Tuoppi Koskenkorvaa, kiitos!


                                                                                                                                  

                                                                                                                  16.1.2017

Suomessa valmistellaan alkoholilain kokonaisuudistusta. Joku sanoo, että jo on aikakin, toisaalta kansanterveysjärjestöt maalailevat kauhukuvia suomalaisten terveydentilasta viinahuuruisessa tulevaisuudessa. Suhtautuminen viinaan on aina jakanut kansalaisten mielipiteet. On so-soo-tädit ja vapaamman alkoholikulttuurin puolustajat. Kummat ovat enemmän oikeussa, koka absoluuttista totuutta asiassa ei ole? Päihdyttävien aineiden käytössä alkoholi on tietysti saatavuutensa takia ykkönen, mutta ns. huumeitten käytön viehätys lisääntyy rajusti ”salaperäisenä ja kiellettynä juttuna”. Jo vähän toisella kymmenellä olevat pojannassikat kertovat kokeilleensa ”hasaa”. Onko totuus se, että hyvin kielletty ja myyttisyyttä sisältävä asia lisää kiinnostusta ja halua maistaa kiellettyä hedelmää? Kieltolakikaan ei poistanut yhteiskunnan ”alkoholiongelma, vaan jossakin määrin jopa lisäsi viinan käyttöä ja sen ympärillä pyörinyttä laitonta toimintaa. Suomen kansaa on yritetty valistaa ja varoittaa viinan kiroista ja kehoittu siirtymään ”sivistyneeseen” viinan kanssa läträämiseen, mutta ei kampanjoilla ole saavutettu loistavia tuloksia, mutta kylläkin jotakin. Nuoriso on viinan suhteen aikaisempaa kriittisempää ja alkoholin kulutus ei ole riistäytynyt hallinnasta.

Nykyinen konservatiivihallitus on yllättäen ajamassa alkoholilainsäädäntöä vapaampaan suuntaan. Valmisteilla on alkoholilain kokonaisuudistus, joka muuttaisi kohtuullisen paljon nykyisiä tarjontaan ja käytäntöihin liittyviä määräyksiä. Tätä on selitetty sääntelyn purkamisen tarpeella. Toki hallituspuolueissa on oppsitio, joka vastustaa kaikkia liikahduksia vapaamman anniskelukäytänteiden suuntaan. Se on saanut tuta ministeri Juha Rehulakin, joka johtaa lakihanketta ja on saanut korvatillikoita sieltä sun täältä. Nykyisin hän ei suostu antamaan lausuntojakaan koko asiasta ja piileskelee.

Mikä sitten muuttuisi lakiehdotuksen tämänhetkisen sisällön perusteella. Ravintoloissa myytävän alkoholin annoskoon rajoituksista luovutaan kokonaan. Tähän saakka perusannoskoot ovat olleet 4 senttilitraa väkevää alkoholia, 12 senttilitraa viiniä ja 33 senttilitraa olutta, koska niiden sisältämä alkoholimäärä on suurin piirtein sama. Ravintolat saisivat samanlaisen ulosmyyntioikeuden kuin ruokakaupatkin. Korkeintaan 5,5-prosenttisia juomia saisi myydä kello 9-21 ravintoloista asiakkaille kotiin. Hinnat määrittäisi ravintola. Jatkossa ravintolat voisivat hakea yksinkertaisesti vain anniskelulupaa ja päättää itse, millaisia juomia ravintolassa myydään. Lakiuudistus antaisi 16-vuotiaille luvan tarjoilla alkoholia esimerkiksi kesätöissä, jos täysi-ikäinen vuorovastaava valvoo tätä. Kaupoissa saisi myydä 5,5 prosentin vahvuista alkoholia. Nykyisin raja on 4,7 prosenttia. Ruokakauppoihin tulee siis nelosolutta, vahvoja siidereitä ja lonkeroita. Myös pienpanimoitten toimintaedellytyksiä aiotaan parantaa. Nyt on kina enää siitä, kuinka monta litraa vuodessa panimo saa valmistaa, jotta se luokiteltaisiin pienpanimoksi. Vähäisimmiksi katsottavia muutoksia olisivat valomerkin siirtyminen kello neljään ja karsinoitten poistuminen kesäjuhlilla. Myös ns. limuviinoja saisi myydä maitokaupassa. Viinaa voisi ostaa myös velaksi.

Ehdotus on mielestäni aika radikaali, mutta ei missään mielessä yliampuva. Verohelpotuksia ei kuitenkaan ole tulossa, mistä ravintolat ovat nyreissään Ne olivat toivoneet 4 prosentin laskua arvonlisäveroon, jotta kulutus ohjautuisi ravintoloihin.

Pessisistisemmät epäilijät povaavat jopa 6 prosentin kasvuoa suomalsiten alkoholin kokonaiskulutukseen. Ennustetaan, laki uudistus tuhoaa suomalaisten maksat ja munuaiset. Alkoholikuolemien määrä laski Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan vuonna 2015 merkittävästi. Siitä huolimatta suomalaiset ovat ikävällä tavalla tilastojen kärkisijoilla Euroopan tasolla. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla vastuu omasta terveydestään ja viinan kulutuksestaan. En usko, että suomalaiset hurahtaisivat tolkuttomaan kännäämiseen uudistuksen jälkeenkään. Osaltaan siitä pitää huolen suomalainen työelämä. Siellä ei nykyään kännikalat pärjää ja alkon juomiselle työaikana on 0-toleranssa ja krapulaista ei siedetä.

Tähtäimenä on ollut, että uusi alkoholilaki tulisi voimaan vuoden 2018 alusta, mutta siihen en usko. Siitä pitää pohjoisen Suomen kepulaiset uskovaiset huolen ja jarruttavat hankettä kaiken voimin.

Esa Kanerva