Orpon vakuuttelut

                                                                                                                        

                                                                                                                   

                                                                                                      17.9.2025

Petteri Orpo on ollut erilaisissa ministerinpesteissä kohtuullisen kauan, sisäministeri jo Sipilän hallituksessa v. 2015. Olisi olettanut, että hän olisi tuolla ministerikokemuksella ymmärtänyt luottamuksen merkityksen niin bisneksessä kuin yhteiskunnassa yleensä. Tuon henkisen pääoman voi menettää helposti, mutta sen takaisin saaminen ei monesti onnistu edes kovalla työllä. Vaikuttaa jopa ironiselta hänen julkisuudessa esittämänsä vakuuttelut edessä olevasta taloutemme selkeästä käänteestä tai että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Suomalaisten ei tarvitse olla talouden suhteen epätoivoisia, kaikki tulee menemään parempaan päin, känne on ovella, hän kehuu. Meillä on vahvat puolustusvoimat, olemme hyvin varustautuneita, meitä ei uhkaa mikään, hän toistaa. Mielipidemittauksissa Orpon hallituksen luottamus on kuitenkin alamaissa ja suomalaisten usko hallituksen kykyihin hiipuu.

Suomalaiset eivät ole tyhmiä tai lukutaidottomia. Työttömyys- ja velkaluvut puhuvat puolestaan. Hallitus on omilla toimenpiteillään luonut talouden ahdingon, eikä suhdanteet voi selittää kaikkea. Työpaikkansa menettämistä pelkäävä ihminen ei kuluta eikä yrittäjä investoi. Edelliseltä hallitukselta Orpo sai ennätystyöllisyyden, nyt työttömyys kasvaa. Julkinenkin sektori irtisanoo, rakennusala on edelleen stopissa eikä vapaita työpaikkoja ole ainakaan julkisessa haussa. Ihmiset näkevät tulevaisuutensa valottomana, yhteiskunnasta puuttuu rasva. Hallitus on vain parissa vuodessa tehnyt sopimusyhteiskunnasta sanelupolitiikkaa harjoittavan komentotalouden. Vuosikymmeniä rakennetut työelämän pelisäännöt eivät kelvanneet eikä luottamusyhteiskunta ollut sellainen arvo, jota olisi haluttu vaalia.

Yhtä falskilta tuntuu höpötys turvallisuuskysymyksissä. Kai jokainen ymmärtää, että maailma on tällä hetkellä sekaisin. Pelimerkkejä jaetaan uudelleen ja uusia kumppanuuksia etsitään. Amerikka on sisällissodan partaalla ja naapurissa vallitsevat mafian lait. Ranska on sisäpoliittisesti umpikujassa ja Macron rampa ankka. Äärioikeisto odottaa mahdollisuutta vallankaappaukseen. Saksa yrittää kammeta itseään energia-alan vihreästä sokeudesta reaalimaailmaan. Lähi-Idässä tehdään kansanmurhaa ja Israel pommittaa kaiken lisäksi ketä lystää. Iran rakentelee vuorten onkaloissa omaa ydinpommia, tuottaa Venäjälle drooneja ja ohjuksia. Kiinan hautomista suunnitelmista ei tiedä kukaan. Kaiken tämän jälkeen Orpo tunkeutuu iltaisin olohuoneisiimme ja kertoo, että Suomen turvallisuustilanne on vakaa ja olemme hyvin varustautuneita. Ei hätää, pikkukansalaiset!

Onneksi Suomessa on vielä demokratia vakaissa käsissä ja ihmisten luottamus poliisiin, oikeuslaitokseen ja verottajaankin on suhteellisen hyvässä kunnossa. Ulkopolitiikkaan voimme vaikuttaa rajoitetusti näissä olosuhteissa. Sisäpolitiikka on suomalaisten omissa käsissä ottaen huomioon EU:sta tulevat pelisäännöt. Ei hallituksen huonoihin tuloksiin tarvitse tyytyä, hallitus voidaan vaihtaa. Yhteiskuntaan on palautettava toivo ja valoisampi tulevaisuudennäkymä. Seuraavan hallituksen on muistettava, että aitaa voi kaataa helposti, mutta sen pystyttäminen on yhteiskunnassa vaikeaa. Luottamus kun on talouden ja yhteiskunnan toiminnan perusta.

Esa Kanerva

 

Graffiittiraiskaukset

                                                                                                       

                                                                                   

                                                                                                         11.9.2025

Koirilla on luonnostaan tarve merkata virtsallaan reviiriään ja lähettää viestejä lajitovereilleen. Samanlaiseksi ihmisen alkeelliseksi viestittelyksi koen joka paikan sotkemisen spraymaaleilla. Se on ilkivaltaa ja sikailua. Sitä ei voi tulkita taiteeksi millään tavalla, taiteesta puhuminen on kaiken ymmärtävien, höynäytettävien aikuisten paskapuhetta. Tämä taide kuvastaa laajemmaltikin yhteiskunnan nykyistä sallivuutta. Auktoriteetteja ei tarvitse kunnioittaa ja pahanteko hyvitetään pään silityksellä. Tämä sallivuus nakertaa oikeusvaltion oikeutusta ja lain kunnioitusta. Kysymyksessä on ilkivalta ja rikos.

