PAM-PAM-PAMELA!


  

                                                                                                                                           17.3.2016


Palvelualojen ammattiliiton hallituksen tämän päiväistä kokousta odotetaan kuin uskonlahko Messiaan ylösnousemusta. Tuntuu siltä, että koko Suomi on vapaillaan. Hyväksyykö PAM:n 16 jäseninen hallitus yhteiskuntasopimuksen pohjalta aloitettavat neuvottelut vai hylkääkö päättäjät sen. PAM on nyt aallon harjalla ja kuninkaan tekijä. Kilpailukyky sopimusta ei synny, ainakin Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Häkämiehen mukaan, ellei PAM lähde mukaan. Sipilä tai Stubb ei lupaa etukäteen mitään, ei helpotuksia ehtoihin tai veronkevennyksiä. Enpä haluaisi olla päättäjänä PAM:n hallituksessa.

Suomen porvarillinen lehdistö karstaa hiukset puheenjohtaja Ann Selinin päästä ja syyttää liittoa edesvastuuttomaksi Suomen talouden kaatajaksi, jos PAM hylkää ehdotuksen. Sen sijaan EK:n rooli ja vaatimukset unohdetaan kernaasti. Kattavuus ei riitä, kaikkien pitää olla mukana heikentämässä työehtoja. PAM:n hallitus on varmasti siinä oikeassa, että jos palvelualoilla lisätään työaikaa, se vähentää työpaikkoja. Suurin osa myyjistä työskentelee nykyään osa-aikaisina. Tunneista tapellaan verisesti työntekijöiden kesken, koska kysymyksessä on leipä ja toimeentulo.

Työnantajapuolella vihjaillaan, että PAM on liittona jonkinnäköisessä käymistilassa ja valtataistelussa. Hallitus on kuitenkin jäsenten valitsema ja toteuttaa heidän tahtoaan. Liiton järjestöpäällikköä Niina Koivuniemeä on nimitetty harmaaksi eminenssiksi. Jokin aika sitten palvelualojen ammattiliitto PAM:in hallituksen puheenjohtajan henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin PAMin Häme-Pirkanmaan aluepäällikkö Niina Koivuniemi. Hän on todennut:” Oikeisto, me laitamme teille kampoihin. Meinaatteko te aivan oikeasti kokeilla, onko meillä joukkovoimaa.”

Tärkeää kaupanalalle on se, että pakkolait saadaan varmasti pois. Jos lisäksi estetään ostovoiman heikennykset ja kompensoidaan työnantajilta työntekijöille siirretyt maksut veronalennuksin, voitaisiin neuvotteluja jatkaa.  Kaupan alalla osa-aikaisten myyjien tavallisin viikkosopimus on 25 tuntia ja kahdeksan vuotta alalla olleen myyjän palkka (pois lukien pääkaupunkiseutu) on 12,09 euroa. Myyjä saa silloin bruttona 1 209 euroa kuukaudessa. Sitten Sipilä vaatii näitä pienipalkkaisia naisia osallistumaan ja maksamaan työnantajille kuuluvia maksuja.

Olen melko varma, että pääministeri Sipilä, joka on luvannut vierailla PAM:n hallituksen kokouksessa, ei lupaa mitään uutta ja ratkaisevaa. Tässä pelataan nyt upporikasta ja rutiköyhää. Vähintä, mitä hallitukselta voisi odottaa, on lupaus, että yrityksiä vastuutetaan luomaan uusia työpaikkoja. Tähän on mahdollisuudet vaikkapa osinkojen verotuksen uudelleen arvioinnilla. Jos yritys ei investoi, vaan jakaa osinkoja, verotusta kiristetään.


Sipilän tehtävä PAMin käännyttämiseksi vaikuttaa mahdottomalta, sillä pääministeri ei yksin pysty lupaamaan muutoksia PAMin hallitusta hiertäviin kirjauksiin kilpailukykysopimuksessa. Äänestystulos oli viimeksi niin selkeä, että asiat ovat ”juntturassa” ja näin hallituksen kokous myös päätetään.

Mitä sitten? En minä tiedä! Koska hallituksen tähänastista toimintaa ei parhaalla tahdollakaan voi sanoa johdonmukaiseksi, ei vissiin kannata edes arvuutella!

Esa Kanerva