21.5.2015
Tampereen kaupungin henkilöstökassan kuulumisia
Kaupunginvaltuusto päätti lopettaa Tampereen kaupungin henkilöstökassan vuonna 2013 äänestyksen jälkeen äänin 35–29. Miksi?
Henkilöstökassan talletuskanta oli päätöstä tehtäessä n. 40 miljoonaa, nyt noin 17 miljoonaa euroa. On luonnollista, että lopettamispäätös vähensi talletuskantaa heti 5 miljoonalla ja kierre on jatkunut. Henkilöstökassan rahat ovat olleet osana kaupungin kassavaroja. Kaupunki sijoittaa niitä kuin omiaan. Kaupunki on saanut sijoituksilleen hyvä tuoton. Kysymyksessä on kuitenkin henkilöstöltä otettu laina. Henkilöstökassan jäsenille maksama korko on aina ollut mitätön verrattuna pankkien maksamiin korkoihin. Tällä hetkellä esimerkiksi henkilöstökassan käyttötilin korko on 0.
Kassan toiminta-ajatus on aina ollut olla henkilöstöetuus. On tarjottu jotakin vastinetta pienelle palkalle. Miksei julkinen palvelutuotanto voi olla myös vertailukohteena markkinaehtoiselle, yksityiselle pankkitoiminnalle? Henkilöstökassa toimisi edelleen vertailukohteena liike- ym. pankkitoiminnalle. Henkilöstökassa on kunnostautunut ja haastanut pankit hyvällä, nopealla ja luottamuksellisella palvelulla. Maksupalvelu on ollut keskeisin tuote. Käyttötilien ja määräaikaistilien korkotuottoa ihmiset hakevat muualta. Hyvä palvelu on ollut pankkien silmätikkuna ja on näköjään yhä edelleen.
Henkilöstökassan uusi johtosääntö hyväksyttiin valtuustossa tänä keväänä. Se antaa mahdollisuuden tehdä esityksiä kassan kehittämisestä ja taloudesta. Johtokunnan työntekijäjäsenet ovat olleet koko ajan sitä mieltä, että tilinhoito- ja palvelumaksut ovat olleet virhe. Kassan taloutta olisi voitu oikaista sillä, että kaupunki maksaisi jonkinlaista korkoa saamalleen pääomalle. Yhden prosentin tuotto riittäisi jo kattamaan 170.000 euroa kassan menoista. Samoin pienlainaustoiminnan aloittamisella olisi mahdollista saada riskittömästi merkittäviä tuottoja. Johtokunta tulee ehdottamaan työnantajalle lainaustoiminnan aloittamista ensi vuoden alusta.
Johtokunta käy syksyllä tutustumassa antolainaukseen Helsingin henkilöstökassan vieraana. Korkokate lainaustoiminnalle voisi olla vaikka 5 prosentinluokkaa ja se olisi halpa pikavippitoimintaan verrattuna. Kaksituhatta euroa voisi olla antolainauksen katto, jolloin se olisi kassalle riskitöntä eikä vaatisi isoa byrokratiaa vakuuksista. Työntekijöillä on aina tuon verran palkkasaamisia työnantajalta.
Lainaustoiminta edellyttää uuden kassajärjestelmän hankkimista. Sen kustannus, n. 200.000 euroa ei henkilöstökassaa taloudellisesti kaada. Järjestelmä on ns. hyllytavaraa ja käyttökustannukset ovat kohtuulliset.
Näillä toimilla voitaisiin tilinhoito- ja palvelumaksut poistaa ja saada myös nuoret kaupungin työntekijät kiinnostumaan henkilöstökassasta. Reaaliaikainen kassajärjestelmä mahdollistaisi pankkiasioinnin digitaalisesti tietokoneella milloin vain. Ja tietysti hyvä palvelu tiskillä jatkuu!
Johtokunta tarvitsee uudistuksiin poliittista tukea, koska sympatiaa ei virkamiehiltä tule. Toivottavasti sitä saadaan, kassan ystäviä lienee valtuustossa!
Esa Kanerva, Henkilöstökassan johtokunnan puheenjohtaja