Tamperelaisille sotkujen poisto maksaa vuosittain satoja tuhansia euroja. Poliisi puuttuu asiaan, jos sattuu näkemään rysän päältä jonkun ”taiteilijan” tai ilmoituksesta sattuu olemaan siinä ”huudeilla”. Yksityiset kiinteistöjen omistajat maksavat siivous- ja korjauskuluja moninkertaisesti eli puhutaan valtavista summista turhaan poltettua rahaa. Rahamäärä ei ole tässä tärkein pointti. Se on kansalaisille opetettava malli, ettei toisen omaisuudella tai säännöillä ole tässä yhteiskunnassa minkäänlaista painoarvoa. Lasta ei saa kovistella tai kieltää, nuori saa tehdä melkoisen rikoskierteen joutumatta ehdollista ankarampaan tuomioon.

Tampere on kaunis kaupunki. On surullista, että keskustan ja Pispalan kaupunkikuvaa tarkoituksellisesti pilataan sotkuilla ja maalauksilla rakennusten seiniin ja aitoihin. Aina maalaaminen ei auta, toisinaan otetaan mukaan astalo kuvien naarmuttamiseksi pintoihin ja bussikatoksiin. Ai että pistää vihaksi! Herkimmät kokevat olonsa turvattomaksi, koska tällaista laittomuutta sallitaan.

Yhteiskunnan naiiviutta kuvastaa perustaa ns. laillisia graffiittiseiniä ja luoda illuusiota katutaiteesta. Töhryistä ei saa taidetta verbaaliakrobatialla eikä alakulttuurien kapinoinnin hyväksynnällä. Jos yhteiskunta tai oman itsensä saamattomuus keljuttaa, mieltään saa osoittaa ihan laillisilla keinoilla. Pikkulapsi hajottaa turhautuessaan legorakennelmansa, yhteisen omaisuuden tuhoaminen ei voi olla sallittua käyttäytymistä yli 15-vuotiaille, rikosvastuussa olevalle ihmisille.

Onko yhteiskunnan hyvinvointi muuttumassa pahoinvoinniksi? Yhteiskunnan vastaista kapinointia ja omaa pahaa oloa ilmaistaan rikkomalla, sotkemalla ja roskaamalla. Syitten oletan löytyvän yhteiskunnan arvojen muuttumisesta. Yksilökeskeisyys, auktoriteettien kunnioituksen vähentyminen ja sosiaalisen median propagandan tarjoamat mallit. Täytyyhän yhteiskuntaan kuitenkin saada järjestys, hyvällä tai pahalla. Vain oikeusvaltiota ja lakeja kunnioittavassa yhteiskunnassa on kylliksi resilienssiä selvitä kriisiaikojen olosuhteista. Graffiitit näyttävät olevan meillä hyväksyttyjä, vaikka niiden tekeminen on rikollista toimintaa. Mikä on seuraava hyväksyttävä alakulttuuri? Huumeiden käyttö, jengit, pikku- ja vähän isommat rötökset? Yhteiskunnan tehtävänä on asettaa rajat, nyt tästä on lipsuttu pahemman kerran.

Esa Kanerva 

Syksyn alkaisiksi

                                                                                                                                             

                                                                                                                                       

                                                                                                                                    

                                                                                                                                              5.9.2025

Pidän kesästä ja lämpimästä. Kesäiset kelit ja kaikki hyvä loppuu aikanaan. Syksyn viileys ja sen myötä arki alkaa politiikassakin. Ennen vaaleja me demarit lupasimme, että kaiken voi tehdä reilummin. Vaalien jälkeen silloinen demariryhmän vetäjä ja yhdistyksemme jäsen Atanas Aleksovski totesi naulan kantaan, että demareitten hyvänvaalituloksen on syytä näkyä hyvinvointialueen ja kaupungin päätöksenteossa. Muuten ”ei hyvä heilu” eduskuntavaaleissa.

Miten päätöksenteko muutetaan nykyistä politiikkaa oikeudenmukaisemmaksi ja tasapuolisemmaksi. Tiedämme, että varsinkin hyvinvointialueilla eurot ovat tiukoilla, koska valtion talous sakkaa ja alueiden rahoitus on riittämätöntä tarpeisiin nähden. Kaupungin taloudessa on kymmenien miljoonien pysyvä aukko. Demareitten reiluusslogan viittaa säästöihin, joita eritoten hallitus on tehnyt velkaantumisen hillitsemisen nimissä. Hallituksen kohdennukset ovat olleet epäreiluja vähätuloisia kohtaan.

Demarit ovat olleet nyt johtava koalitio kaupungissa, että hyvinvointialueiden hallinnossa muutaman kuukauden. Tässä vaiheessa ei voi arvioida, miten on onnistuttu. Pormestariohjelman perustella voi tehdä päätelmiä ja oletuksia politiikan suunnasta. Helppoa ei tule olemaan. Tavoitteena on etenkin työllisyyden hyvä hoito tilanteessa, jossa etenkin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ja kunnan vastuut sen hoidossa taloudellisesti kasvavat. Purra suunnittelee merkittäviä leikkauksia valtionosuuksiin ja kunnan perustehtäviin kohdentuvia leikkauksia. Kaupungin talous muodostuu tuloista, menoista ja investoinneista. Tulopuolta voidaan vahvistaa verojen korotuksilla, nostamalla maksuja ja taksoja. Pormestariohjelman mukaan verotuksen kiristäminen on viimesijainen vaihtoehto. Jäljelle jää toisin sanoen menojen leikkaukset, toiminnan tehostaminen, henkilöstökulujen vähentämien, maksujen korotukset, palvelutason heikentäminen tai investointien uudelleenarviointi.

