Sotevero, maakuntavero, valtionvero tai mielellään kaikki!




                                                                                                                                             9.3.2016

Tätä maakuntamallin rahoituskeskustelua seuratessa, tulee mieleeni Veikko Lavin laulu ”silakka-apajalla”. ”Savukala hyväkala, kapakala makupala, etanoita ihanoita, silakoita vilakoita”. Riippuen katsojan näkökulmasta tai puoluekannasta kaikki uudet verokannat käy. Kannattaisi kuitenkin miettiä tovi tai kaksi uusia veroja ja verottajia keksittäessä. Talonpoikaisjärjellä ajateltuna yhden verottajatason lisääminen nykyiseen valtion ja kuntien verotusoikeuteen perustuvaan järjestelmään, ei ainakaan laske verorasitetta.

Tämä ajattelu perustuu siihen, että alijäämää tekevillä kunnilla on suuri houkutus olla laskematta omaa veroastettaan niin paljon kuin pitäisi sosiaali- ja terveyspalveluiden pois lähteminen edellyttäisi. Pääministeripuolue Keskustalla on kuitenkin haaveissa puhtaan valtion rahoituksen yhtenä vaihtoehtona jonkinlainen yhdistelmäverotus, jossa valtion veron lisäksi kotikunta-maakuntamallissa tulisivat uusien maakuntavaltuustojen itsenäisesti päättämät uudet maakuntaverot. Teknisesti valtio keräisi sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun kaltaista maksua. Tässä on se hankaluus, että jokaiselle maakunnalle olisi arvioitava oma veroprosentti, koska esimerkiksi Pirkanmaa on taloudeltaan erilainen kuin Lappi. Verotushan ei saisi kiristyä uudistuksen johdosta millään alueella. Prosenttien mietinnässä vaikeusastetta lisää hallituksen linjaus, että kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä. Uudistuksen ei enää väitetä tuovan suoranaisia säästöjä, vaan ainoastaan hillitsevän kustannuspaineita.

Pitää muistaa, että kysymyksessä on iso veroremontti. Rahaa liikutellaan jopa 10 miljardia euroa. Samalla pitää remontoida kuntien välisten erojen tasaamisen luodut valtionosuudet tasausjärjestelmineen. Yksityiselle kansalaiselle ei ole samantekevää, miten verot kerätään. Valtion verot ovat progressiivisia ja kuntavero on tasavero. Leivotaanko sote-vero jollakin tavalla valtionveron sisään ja suostuvatko suurituloiset maksamaan enemmän kuin vähätuloinen. Miten toteutuu demokratia, jos valtio määrää alueen veroprosentin eikä kuntalainen voi siihen millään tavalla, äänestämisestä puhumattakaan.

On monia kysymyksiä, joihin ei ole saatavissa vastauksia. Kuinka valvotaan, että uudistus hoidetaan siten, että uudistuksen maksumiehiksi ei joudu kuntalaiset ja hyödy vain yksityiset palvelutuottajat. Miten yhdistetään hoitoketjut perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja tehdään yhteistyötä sosiaalipuolen kanssa. Ja täytyy muistaa, että nyt ei ole enää kysymys pelkästä sosiaali- ja terveysuudistuksesta, vaan laajasta kokonaisuudistuksesta. Tulevaisuudessa ainakin Kepun mielestä alueille tulee siirtää toisen asteen koulutus, joukkoliikenne ja kaavoitus. Miten hillitään kuntien yliverotus, koska perustuslain mukaan kunta saa itse päättää omista veroprosenteistaan. Kuinka palkitaan niitä kuntia, jotka ovat järjestäneet palvelunsa tehokkaasti ja säästeliäästi. Rahoituksen lisäksi on suuri ongelma valtavan kiinteistömassan omistuksen siirtäminen maakunnille tai vuokraaminen. Kiinteistöt ovat nyt kuntien tai kuntayhtymien omaisuutta. Eihän niitä voi omistusoikeutta loukkaamatta siirtää noin vain kolmannelle osapuolelle.

Tänä vuonna tullaan näkemään ennen kokematonta poliittista näytelmää maakuntamallin verotuksesta, valtionosuuksista ja Kela-rahoista. Enää ei joka ilta olohuoneessani esiinny kolmen ässän kaarti. Soini loistaa poissaolollaan ja ohuella osaamisellaan loistava Lidström marssii hämillään Sipilän ja Stubbin perässä. Majakat ja perävaunu!

Esa Kanerva