maailmaa ja jopa ihmisten käyttäytymistä. En ole vielä kertaakaan maininnut sanaa korona, koska siitähän tietysti on kysymys.
Mikä sitten voisi muuttua? Taantuma taloudessa lienee tosiasia, mutta maailmankaupassakin voi tulla rakenteellisia muutoksia. Kättelykulttuuri saattaa vähentyä pysyväsi. Sillä ei liene sinänsä suurta merkitystä. Kuvastaa se kuitenkin ihmisten välisen kanssakäymisen käyttäytymismallin muutosta. Yhteiskunnat voivat käpertyä entistä enemmän itseensä, koska usko globalisaation kaikkivoipasuuteen horjuu. Jos jotakin positiivista tästä kriisistä hakee, niin se voisi olla pakollinen valmiusharjoitus ihmisille sille, että tulevaisuudessa voi olla tulossa jotakin vieläkin pahempaa. Tauti, joka tappaa heti eikä hoitoa ole olemassa.
Katselemalla ympärilleen voi nähdä autioituvat kauppakeskukset ja vessapaperitoppaa kaupasta raahaavat vanhukset. Talous perustuu tietysti tavaroiden ja palvelusten vaihdannasta. Ja kun kauppa ei käy, taloudelle käy huonosti. Artisti ei laula eikä kapakka myy viinaa, ainakaan entiseen malliin. Tavara ei valmistu Kiinassa ja tehtaat eivät pyöri ilman kiinalaisia osia Euroopassakaan. Länsi tietysti hermostuu ja alkaa miettiä muita ratkaisuja. Olisiko sittenkin viisasta tehdä tuotteet lähellä, joskin kalliimmalla. Bulkkituotanto saattaa siirtyä Aasiasta pysyväsi ainakin osin takaisin sinne, mistä työ on viety. Se on hyvä uutinen ja suomalaisillakin yrityksillä on haluja tuoda alihankintaa takaisin kotimaahan. Muutos voi olla pysyvää, sillä parempi hieman kalliimpi tuotantokustannus kuin ei mitään bisnestä. Muistan hyvin -90-luvun laman. Se oli kovaa aikaa duunareille ja miksei myös pienyrittäjille ja velkaisille. Samanlaista tilannetta povataan nyt. Kansakunnat vetävät rajojaan kiinni Ja kauppa ei käy.
Yksi tuleva muutos voi olla matkustamisen vähentyminen. Huomataan, ettei se ole ihmiselle välttämättömyys. Mukavaa se tietenkin on, mutta riskialtista. Hyvää on se, että huomataan kotimaassakin olevan paljon nähtävää. Oikein Kiinasta asti ovat tulleet pällistelemään tänne revontulia. Kesämökkikauppa saattaa tehdä comebackkin ja uuden renessanssin. Meillä on puhdasta luontoa ja järvenrantaa.
Jos korona synnyttää pysyvämminkin ihmisen päässä ajattelua siitä, että vähän yksinkertaisempikin ja hidastempoisempi elämä voi olla onnellista, onhan se hyvä asia kulutuksen vähentämisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nyt sitä voi harjoitella. Pulaakaan ei ole nähty muutamaan sukupolveen. Vaikka nyt se tuskin meitä yllättää, pelko jonkun hyödykkeen puuttumisesta arjesta kasvattaa. Tuntuu siltä, että joku vessapaperinhamstraus kuvastaa ihmisen henkistä taantumista. Aletaan miettiä kakka-asioita kuin pikkulapsi. No se sallittakoon, mikäli se tuo turvallisuudentunnetta.
Levoton tai pikemminkin halvaantunut maailmantilanne normalisoituu jokusen kuukauden päästä, kun tauti talttuu. Tilinpäätöstä ei voida ihan lähitulevaisuudessa tehdä. Mitä kellekin ihmiselle jäi käteen tai mikä yhteiskunta hävisi tai voitti, selviää sitten. On sekä voittajia että häviäjiä, se on varmaa. Lukuisat ihmiset menettivät jopa elämänsä.