Kun pormestariohjelmaa aletaan toteuttamaan, ollaan päätöksenteon oikeudenmukaisuuden ytimessä. Miten maksujen ja taksojen korotuksia kohdennetaan niin, että kuntalaisia kohdellaan tasapuolisesti ja kuinka ne kohdentuisivat kuitenkin niihin ihmisiin, joilla on varaa maksaa esimerkiksi bussilipusta enemmän kuin köyhien. Tai miten henkilöstövähennykset hoidetaan ilman irtisanomisia. Kaupungilla on ollut vuoiskymmeniä periaate olla irtisanomatta työntekijöitä taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Kaupunki investoi joka vuosi n. 200 miljoonaa euroa pääsääntöisesti kouluihin ja päiväkoteihin. Miten vähentää tätä rahoitusta oikeudenmukaisemmin? Homekoulut eivät voi odottaa peruskorjausta. Vaikeita kysymyksiä ja vaikeita asioita päätettäviksi. Nämä säästöpohdinnat voitaisiin jättää toki vähemmälle huomiolle, jos talous alkaisi toipua ja maailmanlaajuinen talouden heikko kysyntä helpottaisi. Hallituksen kasvupolitiikalta en odota suuria. Tampere ja Pirkanmaa tarvitsisivat kuitenkin uusia työpaikkoja, uusia investointeja, rakentamista, houkuttelevaa elinkeinopolitiikkaa ja hyvää seudullista yhteistyötä. Toivon, että hallitus saisi aikaan Tamperetta reilummin kohtelevan valtionosuusuudistuksen.

Hyvinvointialueille hallitus on taipumassa antamaan lisäaikaa talouden tasapainottamiseen vuoteen 2028 mennessä, kuitenkin tiukin kriteerein. Pirkanmaa lienee saamassa lisäaikaa, mikä helpottanee hitusen alueen ja demareitten tuskaa. Sen avulla voitaneen lunastaa annettuja vaalilupauksia, esimerkiksi Kotitorien säilyttämisestä ja vanhusten päivätoiminnasta. Mutta hankalaa tulee kokonaisuudessaan olemaan ja paluuta entiseen ”hyvään” aikaan ei ole. Erityisesti vanhusten hoidosta ja nuorten mielenterveys- ja huumeongelmien hoidosta olen huolissani. Näitä ei ratkaista virkamiesten kirjoituspöytäteorioilla eikä vippaskonsteilla. 

Näillä ajatuksilla avasin puolueyhdistykseni syksyn toiminnan.                                                               

Esa Kanerva 

Jukka Gustaffsonin analyysi persujen yle-vihasta

 

                                                                                                                                 

 

                                                                                                                                         23.8.2025

MISTÄ PERUSSUOMALAISTEN YLE- VIHA KUMPUAA?

Kysymys on tärkeä ja vastaus kertoo paljon jostain syvällisemmästäkin asiasta. - Tammikuussa pressavaalien alla ehdokas Halla- Aho sanoi, että Yleisradion menoista voisi leikata neljänneksen!  Puheenjohtaja Purra pani vielä paremmaksi kertomalla eduskuntavaalien alla kuinka ” Kulttuuri on luksuspalvelu, johon tällä hetkellä valitettavasti Suomessa menee liikaa rahaa”.
Muistan kolmen vuoden takaa Eduskunnassa olleena, kuinka persut budjettivaihtoehdossaan oppositiossa ollessaan esittivät noin 130 miljoonan euron leikkausta Ylen toimintamenoihin. siis Halla- ahon ja Purran linjauksen mukaisesti. Iso yllätys oli se että Kokoomus ei jäänyt paljon jälkeen.
Todennäköisesti RKP: n ansiota oli se, että oikeistohallituksen ohjelmaan tuli ” vain” yli kymmenen prosentin leikkaukset, vuodelle 2027 yhteensä 66 miljoonaa euroa. Leikkaukset iskevät lastenohjelmiin, viihde- ja ajankohtaisohjelmiin, suoraan ja välillisesti kotimaiseen kulttuuriin ja sen tekijöihin.
Rinnastan Yleisradion merkitykseltään kirjastoihimme ja peruskouluumme. Kansallisen sivistyksen peruskiviä.
Miksi persut yleä vihaavat? 
Lähden lähihistoriasta. Persuthan on kansallismielinen, oikeistopopulistinen puolue.
Arvostettu historioitsija Michael Burleigh toteaa kirjassaan ” Kolmas valtakunta” kuinka Hitlerin mukaan” poliittinen viesti piti suunnata massoille ja olla sävyltään kansanomaista ja vastata älyllisellä tasoltaan vastaanottajista yksinkertaisempia”.

Uskaltaisin väittää niin että suomalainen yleisradio kunnioittaa kansalaisia henkisesti ja eettisesti kestävällä arvoilla tehdyillä ohjelmilla, joissa ainakin keskimäärin kohtuullisen hyvin toteutuu poliittinen ja yhteiskunnallinen tasa- arvo ja erilaiset näkemykset.
Vastuullista lehdistö menettää lukijoitaan. Yleisradion merkitys vain kasvaa. Jaan historioitsija Noah Hararin näkemyksen: Demokratia voi onnistua vain, jos julkinen keskustelu onnistuu. Ja sehän ei palvele populistipuoluetta!
  Oikeistopopulistinen toiveuni olisi, että ylekin antaisi yksinkertaisia vastauksia, ei faktatietoon perustuvia ohjelmia ja uutisia.
Persulaisen populismin retoriikan olennainen osa on hakea yksittäisiä epäkohtia.
Siksikin Yle on sopinut hyvin maalitauluksi. Yksittäisiä epäkohtia laajasta ohjelmatarjonnasta aina löytyy. Ylen toimintamenot yli 500 milj. euroa vuodessa kuulostaa tietysti suurelta. Vastaava summa Ruotsissa 800 ja Norjassa 600 ja Tanskassa vähän alle. Yle on siis keskimääräistä tasoa tai sen alle.
Oikeistopopulismi perustuu maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vastustamiseen. Tällä hetkellä EU- vastaisuus on piilossa, kun se näyttäytyisi nyt entistäkin tyhmempänä. Yhtenäinen Eurooppa on nyt pop.
 Persujen ohjelmissa on - luin niitä tarkasti - koppavaa tekstiä suomalaisen kulttuurin tukemisesta, mutta teot vievät aivan toiseen suuntaan. Ylen supistukset iskevät kotimaiseen viihteeseen, elokuvaan, liikuntaan ja sanalla sanoen kulttuuriin, koskevat museoita, teattereita ja kansalaisjärjestöjen omaehtoista kulttuuritoimintaa.
Oikea ja relevantti tieto ja tiedonvälitys ei palvele persuja. Päinvastoin.
Siksi niitä pitää vastustaa.

