Puheeni Näsilinnan harjannostajaisissa 12/2014

Arvoisat kutsuvieraat!                                                           7.5.2015

Merkittävänä tamperelaisena kulttuuritekona on Kauppahallin säilyttämisen ja Raatihuoneen kunnostamisen rinnalle nostettava Näsilinnan entisöinti.

Koska itse rakennus ei tietenkään voi kertoa omaa tarinaansa, yritän lähestyä asiaa niitten mielikuvien ja historiallisten faktojen perusteella, joitten avulla minulle on muodostunut osin aikalaisenakin jonkinlainen käsitys rakennuksen elämästä ja historiasta. Tällaisen tarinan itse rakennus kertoisi minulle.

Minun rakentamisen suunnittelun aloitti Tampereen teollisen historian merkittävimmän suvun jälkeläinen, Finlaysonin patruunan Wilhelm von Notbeckin poika, Peter von  Notbeck.  Pariskunta ei nuoresta iästään huolimatta koskaan nähnyt minua valmiina. Peter von Notbeck kuoli umpisuolen leikkaukseen puoli vuotta myöhemmin kuin vaimonsa Olga, joka menehtyi kaksosen synnytykseen Baden-Badenissa vuonna 1898. Arkkitehti Karl August Wreden suunnittelema rakennus jäi suremaan omistajiaan.

Tampereen kaupunki osti minut 1905 ja nimeni vaihtui Milavidasta Näsilinnaksi. Tiloihin muutti Hämeen museo 1908.

Kaupungin museon ensimmäinen johtaja asui myös linnassa ja oli perimätiedon mukaan innokas puutarhuri, joka viljeli katollani juureksia ja muita hyötykasveja.  Katollani olleesta noin 30 senttimetrin multakerroksesta johtuen kasvoi katollani viime vuodet muutama koivukin.

Seuraava tragedia kosketti minua vuonna -18. Veljet taistelivat toisiaan vastaan ja minusta tehtiin punaisten päämaja. Valkoiset valloittivat minut ja rakenteisiini osui mm. ainakin 4000 tykinammusta. Toipumiseni kesti vuosia ja sen jälkeen museotoiminta aloitti uudelleen toimintansa tiloissani.                                                   

Murheellisten laaksojen massa kun on asuttu, vuonna -39 sotilaat astuivat jälleen kynnysteni yli. Ilmatorjuntajoukot pitivät minua kasarminaan aina vuoteen – 45. Kuntoni oli sotavuosien jälkeen kehno. Vähitellen minua kunnostettiin siten, että museotoimi saattoi jälleen aloittaa toimintansa tiloissani. Täällä kuvattiin mm. Pirkkalaista muinaista elämää savupirtteineen ja karhunkaataja Martti Kitusen urotöitä.

Seuraavina vuosikymmeninä olivat suuret koululaisryhmät iloni.  Lähes jokainen tamperelainen koululainen tutustui Pirkanmaan historiaan käymällä meillä jossakin opiskelun vaiheessa.

Häpeän rappiotani vuodesta 1997, jolloin suuressa Nokia-huumassa päättäjät unohtivat ja heittivät kaupungin historian lähes roskakoriin. Jäin upeana rakennushistoriallisena muistomerkkinä suorastaan heitteille.

Monta kirjoitusta ja vetoomusta esitettiin puolestani toistakymmentä vuotta. Yhteiskuntamme oli tuolloin ehkä liian omnipotentti ja kaiken tietävä. Mentiin eteenpäin ja taakse ei vilkuiltu.

Kaksituhattaluvun ensimmäinen vuosikymmen ja ankara lama opettivat sitten ehkä kansakuntaa nöyrtymään ja katsomaan taaksepäin. Rakennuksesta löytyneet kranaatin sirpaleet ja kiväärin hylsyt puhuttelivat tamperelaisia.

Onneksi kuntalaisten taholta tulleet paineet Milavidan kunnostamiseksi ja historiani muistamiseksi voimistuivat. Hanke Näsilinnan korjaamiseksi päätettiin 2013 ja valmista pitäisi olla tammikuussa 2015. Milavida kiittää ja odottaa uusia loiston päiviä.

Seuraavaksi muutama huomio restauroinnin etenemisestä. Kustannusarviossa on lähes pysytty. Jos ei ensimmäinen museon johtaja olisi ollut vuosisataa edellä aikaansa ja pitänyt kattopuutarhaa, olisi urakka tullut noin 100.000 euroa halvemmaksi. Viljelmien ja mullan vuoksi katto oli korjattava pohjia myöten. Puistoyksikkö tekee parhaansa Näsilinnan ympäristön muokkaamiseksi. Tontilla oleva yleisölava kunnostetaan ensi kesänä. Sopimukset ravintolatoiminnan aloittamisesta on tehty ja museotoimi tehköön oman osuutensa.

Lopuksi on kiitoksen paikka. Ensimmäiseksi kiitän projektipäällikkö Jouko Toivosta lopputuloksesta. Kaikkien narujen kiinnipitäjällä on tuotteen onnistumisen kannalta ratkaiseva rooli.

Sitten annan kehut arkkitehtisuunnittelu Arkkitehdit A3:lle ja pääsuunnittelija arkkitehti Esa Nivalle. Korvaamatonta on ollut sisäpuolen restaurointiasiantuntijan Seija Hirvikallion työ sekä muiden suunnittelutoimijoiden panos.

Pääurakoitsijana on toiminut VRP Rakennuspalvelut Oy, jolle suuret kiitokset onnistuneesta työstä. Samalla esitän kiitokset muille urakoitsijoille.

 Museovirasto on toiminut asiantuntijana työn kaikissa vaiheissa. Suurkiitokset!

Tilakeskus on jälleen kerran osoittanut vahvuutensa erilaisten kohteiden kunnostajana. Olkaatte hyvät!