25.5.2015
Vuoden 2013 alusta voimaan tulleesta nuorisotakuusta huolimatta 25-vuotiaiden työttömyysaste pysyttelee liki 30 prosentissa. Erityistä huolta kannan alle 25-vuotiaista nuorista ja heidän parissaan tukityötä tekevien viranomaisten yhteistyön puutteesta ja johtovastuusta.
Nuoret joutuvat tekemiseen Kansaneläkelaitoksen, työvoimaviranomaisten ja sosiaaliviranomaisten kanssa.
Ammattitaidottomalle nuorelle maksetaan työmarkkinatukea vasta odotusajan jälkeen. Odotusaika täyttyy, kun henkilö työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittauduttuaan tai ilmoittautumista edeltävän kahden vuoden aikana on ollut yhteensä 21 viikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä, yrittäjänä, työttömänä työnhakijana tai työllistymistä edistävässä palvelussa (esimerkiksi työvoimakoulutuksessa tai työkokeilussa). Alle 17-vuotiaalla henkilöllä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen
Jos 17-vuotiaalla ei ole ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, hänelle voidaan maksaa työmarkkinatukea vain siltä ajalta, kun hän on työllistymistä edistävässä palvelussa, esimerkiksi työvoimakoulutuksessa tai työkokeilussa. Työttömyyspäivärahaan voi olla oikeus myös passiiviselta työttömyysajalta. 18–24 –vuotiaalla on oikeus työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan myös työttömyyden ajalta edellyttäen, että hän on hakeutunut soveltuvaan ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen eikä hän ole kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystä erotettu tällaisesta koulutuksesta.
Koulutusta vailla olevan nuoren tulee hakea syksyllä alkavaan tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen. Velvollisuus hakeutua koulutukseen on voimassa myös työkokeilun tai muun toimenpiteen aikana. Nuoren tulee hakea vähintään kahta opiskelupaikkaa, joiden opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskelupaikka voi olla tutkintoon johtava, ammatillisia valmiuksia antava koulutus tai vain peruskoulun oppimäärän suorittaneella lukio. Haettavaa koulutusta ei ole rajattu sen mukaan kuuluuko se yhteishaun piiriin vai ei. Lisäksi Kela tarjoaa nuorille tukea asumiseen.
Nuorisotakuu tarkoittaa, että TE-palvelut tarjoavat nuorelle palvelua tai toimenpidettä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työnhaku on alkanut. Palvelu parantaa nuoren mahdollisuuksia selviytyä työmarkkinoilla ja löytää työpaikka. Nuorisotakuu koskee nuoria riippumatta siitä, onko ammatillinen koulutus suoritettu vai ei. Nuorisotakuu toteutuu myös, jos nuori ohjataan muuhun kuin julkiseen työvoimapalveluun, mistä on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Tarvittaessa nuori voidaan ohjata esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Viime sijainen turvaverkko nuorelle on sosiaaliviranomaisten myöntämä toimeentulotuki. Ilman tuloja oleva nuori voi näin hakea toimeentulotukea kirjallisesti pitkiäkin aikoja ilman, että hänen tarvitsee koskaan tavata sosiaalityöntekijää tai -ohjaajaa kasvotusten. Toisaalta valtava byrokratia tulo- ja kuittiselvityksineen turhauttavat ja edistävät pahimmillaan nuoren syrjäytymistä.
Keskeisten kolmen viranomaisten yhteistyö ei toimi kunnolla. Kukaan ei ota johtovastuuta nuoren elämän tukemisessa. Viranomaisten neuvot ja päätökset saattavat olla ristiriitaisia. Kun toinen viranomainen myöntää tuen, toinen saattaa periä sen takaisin. Nuori ei koskaan voi olla varma taloudellisesta tilanteestaan ja riittääkö raha koko kuukaudeksi. Siirryttäessä työmarkkinatuelta opiskelemaan, nuori siirtyy opiskelijatukien piiriin ja Kelan työmarkkinatuen maksatus loppuu alle 25-vuotiailta. Tulot voivat tässä taitekohdassa loppua kuukausiksi. Moni nuori keskeyttää opinnot taloudellisten ongelmien vuoksi. Toimeentulolain säännökset eivät siis nykyisessä muodossaan edistä sellaista nuorten tukemista, jolla sosiaaliviranomaisen aktiivinen puuttuminen voisi toimia nuorten parhaaksi.
Meillä ei ole myöskään varaa antaa nuorten syrjäytyä väestön ikärakenteen jatkuvasti vanhentuessa. Koska nuorten työttömyyden takana on työ- ja koulutuspaikan saamisen vaikeuden lisäksi myös työllistymistä estäviä merkittäviä sosiaalisia tekijöitä, tarvitaan avuksi etenkin sosiaalityötä, jolla pitää olla johtovastuu nuoren asioissa. Pelkät työllistämispalvelut tai toimeentulotuki ilman siihen liittyvää sosiaalityötä eivät riitä ratkaisuksi siihen, että nuorisotakuun arvokkaat tavoitteet toteutuvat myös yhteiskunnan valtavirran ulkopuolella elävien nuorten elämässä. Kaikkien rekisterien ulkopuolella on tällä hetkellä Suomessa n. 60.000 nuorta, jotka eivät hae edes toimeentulotukea. Heistä olen erittäin huolestunut.
Kansaneläkelaitoksen, työvoimaviranomaisten ja sosiaaliviranomaisten yhteistyötä alle 25-vuotiaiden nuorten tuki- ja toimenpideasioissa on tiivistettävä ja johtovastuu on määrättävä sosiaaliviranomaisille.