Jukka Gustafsson
Valtiopäiväneuvos

Miksi meillä ei saa palvelua?

                                                                                                                     

                                                                                                    

                                                                                                        16.8.2025

Viime päivät on lehdissä keskusteltu terveydenhuollon tylystä palvelukulttuurista. Ennen kuin saat palvelua, suoritetaan kuulustelu ja tehdään arvio, tarvitsetko sinä tätä palvelua ylipäätään. Monilla muilla aloilla on tehty myös palvelun saaminen todella vaikeaksi. Sen tarjoaja on luonut ympärilleen palomuurin, jonka läpi on asiakkaan hankala päästä. Mikä on Suomessa johtanut kulttuuriin, jossa palvelun maksajan silmille sylkäistään?

Syitä on monia ja vikaa on myös meissä asiakkaissa. Tyydymme halvempaan itsepalveluun, johon meitä on opetettu vuosikymmeniä. Emme odota tai vaadi ”lämmintä” palvelua, vaan tyydymme siihen, että ylipäätään saamme homman hoidetuksi. Juurisyitä on syytä kuitenkin pohtia muistakin näkökulmista.

Ensinnäkin on monia menneisyydestä kumpuavia syitä. Suomen palvelukulttuuri on kehittynyt Euroopan pohjoisnurkassa hitaammin kuin esimerkiksi etelässä. Ei maatalousyhteiskunnasta ole kovin pitkää aikaa, aika lasketaan kymmenissä vuosissa. Ei maajussi ollut tottunut tarvitsemaan muiden ihmisten apua, kaikki tehtiin itse tai vaihdettiin. Suomalaiset eivät ole tottunee jaarittelemaan small talkia kanssakäymisessään ja suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan omaa tilaa ja vetäytymistä. Suomi on ollut varsin köyhä maa ja rahat on pantu vain välttämättömyyteen. Palvelua ei ole koettu sellaiseksi. Eikä tuolta itärajan takaakaan saatu mallia hyvästä palvelusta, päinvastoin, omamme saattoi Leningradin reissun jälkeen tuntua luksukselta.

Ehkä hyvinvointiyhteiskuntakin osaltaan on johtanut siihen, että meille ei ole syntynyt pieniä yrityksiä, jotka oisivat kilpailleet hyvällä palvelulla. Tunnetusti julkisella sektorilla palvelu pelasi, mutta ei sitä voi erityisen ystävälliseksi kokonaisuutena sanoa.

Vanha totuus on se, että raha ja arvostus mittaa alan houkuttelevuutta. Monilla palvelualan työntekijöillä palkka ja työolosuhteet eivät ainakaan lisää motivaatiota. Se taas näkyy suoritteessa ja palvelun laadussa. Hinta ratkaisee yleensä kuluttajan valinnat. Työntekijämäärät pidetään minimissä Ja kiire on alati läsnä. Se näkyy asiakaskokemuksessa.

Nykysuuntaus itsepalveluun digitalisaation kautta ärsyttää. Meille kaikille elintärkeitä palveluja pankeissa, vakuutusyhtiöissä, valtionkin hallinnossa ja kaupassa on viety vauhdilla nettiin ja se on ongelmallista. Palvelut voivat sakata eikä kehenkään saa yhteyttä. Käteistä rahaa jonotetaan ja huoltomieheen ei saa yhteyttä, vaikka vettä valuisi vesijohdosta lattialle.

En kyllä koe terveysasioissa hoitajan arviointia miellyttävänä, vaan nöyryyttävänä. Kysyn itseltäni, miksi minuun ei luoteta. En kai minä mielelläni apua ole tullut hakemaan, vaan viimesijaisena vaihtoehtona. Osaan kyllä ammattilaisena kuvata hyvin oireitani, mutta varmaan se on monella vaikeaa sanoittaa asiansa niin, että viesti menee perille. Yksityinen sektori on hyvän palvelun merkityksen oivaltanut ja myy nyt sitä kovaan hintaan.

Muutos on käynnissä, sen huomaa etenkin pääkaupunkiseudulla ravintoloissa. Johtunee siitä, että on pakko mukautua turistien vaatimustasoon ja kansainvälistymisen myötä. Kyllä Suomessakin osataan palvella, kysymys ei ole siitä, vaan palveluasenteen ja standardin muuttuminen vie aikaa. Asiakkaitten on syytä varautua myös maksamaan palvelusta, koska se vaatii työnantajilta panostusta koulutukseen ja resursseihin kaiken kaikkiaan. Ystävällinen hymy ei kuitenkaan maksa mitään.

Esa Kanerva

 

On Suomi köyhä ja siksi jää?

