9.8.2016
Kelan teettämien tutkimusten mukaan ikääntyneet työntekijät eivät pääsääntöisesti hingu eläkkeelle. Työnantajat sitä vastoin käyttävät eläkejärjestelmää hyväkseen, kun taloudellinen tilanne ja työn tehostaminen sitä vaativat. Suulla suuremmalla on väitetty ikääntyneitten itse haluavan siirtyä eläkkeelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Aikaisemmin tämä oli vielä suurempi ongelma, mutta nyt eläkejärjestelmän joustoja on purettu ja se on lopettanut työnantajien suurimmat ylilyönnit. Järjestelmää käytettiin häikäilemättä hyväksi tilanteissa, joissa työnantajat katsoivat niillä olevan liikaa työvoimaa. Valtaosa ikääntyneistä työntekijöistä jatkaisi, jos heille annettaisiin mahdollisuus pysyä työpaikoillaan. Syyttävä sormi on tähän asti kohdistunut yksilöön ja se on ollut suuri vääryys.
Lamavuodet ovat olleet aina vanheneville työntekijöille synkkää aikaa. Työnantajat haluavat pitää palveluksessaan vain ne, joista ne katsovat olevan hyötyä: ammattitaitoiset, koulutetut, terveet ihmiset. Liipaisimelle joutuu vanhempi porukka, josta valtaosalla on vain peruskoulutus ja työn kautta saatu ammattitaito. Yritysten pitäisi tajuta, että ne voivat menestyä yhdistämällä nuorten paremman koulutuksen ja vanhempien kokemuksen.
Yksittäisillä työpaikoilla voitaisiin järjestellä töitä uudestaan ja käyttää esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkettä ja osa-aikatyön yhdistelmää. Ei tässä niin voida edetä, että kaikki vanhat heitetään pellolle. Toki kaivattaisiin myös eläkejärjestelmän remonttia. Työnantajien omavastuukustannusten tasaamista tulisi miettiä. Työkyvyttömyys tulee suuremmille työnantajille tuhottoman kalliiksi ja juuri siksi työnantajat varovat palkkaamasta ikääntyneitä. Työnantajat eivät ”uskalla” ottaa töihin n. 50-vuotiasta työtöntä siinä pelossa, että työntekijästä tulee ”työkyvyttömyystapaus”. Siinä tapauksessa työnantaja joutuisi maksamaan koko karttuneen eläkkeen pääoman arvon kertasuorituksena eli omavastuuna. Eläkevastuilla pelaaminen on ongelma, jolle tulisi tehdä jotakin ikääntyneiden hyväksi. Yhdenkin ihmisen eläkkeessä on työnantajan kannalta kysymyksessä paksu nivaska rahaa. Jos ison firman työntekijä joutuu esimerkiksi 57-vuotiaana työkyvyttömäksi, työnantaja joutuu maksamaan kahdeksan vuoden eläkkeen koko pääoman eläkelaitokselle. Siitä syntyy helposti puolen miljoonan potti.
Kansanedustaja Juhana Vartiainen on arvostellut eläkeikää lähestyvien työtehoa ja -kykyä ja ehdottanut heille palkanalennuksia. Toisenlaistakin tutkimustietoa on olemassa. Mitä vanhempi ihminen, sitä suurempi merkitys työllä on elämänsisältönä ja totta kai se vaikuttaa työn tulokseen. Silloin syntyy jotakin enemmän, sanoo Tampereen Johtamiskorkeakoulun professori Maria Manka. Hänen mukaansa palkanalennukset ovat liian helppo ja yksioikoinen ratkaisu tähän kysymykseen. Palkanalennus on rankaisua eikä se vaikuta positiivisesti työntekijän mielialaan. Hyvin henkisesti voiva työntekijä tekee tulosta ja saa aikaan.
Suomen kansantalouden yksi keskeinen ongelma on puute työstä, ei motivoituneista työntekijöistä iästä riippumatta. Toinen iso ongelma on, että valtava määrä alle 35-vuotiaita palkansaajia luisuu työelämän ongelmien vuoksi työkyvyttömäksi. Työelämää tulisi mielestäni kehittää ihmisten jaksamisen, motivaation ja osaamisen näkökulmasta. Ihmisten kurjistaminen, työehtojen leikkaaminen ja syrjintä eivät ole suomalaisen työelämän keinoja kansantalouden ongelmien ratkaisemiseksi.
Esa Kanerva