Esa Kanerva
Vuoden 2013 alusta voimaan tulleesta nuorisotakuusta huolimatta 25-vuotiaiden työttömyysaste pysyttelee liki 30 prosentissa. Erityistä huolta kannan alle 25-vuotiaista nuorista ja heidän parissaan tukityötä tekevien viranomaisten yhteistyön puutteesta ja johtovastuusta.
Nuoret joutuvat tekemiseen Kansaneläkelaitoksen, työvoimaviranomaisten ja sosiaaliviranomaisten kanssa.
Ammattitaidottomalle nuorelle maksetaan työmarkkinatukea vasta odotusajan jälkeen. Odotusaika täyttyy, kun henkilö työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittauduttuaan tai ilmoittautumista edeltävän kahden vuoden aikana on ollut yhteensä 21 viikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä, yrittäjänä, työttömänä työnhakijana tai työllistymistä edistävässä palvelussa (esimerkiksi työvoimakoulutuksessa tai työkokeilussa). Alle 17-vuotiaalla henkilöllä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen
Jos 17-vuotiaalla ei ole ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, hänelle voidaan maksaa työmarkkinatukea vain siltä ajalta, kun hän on työllistymistä edistävässä palvelussa, esimerkiksi työvoimakoulutuksessa tai työkokeilussa. Työttömyyspäivärahaan voi olla oikeus myös passiiviselta työttömyysajalta. 18–24 –vuotiaalla on oikeus työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan myös työttömyyden ajalta edellyttäen, että hän on hakeutunut soveltuvaan ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen eikä hän ole kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystä erotettu tällaisesta koulutuksesta.
Koulutusta vailla olevan nuoren tulee hakea syksyllä alkavaan tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen. Velvollisuus hakeutua koulutukseen on voimassa myös työkokeilun tai muun toimenpiteen aikana. Nuoren tulee hakea vähintään kahta opiskelupaikkaa, joiden opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskelupaikka voi olla tutkintoon johtava, ammatillisia valmiuksia antava koulutus tai vain peruskoulun oppimäärän suorittaneella lukio. Haettavaa koulutusta ei ole rajattu sen mukaan kuuluuko se yhteishaun piiriin vai ei. Lisäksi Kela tarjoaa nuorille tukea asumiseen.
Nuorisotakuu tarkoittaa, että TE-palvelut tarjoavat nuorelle palvelua tai toimenpidettä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työnhaku on alkanut. Palvelu parantaa nuoren mahdollisuuksia selviytyä työmarkkinoilla ja löytää työpaikka. Nuorisotakuu koskee nuoria riippumatta siitä, onko ammatillinen koulutus suoritettu vai ei. Nuorisotakuu toteutuu myös, jos nuori ohjataan muuhun kuin julkiseen työvoimapalveluun, mistä on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Tarvittaessa nuori voidaan ohjata esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Viime sijainen turvaverkko nuorelle on sosiaaliviranomaisten myöntämä toimeentulotuki. Ilman tuloja oleva nuori voi näin hakea toimeentulotukea kirjallisesti pitkiäkin aikoja ilman, että hänen tarvitsee koskaan tavata sosiaalityöntekijää tai -ohjaajaa kasvotusten. Toisaalta valtava byrokratia tulo- ja kuittiselvityksineen turhauttavat ja edistävät pahimmillaan nuoren syrjäytymistä.
Keskeisten kolmen viranomaisten yhteistyö ei toimi kunnolla. Kukaan ei ota johtovastuuta nuoren elämän tukemisessa. Viranomaisten neuvot ja päätökset saattavat olla ristiriitaisia. Kun toinen viranomainen myöntää tuen, toinen saattaa periä sen takaisin. Nuori ei koskaan voi olla varma taloudellisesta tilanteestaan ja riittääkö raha koko kuukaudeksi. Siirryttäessä työmarkkinatuelta opiskelemaan, nuori siirtyy opiskelijatukien piiriin ja Kelan työmarkkinatuen maksatus loppuu alle 25-vuotiailta. Tulot voivat tässä taitekohdassa loppua kuukausiksi. Moni nuori keskeyttää opinnot taloudellisten ongelmien vuoksi. Toimeentulolain säännökset eivät siis nykyisessä muodossaan edistä sellaista nuorten tukemista, jolla sosiaaliviranomaisen aktiivinen puuttuminen voisi toimia nuorten parhaaksi.
Meillä ei ole myöskään varaa antaa nuorten syrjäytyä väestön ikärakenteen jatkuvasti vanhentuessa. Koska nuorten työttömyyden takana on työ- ja koulutuspaikan saamisen vaikeuden lisäksi myös työllistymistä estäviä merkittäviä sosiaalisia tekijöitä, tarvitaan avuksi etenkin sosiaalityötä, jolla pitää olla johtovastuu nuoren asioissa. Pelkät työllistämispalvelut tai toimeentulotuki ilman siihen liittyvää sosiaalityötä eivät riitä ratkaisuksi siihen, että nuorisotakuun arvokkaat tavoitteet toteutuvat myös yhteiskunnan valtavirran ulkopuolella elävien nuorten elämässä. Kaikkien rekisterien ulkopuolella on tällä hetkellä Suomessa n. 60.000 nuorta, jotka eivät hae edes toimeentulotukea. Heistä olen erittäin huolestunut.
Kansaneläkelaitoksen, työvoimaviranomaisten ja sosiaaliviranomaisten yhteistyötä alle 25-vuotiaiden nuorten tuki- ja toimenpideasioissa on tiivistettävä ja johtovastuu on määrättävä sosiaaliviranomaisille.
Esa Kanerva