                                                                                                                                                                                                                                                                  

                                                            

                                                                                                                                                                                                                                                    5.8.2025

Pidän kesästä ja lämpimästä. Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja kohti syksyn arkea ollaan menossa. Tänä kesänä ei kuumuuden takia oikein kirjoittaminen ja ajatus ole kulkeneet. Elokuun ensimmäinen viileä päivä on tänään ja siksi kirjoittamaan.

Pitkin kesää olen mietiskellyt, mistä Suomen talouden ylle on heitelty niin paljon tuhkaa ja tulikiveä. En haluaisi uskoa Runebergin ennustukseen Suomen ainaisesta köyhyydestä. Viisaat sanovat, ettei talous ole kasvanut yli viiteentoista vuoteen. Olen nähnyt myös ajan, jolloin hyvinvointivaltiota rakennettiin, ennen 90-luvun lamaa. Olen kokenut Nokian nousun ja tuhon. Mutta ennen kaikkea nykyinen tyrmäävä talouden alakuloisuus, joka alkaa muistuttaa ja oirehtia -90 luvun talouden romahduksen kaltaisella tavalla, kummastuttaa. Ei rakenneta, investoida, leikataan ja säästetään.

Mistä kenkä puristaa? Uutta Nokiaa ei ole syntynyt. Toisin sanoen sellaista omaa innovatiivista, maailmaa kiinnostavaa keksintöä tai aluevaltausta emme ole kyenneet luomaan. On ennustettu, että sellainen voisi kuitenkin ennen pitkää löytyä vihreästä siirtymästä ja vetyteknologiasta. Suomen talouden kivijalka, paperiteollisuus on näivettymässä ja tehtaita lakkautetaan. Teollisuustuotanto on kohtuullisen kapea-alaista, nojaa edelleen metalliin ja vanhaan teknologiaan.

Me iäkkäät olemme kuulemma tiellä ja sote-menot kasvavat nopeammin kuin tulot. Käppiä eli menot ovat suuremmat kuin tulot, kertyy joka vuosi n. 5 miljardia. Uusia suomalaisia ei synny eikä persujen mukaan ulkomaista työvoimaakaan saa päästää maahan. Tästä osittain johtuu, että tuottavuus ei kasva.

Kyllä ulkoisilla tekijöilläkin on osuutensa. Korona-pandemia horjutti taloutta pahasti, Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti korot pilviin ja yksityinen kulutus lopahti. Työttömyysluvut rumenivat ja markkinatalouden lain mukaan palkat eivät nousseet, koska työvoiman tarjontaa oli portin takana odottamassa. Ukrainan sota kohteli tietysti myös vientimme kohdemaita ja kysyntä laski. Sota jatkuu edelleen ja tuo epävarmuutta taloussektorille, puhumattakaan Trumpin tullikiistoista, joka on myrkkyä erityisesti investoinneille. Liikenevät velkarahat menevät maanpuolustukseen ja aseisiin.

Hallitus on omilla toimillaan tai toimimattomuudellaan heikentänyt Suomen taloutta. Yhteiskunnassa ei ole luottamusta tulevaan eikä edes nykyhallituksen kykyyn viedä Suomi nousuun. Vaikeata se tulee olemaan kaikille hallituksille, mutta uskottava talouspolitiikka tarkoittaa muutakin kuin leikkauksia ja säästöjä. Me tarvitsemme osaajia maahamme ja helpotamme heidän tänne muuttoaan. Jonkinlaista eläke- ja asenneremonttia saatetaan tarvita, jolla saataisiin työlliset jatkamaan työuraansa pidempään. Ja rakentaminen on saatava elvytettyä. Ensimmäiseksi rakentamisen kotitalousvähennys takaisin, korjausrakentamiseen kenties verohelpotuksia tai kannustimia. Eikä vähäisin vaikutuksiltaan ole yhteistyön ja luottamuksen parantaminen työmarkkinoilla. Konsensus siellä tuo vakautta ja luottamusta.

Kuten yllä olevasta voi huomata, että ei ole olemassa Suomen talouden ongelmakenttään mitään yksittäistä temppua, jolla kokonaisuus ratkaistaisiin. Tarvitaan realistinen useamman vuoden tai hallituskauden mittainen kasvuohjelma sekä pikkuisen onnea. Tällä tarkoitan sellaista onnenkantamoista, että syntyisi esimerkiksi jokin lääke tai keksintö, jonka edessä maailma olisi polvillaan. Yksittäisen Nokia-ilmiön haittapuolena on se, että näitten huippukaudet kestävät rajallisen ajan ja kilpailu hiljentää nousukiidon tehokkaasti. Esimerkkeinä tanskalainen laihdutuslääkejätti ja vaikkapa meidän Nokia. Innovaatioiden syntymisen pitäisi olla jatkuvaa ja mielellään eri aloilta.

Purran ilmoitus uusista miljardin euron leikkauksista tänä vuonna ei ole kovin fiksua talouspolitiikkaa. Se torppaa kasvua ja runtelee luottamuksen rippeetkin tästä yhteiskunnasta. Keinoja kasvun kiihdyttämiseen olisi olemassa, tarvittaisiin uusi hallitus ja uusi yritys.