Esa Kanerva
Haavoittuva on ihminen ja usko maailman mahtavuuteen horjuu. Lääkäri sanoi vitsissä mummolle, että se on viirus. Ei viirussa ole mitään vikaa, vastasi mummo. Maailma on nyt samalla tavalla ymmällään kuin entinen mummo ja täynnä joko tahallisia tai tahattomia väärinymmärryksiä. Joka tapauksessa tämä poikkeuksellinen tilanne muuttaa kenties pysyvästi maailmaa ja jopa ihmisten käyttäytymistä. En ole vielä kertaakaan maininnut sanaa korona, koska siitähän tietysti on kysymys.
Mikä sitten voisi muuttua? Taantuma taloudessa lienee tosiasia, mutta maailmankaupassakin voi tulla rakenteellisia muutoksia. Kättelykulttuuri saattaa vähentyä pysyväsi. Sillä ei liene sinänsä suurta merkitystä. Kuvastaa se kuitenkin ihmisten välisen kanssakäymisen käyttäytymismallin muutosta. Yhteiskunnat voivat käpertyä entistä enemmän itseensä, koska usko globalisaation kaikkivoipasuuteen horjuu. Jos jotakin positiivista tästä kriisistä hakee, niin se voisi olla pakollinen valmiusharjoitus ihmisille sille, että tulevaisuudessa voi olla tulossa jotakin vieläkin pahempaa. Tauti, joka tappaa heti eikä hoitoa ole olemassa.
Katselemalla ympärilleen voi nähdä autioituvat kauppakeskukset ja vessapaperitoppaa kaupasta raahaavat vanhukset. Talous perustuu tietysti tavaroiden ja palvelusten vaihdannasta. Ja kun kauppa ei käy, taloudelle käy huonosti. Artisti ei laula eikä kapakka myy viinaa, ainakaan entiseen malliin. Tavara ei valmistu Kiinassa ja tehtaat eivät pyöri ilman kiinalaisia osia Euroopassakaan. Länsi tietysti hermostuu ja alkaa miettiä muita ratkaisuja. Olisiko sittenkin viisasta tehdä tuotteet lähellä, joskin kalliimmalla. Bulkkituotanto saattaa siirtyä Aasiasta pysyväsi ainakin osin takaisin sinne, mistä työ on viety. Se on hyvä uutinen ja suomalaisillakin yrityksillä on haluja tuoda alihankintaa takaisin kotimaahan. Muutos voi olla pysyvää, sillä parempi hieman kalliimpi tuotantokustannus kuin ei mitään bisnestä. Muistan hyvin -90-luvun laman. Se oli kovaa aikaa duunareille ja miksei myös pienyrittäjille ja velkaisille. Samanlaista tilannetta povataan nyt. Kansakunnat vetävät rajojaan kiinni Ja kauppa ei käy.
Yksi tuleva muutos voi olla matkustamisen vähentyminen. Huomataan, ettei se ole ihmiselle välttämättömyys. Mukavaa se tietenkin on, mutta riskialtista. Hyvää on se, että huomataan kotimaassakin olevan paljon nähtävää. Oikein Kiinasta asti ovat tulleet pällistelemään tänne revontulia. Kesämökkikauppa saattaa tehdä comebackkin ja uuden renessanssin. Meillä on puhdasta luontoa ja järvenrantaa.
Jos korona synnyttää pysyvämminkin ihmisen päässä ajattelua siitä, että vähän yksinkertaisempikin ja hidastempoisempi elämä voi olla onnellista, onhan se hyvä asia kulutuksen vähentämisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nyt sitä voi harjoitella. Pulaakaan ei ole nähty muutamaan sukupolveen. Vaikka nyt se tuskin meitä yllättää, pelko jonkun hyödykkeen puuttumisesta arjesta kasvattaa. Tuntuu siltä, että joku vessapaperinhamstraus kuvastaa ihmisen henkistä taantumista. Aletaan miettiä kakka-asioita kuin pikkulapsi. No se sallittakoon, mikäli se tuo turvallisuudentunnetta.
Levoton tai pikemminkin halvaantunut maailmantilanne normalisoituu jokusen kuukauden päästä, kun tauti talttuu. Tilinpäätöstä ei voida ihan lähitulevaisuudessa tehdä. Mitä kellekin ihmiselle jäi käteen tai mikä yhteiskunta hävisi tai voitti, selviää sitten. On sekä voittajia että häviäjiä, se on varmaa. Lukuisat ihmiset menettivät jopa elämänsä.
Esa Kanerva
