12.8.2016
Arvioin, että sotaa ja vainoa pakenevat hädänalaiset ihmiset aktivoituvat jossakin vaiheessa tätä vuotta yrittämään Eurooppaan, mutta valtatie, Balkanin reitti, on piikkilangoitettu. Reitti Venäjän kautta tullee kiinnostavaksi ja tämän reitin päätepisteessä häämöttää Suomen, Norjan, Baltian ja Puolan rajat. Näistä parhaimpana näyttäytyy Suomi, jolla on hyvä maine vainottujen Syyrialaisten, Afganistanilaisten ja Irakilaisten sotaa pakenevien auttamisessa. Yhteensä noin 100.000 ihmistä saattaa kesällä kolkutella itärajamme rajanylityspaikkojen porteilla.
Euroopan Unionilla on huono maine pakolaispolitiikassa. EU:n ulkorajoilla olevat maat harjoittavat kaikkein tylyintä pakolaispolitiikkaa ja saavat rahaa kiitokseksi siitä, että suojelevat niiden pohjois- ja itäpuolella olevia rikkaita jäsenmaita pakolaisilta. Tilanne on kuitenkin se, että Venäjä on arvaamaton ratkaisuissaan. Maamme itärajan tuntumassa oleskelevilla afgaaneilla, turkmeeneilla, Azerbaidzhanista ja Uzbekistanista paenneilla ihmisillä on surkeat olot. Heitä on paljon ja tarkkaa lukua ei tiedä kukaan. Esimerkiksi Syyriasta paenneet turvapaikanhakijat voivat saada liikkeelle todellisen muuttoliikkeen ja imun kohti Suomea. Pakolaisvirtojen suunnat muuttuvat nopeasti ja tämä lukumäärä riippuu paljon Venäjän ja muiden tämän reitin varrella olevien maiden suhtautumisesta. Siksi kehityksen suunta on arvaamaton eikä tarkkaa lukumääräennustetta ole olemassa. Paitsi arvaus siitä, että paljon.
Turkki vaatii EU:ta ilmoittamaan selkeän päivämäärän, milloin turkkilaiset voivat aloittaa viisumivapaan matkailun EU-alueelle. Jos EU ei pian ilmoita päivämäärää, Turkki uhkaa lopettaa EU:n kanssa tehdyn sopimuksen, jolla tähän saakka on rajoitettu siirtolaisten tuloa Turkin kautta Eurooppaan. EU on vaatinut Turkin terrorismilainsäädäntöä muutettavaksi vastaamaan eurooppalaisia standardeja. EU:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Turkki on käyttänyt terrorismilakejaan muun muassa toimittajien ja kurdien vainoamisessa. On hyvin todennäköistä, että Turkki ja EU eivät löydä yhteistä näkemystä asiassa. Mitä sitten tapahtuu. Yksi tai kaksi miljoonaa turvapaikanhakijaa, pääosin syyrialaisia, vyöryy jonnekin. Koska Turkki ja Venäjä ovat lähentyneet poliittisesti, saattaa olla, että Turkki avaa rajansa ja Venäjä on juonessa mukana. Venäjän reitti saattaa aueta kohti pohjoista.
Pakolaisia on tulossa edelleen myös Irakista, vaikka osin Suomen maahanmuuttoviranomaiset ovat tulkinneet sen turvalliseksi paikaksi. Irakilaisten osalta kyse on sodasta terroristijärjestö Isisiä vastaan sekä sunni- ja shiiamuslimien välinen väkivalta. Koska levottomat olot ovat tosiasia, levottomuudet vain jatkuvat ja olot pakolaisleireillä ovat kurjat, on moni päättänyt lähteä hakemaan parempaa tulevaisuutta Euroopasta. Jordaniaan ja Libanoniin on paennut pari miljoonaa irakilaista ja he odottavat vain mahdollisuutta lähteä liikkeelle. Albaniasta lähdetään liikkeelle parempien elinolosuhteiden toivossa. Heille ei ole myönnetty Suomesta turvapaikkoja.
Alle puolet Välimeren venepakolaisista on lähtöisin Afrikan maista, mutta Afrikka on kauttakulkupaikka Lähi-idän ja Afganistanin konfliktien pakolaisille. Afrikan valtioista Eurooppaan pyrkivien joukossa on paljon ihmisiä sellaisilta alueilta, joissa uhkana ovat islamistiset ääriliikkeet. Näitä ovat esimerkiksi suuri osa Somaliaa, Malin pohjoisosat ja Nigerian koillisosa. Välimeren yli tulevista pakolaisista eritrealaiset ovat toiseksi suurin ryhmä syyrialaisten jälkeen. Eritreasta lähtevät sanovat tärkeimmäksi lähtösyyksi pakkovärväyksen asevoimiin. "Afrikan Pohjois-Koreaksi" kutsuttua Eritreaa johdetaan diktaattorimaisesti. Värväys asevoimiin voi pakolaisten mukaan tarkoittaa elinikäistä palvelusta.
Suomi on allekirjoittanut YK:n pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen. Sen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki ihmiset, jotka joutuvat pakenemaan kotimaansa kestämättömiä olosuhteita, saavat oleskeluluvan toisesta maasta, kunnes kotimaahan palaaminen on turvallista. Sopimus on allekirjoitettu jo vuonna 1951. Suomi on signeerannut myös Euroopan Unionin asetuksen nimeltä Dublin II vuonna 2003. Asetuksessa vahvistetaan periaate, jonka mukaan yksi ainoa jäsenvaltio vastaa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Tavoitteena on estää turvapaikanhakijoiden palauttaminen maasta toiseen mutta myös estää järjestelmän väärinkäyttö siten, että yksi henkilö esittää useampia turvapaikkahakemuksia. Objektiivisten ja hierarkkisten kriteerien pohjalta määritetään siis, mikä jäsenvaltio on kulloinkin vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä.
Kiemurtelu ai auta. Jos ”pacta sund servenda”-periaatteesta eli sopimukset on pidettävä, ollaan yksimielisiä, tulee meidän hyväksyä se tosiasia, että rajojemme takana voi jonakin päivänä olla ”jonoa”. Tiedän tai oletan, että Rajavartiolaitos ja Puolustuslaitoksella on suunnitelma tällaista vyöryä varten. Se suunnitelma lähtee varmasti talvisosan opetuksista ja olettamuksesta, että turvapaikanhakijat tulevat maahan teitä pitkin. Sitten katkaistaan tie, motitetaan ja palastellaan tiellä olevat ihmiset muutaman kilometrin pituisiin ”sumppuihin. Näin väki on hallinnassa. Tämän jälkeen mietitään, että mitä tämän jälkeen tehdään.
Esa Kanerva