Esa Kanerva

Käyn ahon laitaan

 

                                                                                                

                                                                              

                                                                                                     12.6.2025

Sadepäivän ratoksi kirjoitan muutaman rivin. Asiakaspalvelijat huokaavat tiskin takana, olen loman tarpeessa, joutonomina, mutta yhteiskunnan täystyöllistettynä jäsenenä, olen samaa mieltä. Ihminen tarvitsee latautumista. Todellisuuspakoa, joka aamuista töihin menoa ja lasten rahtaamista päivähoitoon. Tai kalenterista vapaata kuukautta. Suosittelen luontoa ja metsää. Järven rantaa tai puiston penkkiä kaupunkikeskustassa. Aisteiltaan kannatta herkistyä, mitä kuulee, mitä tuntee ihollaan ja mitä näkee ympärillään.

Syksyllä voi palata realiteetteihin. Sotia soditaan, valtion talous on kuralla ja leikkaukset uhkaavat. Kun kykenet laittamaan päässäsi off-nappulan päälle ennen kesää, aivojen käynnistäminen saattaa syksyllä onnistua jotenkin myönteisemmin. Kesällä on kerätty ikään kuin voimavaroja ponnistuksiin. Saattahan olla, että joutilaisuus on auttanut näkemään elämän pieniä hyviä puolia ja puolisokin voi näyttäytyä positiivisemmassa katsannossa kuin aikaisemmin.

Kesällä pitää muistaa armollisuus itseään kohtaan. Syö saunamakkaraa ja juo saunakaljat ilman henkistä syyttelyä. Nukkua voi puoleen päivään, jos huvittaa. Sekoita omat ympyräsi. Tee päinvastoin omia rutiinejasi. Jätä hampaat pesemättä, jos siltä tuntuu. Rakastele keskellä päivää. Valvo laiturilla lokkien kanssa vaikka aamuun. Sauno joka päivä.

Yksi asia, josta ei pidä laistaa, on likkuminen. Sängystä pitää nousta ja muutama tuhat askelta liikkua, soutaa tai huovata. Muuten ei elämässä hyvää seuraa, etenkin iäkkäillä. Ihmisen fysiologia vaatii tekemistä. Luut ja lihaksista ovat sitä varten, että niillä heilutetaan vaikka lapiota. Pumppu tarvitsee työtä ja verenkierto liikettä. Vaikka hyvä omatunto on paras unilääke, tarvitaan myös fyysistä rasitusta unen hyvän laadun takaamiseksi.

Käyn ahon laitaan, eli lähden kesälaitumille ja kirjoitan silloin, kun jotakin mielenkiintoista kirjoitettavaa tapahtuu. Ihailen kukkian, hyönteisä ja etenkin perhosia. Hyvää kesää, terveisin Esa

 

Kauas pilvet karkaavat

                                                                                                                               

                                                                                                  

                                                                                                                                      29.5.2025

Tämä on tarina siitä, miten koen vierauden tunnetta nyky-yhteiskuntaan. Ikää tulee, askel lyhenee ja ajttelussakin taphtuu muutoksia. Mikä ennen tuntui järkevältä touhulta, on muuttunut yhdetekeväksi. Olen mo nesti pysähtynyt miettimään, miksi mieleen hiipii kokemus, tunne ja ikävä yhteiskunnan menneita toimintatapoja kohtaan. Kysymys ei ole oikeastaan haikailusta "menneiden hyvien aikojen" perään, vaan kysymys on mielen hämmennyksestä. Olen keskellä outoutta, ihmistä ei ole enää pankeissa, saati postissa eikä oikeastaan kaupoissakaan, sielläkin palvelet suurelta osin itse itseäsi. Jos haluat pysäköidä autosi, lataa äppi, syötä tiedot ja opettele käyttämään sitä. Paketti voi tulla lähimarkettiin, mutta voi se mennä automaattiin, jonka avaamiseen tarvitse äpin. Puhelimesi voidaan sulkeä, jos et ole huomannut katsoa äppiin tullutta laskua, joka on unohtunut maksamatta. Missä luuraa ihminen, joka neuvoisi sinua tässä vieraassa ja monimutkisessa maailmassa?

En ole digisyrjäytynyt, vielä. Vaara piilee siinä, että koko ajan digitaalinen kehitys ja palvelujen siirto etenee. Pitää osata hossakin vaiheessa tekoälyn käyttö, jotta voi edetä palvelujen käytössä. Jossakin vaiheessa tulee raja vastaan, että ei ymmärrä, mitä tulisi tehdä ja edetä. Asia huolestuttaa etenkin viranomaispalvelujen osalta. Kuka väittää, että Pirhan kotisivut olisivat yksiselitteisen helppoja ja toimivia käyttää. Eivät ole, tarvitaan liian monta klikkausta perille päästäkseen. En kaipaa puhelinsoittomahdollisuutta enkä oikeastaan halua tavata usein lääkäriäkään. Lääkärin ammattitaitoa, neuvoja ja saavutettavuutta kaipaan. Ja nopeaa reagointia. Ja tuleehan tässä vähitellen ongelmia esimerkiksi hyvin pienen fontin lukemisessa, varsinkin puhelimesta.

Kyllähän iän karttuessa kaveripiiri harvenee, kun kuolema korjaa talteen. Pitkäaikaisiakin ystävyyssuhteita katkeaa ja kyllähän se vetää mielen matalalle kaverib hautajaisten jälkeen. Kuolemaa seuraa aina monimutkainen prosessi luopumista, muisteloa ja itsesääliä ihmisen osasta maailmassa. Surutyötä olisi mukava tehdä porukalla ja porukassa, tähän ei yleensä ole halukkuutta ilmeisesti aihe on liian kipeä. 

