3.1.2017
Suomessa on kaiken kaikkiaan tutkittu ns. harmaata taloutta kohtuullisen vähän. Suomessa esimerkiksi yli puolet arvonlisäveron vajeesta aiheutuu todennäköisesti harmaasta taloudesta. Verojäämien osuus alv-vajeesta on noin 20 prosenttia eli noin 180 miljoonaa euroa. Verovaje on käsite, jossa verrataan sitä, miten valtion olisi pitänyt saada verotuloja ja mitä se todellisuudessa sai. Arvonlisävero on kulutusvero, jonka maksaa aina tuotteen tai palvelun ostaja. Tuotteen myyneellä yrityksellä on puolestaan oikeus vähentää arvonlisävero omista ostoistaan. Arvonlisäveron kiertäminen on vain osa ns. harmaata taloutta.
Ravintola-ala ja kaikki yleensä työvoimavaltaiset alat ovat yleisempiä verojen pimittäjiä. Tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat pimeiden palkkojen maksaminen, kuittikauppa, pimeät yrittäjätulot ja lyhyen elinkaaren yritysten käyttö verojen välttämiseksi. Harmaata taloutta esiintyy myös kansainvälisessä kaupassa ja sijoitustoiminnassa. Harmaan talouden yleisyydestä on esitetty erilaisia arvioita. Arviointia vaikeuttaa se, että harmaa talous on suurelta osin piilorikollisuutta, josta vain osa tulee viranomaisten tietoon.
Todella isot kalat toteuttavat veronkiertoa juristiarmeijojen kanssa ”verosuunnittelun” avulla. Näissä tapauksissa tehdään monimutkaisia yritysjärjestelyjä ja kauppoja. Lainajärjestelyt jossakin veroparatiisissa piileskelevän emoyhtiön kanssa ovat tavallisia. Suomalainen yritys lainaa emoyhtiöltään suuret summat rahaa ja maksaa siitä älytöntä korkoa. Korot ovat yleensä yrityksen tuloksesta verovähennysten piirissä. Tällöin suomalainen yhteiskunta jää nuolemaan näppejään ja rahat matkustavat ulkomaille.
Osaavat ne pienyrityksetkin kiertää veroja ja vältellä palkkatuloja, jotka ovat Suomessa korkeasti verotettuja. Työntekijä voi kieltäytyä ottamasta palkkatuloa yrityksestä ja saada palkakseen yrityksen osakkeita. Tällöin hän saa rahansa kevyemmin verotettuina osinkoina. Vielä edullisempi vaihtoehto on perustaa oma holdingyhtiö ja hankkia sille työnantajayhtiön osakkeita. Jo yksikin osake riittää. Työntekijä voi siirtää palkkansa täysin verovapaina osinkoina riskialtista liiketoimintaa harjoittamattomalle holdingyhtiölleen, ja työpanoksen tuottama ansiotulo muuttuu kokonaan verovapaaksi tuloksi. Tätä verosuunnittelumallia käyttävät erityisesti lääkäripalveluja tuottavat firmat.
Verohallinnon tilastojen mukaan verovapaita osinkotuloja on maksettu Suomessa yksityisille henkilöille vuosina 2005 - 2013 yhteensä noin18 miljardia euroa. Tämä merkitsee vuosittain yli kahden miljardin euron verotettavan tulon vajetta Suomen rikkaimmilta verovelvollisilta.
Muutama esimerkki siitä, kuinka veroja on vältelty ravintolabisneksessä. Esimerkkinä käytän erästä tamperelaista ravintolayhtiötä, jonka omistajat kylläkin tuomittiin oikeudessa vankeuteen. Syytetyt myöntävät salanneensa osakeyhtiönsä osalta käteismyyntiä kirjanpidosta ja verottajalta yhteensä yli 2,6 miljoonaa euroa ja ravintolansa osalta 1,1 miljoonaa euroa. Lisäksi toimitusjohtaja salasi verottajalta yhtiöistä itselleen nostamiaan varoja. Verottajalta jäi siten saamatta ravintoloista noin 1,1 miljoonan euron verot ja vajaa miljoona euroa toimitusjohtajan henkilökohtaisia veroja.
Tänä keväänä yritysmaailmaa ja vallanpitäjiä ravistellut Panaman tietovuoto toi julkisuuteen suuren määrän panamalaisen Mossack Fonseca -lakitoimiston asiakkaita. Tietovuoto valotti veroparatiisien käyttöä myös suomalaisissa yrityksissä. Erityisesti asia kolahti Nordea-pankin nilkkaan, joka oli toiminut avustajana järjestelyissä. Nordea on menettänyt Panama-paljastusten vuoksi asiakkaita myös Suomessa. Nordean ovat jättäneet muun muassa Suomen poliisijärjestöjen liitto (SPJL), Teollisuusalojen ammattiliitto (TEAM), Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) ja suurin oppositiopuolue SDP.
Talousrikollisuus ja harmaa talous ovat jatkuvasti laajenevia ja rikoksentekomuotojaan muuttavia rikollisuuden aloja. Suomessa piilo- ja peiterikollisuutta on paljastunut useilta eri toimialoilta. Rakennus- ja ravintolatoimintaan liittyvinä alan yritysten aliurakoinnin ja kuittikaupan sekä niiden käyttämien ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten hyväksikäyttäminen ovat olleet tyypillisiä harmaan talouden toimintatapamuotoja. SDP on vaatinut useaan otteeseen hallitukselta lisää toimia ja resursseja harmaan talouden toimintaan. Mikähän logiikka hallituksen ajattelussa oikein pettää, koska talousrikollisuuden torjuntaan suunnatut rahat saadaan aina moninkertaisesti takaisin. Ettei vain olisi oma lehmä ojassa ja saattaisi omatkin näpit palaa!
Esa Kanerva