Ei mene varmaan montaa vuotta politiikassakaan siihen aikaan, jolloin ei iän vuoksi kelpaa porukkaan. Se on valitettavaa, koska vanhenemme yksilöllisesti. Joltakin menee vanhuus jalkoihin ja liikuntakysyyn, mutta pää pysyy kirkkaana. Iästä ja rajoitteista huolimatta kokemuksesta olisi yheiskunnassa aina käyttöä. Miksi vanhuus on suomalaisille niin kielteinen asia. Huomaan ikärasismia silloin tällöin. Ei se ole sormella osoittamista, vaan silmien peilistä voi päätellä, mitä asiakaspalvelija minusta ajattelee, "Mitähän toikin vanhaa äijä horisee ja luulee olevansa." Suomalainen yhteiskunnallinen ilmapiiri on tunkkainen ja viimeiset vuodet entistä kahtiajakautuneempi. Toiset voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan työllisinä, toiset työtöminä ja halveksuttuina toisen luokan köyhinä kansalaisina. 

Sitten näihin sukupolvikysymyksiin. Näissä kysymyksiisä koen suurta tuskaa nähdessäni tahditonta käytöstä ja menettelytapoja. Minne ovat hyvät tavat osalta ihmisiä kadonnut tyystin ja tilalle on tullut öykkäröinti, minäittementaliteetti. Ihmiselle ei ole missään vaiheessa varmaan opetettu ymmärtämään, että lakin päästä pois ottaminen ruokaillessa on paitsi hyvä tapa, myös keino välittää kiitollisuutta ruoan valmistajaa, muita ruokailijoita ja itse ruokaa kohtaan. Tai naapurin tervehtiminen on keino yhdistää sosiaalisia suhteita, niin myös piristää ja lisätä turvallisuuden tunnetta lähiympäristössä.

Radiosta ja televisiosta tulee nyky-yhteiskuntaa peilaavia ohjelmia. Nuoria, urheilullisia ja meneviä ihmisiä kilpailee milloin missäkin lajissa ja missä päin maailmaa. Sitten kisaillaan typeryydessä ja näytellään formaatin mukaan riehakasta tai tiherretään itkua. En jaksa innostua, en kerta kaikkiaan. Ja illasta toiseen, teemat vähän vaihtelee, joku voittaa, joku putoaa, näytellään yhteiskunnan nykymenoa, heikot sortuu elon tiellä.

Kauas pilvet karkaavat, laulettiin laulussa. Yhä kauemmaksi taakse jää maailma, jossa kaikki oli suurin piirtein ennustettavaa, paitsi itänaapurin toimet. Työsuhteet olivat pysyviä, talkoilla rakennettiin Suomea, työkaverit viettivät kesälomansakin yhteisiiä kesäkodeissa, posti tuli ajallaan ja kaupungin bussikuski ehti hörpätä kahvit ja polttaa tupakit päättäreillä. Kaikesta ei loukkaannuttu, tapeltiin reilusti jopa nyrkeillä, harvemmin puukoilla toisin kuin nykyään, ei ollut alaikäsiä syytteessa murhanyrityksistä, oli verkkaisempaa ja osallistuttiin yhdistyksiin. Sellaista menneen Suomen ennakoitavuutta ja porukalla tekemistä minä kaipaan. Koulussa oli kuri ja opettajan sana laki. Poliisi oli auktoriteetti, jota jopa pelättiin. Mutta ei ollut katutaidetta eikä sähköpotkulautoja. Polkupyöräilijä saattoi saada sakon suuntamerkin näyttämättä jättämisestä.                                                                   

Kaikkea sitä ihminen haikaileekin, että valkoista keppiä heiluttavaa poliisia Hämeenkadulle ja hänen pillin  vihellystään!

Esa Kanerva

Suuntaa on muutettava

                                                                                                                     

                                                                                                           

                                                                            

                                                                                                                                   21.5.2025

Veroja on kerätty kautta ihmiskunnan historian. Veronkerääjien motiivit ovat vaihdelleet suurtalonpoikien viljaveroista valtiolliseen terroriin. Viime vuosisatoina veroja on pyritty keräämään yhteiskuntien yhteiseksi hyväksi ja jollakin tapaa perustellun oikeudenmukaisesti. Oikeistolaiset puolueet ovat kannattaneet matalia veroja monistakin eri syistä. Valtio on haluttu pitää erillään yksilön elämästä ja jokaisen pitää hankkia oma toimeentulonsa. Kun on matalat verot, se ideologin mukaan kannustaa tekemään enemmän töitä, säästämään ja investoimaan. Ns. hyvinvointivaltiossa tarvitaan verotusta palvelujen rahoitukseen, tuloerojen tasaamiseen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden takaamiseen. Orpon hallitus uskoo kovaan oikeistolaiseen politiikkaan myös verotuksen osalta.

Puoliväliriihessä hallitus avasi rahahanat ja heitti taloustavoitteensa roskakoriin. Ylempien tuloluokkien verotusta kevennettiin reippaasti ja tavalliset suomalaiset maksavat laskun (velan).

Suomen velkasuhde kasvaa tulevina vuosina 90 prosenttiin. Koska työttömyys kasvaa, paine työttömyysvakuutusmaksuihin kasvaa. Maksujen noustessa, se  kääntää monen keskituloisen veronalennukset pakkasen puolelle.

Eräs ihmeellisyys puoliväliriihen ratkaisuissa oli yhteisöveron reipas alennus 18 prosenttiin. Hallitus uskoo ns. dynaamisiin vaikutuksiin, eli siihen, että veronalennukset eivät vähennä ainoastaan valtion verotuloja, vaan voivat jopa lisätä niitä, kun talouskasvu ja työllisyys paranevat. Uskokoon ken haluaa, ennusmerkit ovat kuitenkin huonot. Talouskasvu antaa odottaa itseään ja työttömyys nousee.

Olisin mieluummin nähnyt isojen yritysten verotukien karsintaa ja niiden kohdistamista investointien kannustamiseen. Ns. ylläpitävät tuet eivät tuo talouteen tehokkuutta. Parasta veropolitiikkaa ja harmaan talouden torjuntaa olisi ollut kotitalousvähennyksen nostaminen.

Ymmärrän ja osaan samaistua köyhän asemaan tilanteessa, jossa Kela pakottaa asuntotuen leikkauksen johdosta muuttamaan pienempään asuntoon, työttömyyskorvauksen pienentyessä ja kaiken kallistuessa. Mitä yksinhuoltajaäiti vastaa lapselleen tämän kysyessä, miksi meillä ei ole varaa siihen, mitä naapurin lapsilla on. Tuskin lapsi ymmärtää perusteluksi Purran eduskunnassa toistamaa mantraa, että Suomen talous vaatii nyt leikkauksia ja uhrauksia.

Esa Kanerva

 

Kohti Woltti-kuskien työehtoja

 

                                                                                             

                                                                          

                                                                                                       12.5.2025

Hallitus tekee Suomessa nyt puhtaasti ideologiapolitiikkaa, heikentää lakko-oikeutta ja poistaa työntekijöitten ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Tutkimuksellinen tieto ei tue käsitystä, että arvioidusti siitä saatavalla 190 miljoonalla eurolla olisi isoa taloudellista merkitystä talouden kokonaisuuden kannalta siitä aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi. Sopimusjärjestelmän toiminnan haittaaminen tai jopa alasajo saattaa sitä vastoin kansantalouden kannalta tulla yhteiskunnalle jopa kalliimmaksi.

Ensinnäkin tutkimuksin on todettu, että tasapainoinen neuvotteluasema työnantajan ja työtekijöitten välillä tuottaa parempia lopputuloksia ja työehtosopimuksia myös tuottavuuden kasvun kannalta kuin epäsymmetrinen neuvottelutilanne. Ammattiliittojen keskustoimistoissa työskentelevät yleensä neuvottelujohtajina juristit samoin kuin pöydän toisella puolella. Paikallisesti työntekijöitten pääluottamusmiehet ovat liittojen kouluttamia ammattilaisia. Tavallisesti heillä on takanaan 3-vuotinen työmarkkinatutkinto, joka sisältää myös yliopisto-opintoja ainakin työoikeudessa.

Jos ns. yleissitovuus poistuu ammattiliittojen jäsenmäärän laskiessa ja työnantajien järjestäytyessä yhä harvemmin työantajaliittoon, voi olla, että työehtosopimusten yleissitovuuden kriteerit eivät enää täyty (yli 50 % järjestäytyneistä työntekijöistä työskentelee järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa). Seurauksena on paluu keskitetystä sopimustoiminnasta jokaisen yksittäisen yrityksen harjoittamaan neuvottelutoimintaan. Se on niille hyvin vaikeaa ja kallista, koska osaamista on vähän tai ei ollenkaan. On vaikeaa tietää työmarkkinoiden kilpailutilanteesta ja työvoiman hinnasta. On selvää, että yrityksille tulee lisää kustannuksia verrattuna nykytilanteeseen.

Julkisuudessa on esitetty teorioita, että työnantajat voivat välttää järjestelyin verovähennysoikeuden poiston. Tällöin tilanne olisi veropoliittisesti epäoikeudenmukainen. Hallitus nimenomaan korosti, että poisto koskee tasapuolisesti kumpiakin osapuolia.

Työttömyyskassan jäsenmaksu olisi edelleen vähennyskelpoinen. Kassan jäsenmaksun vähennyskelpoisuus perustuu eri kohtaan verolaissa kuin ammattiliiton jäsenmaksu. Se ymmärretään tulonhankkimismenona. Tämä houkuttelee työntekijöitä maksamaan vain sen, vaikka ns. Loimaan kassaan. Ammattiliitoille tulee iso haaste osoittaa tarpeellisuutensa tavallisen duunarin näkökulmasta ja merkitsee isoa tulosvastuuta. Solidaarisuus lienee nuorelle polvelle tuntematon käsite ja periaate hoitaa vain omat asiat, on vahva. Tämä on tietysti hyvin lyhytnäköistä ajattelua, koska se merkitsee todellisuudessa paluuta aikaan viime vuosisadan alun työehtoihin hitaasti, mutta varmasti. Muutos on hidasta korkeasti koulutettujen ja osaamisellaan kilpailuun kykenevien työntekijöitten aloilla, mutta siirtyminen esimerkiksi kaupan alalla, rakentamisessa ja teollisuudessa nopeaa.

Yhteiskunta ei pääse eroon työmarkkinoista purkamalla sopimusyhteiskunnan. Työehdoista on pakko alkaa säätämään ja tarkentamaan lakeja, joilla turvataan työelämän minimiehtoja. Se vie aikaa, koska lainsäädäntötyö on hidasta. Poliitikot joutuvat sitten päättämään palkkojen, työaikojen ja lomien tasosta. Kyseiset lait ovat kyllä nykyisinkin olemassa, mutta niistä sovitaan yleensä paremmin työehtosopimuksissa.

Viimeisin työnantajien veto taitaa olla vasta tulossa. Yleensä työnantaja perii työntekijältä valtakirjalla suoraan palkasta ammattiliiton jäsenmaksun. Perintä ei perustu lakiin, vaan työehtosopimuksilla on sovittu asiasta. Mikäli työnantajat päättävät luopua käytännöstä, se alkaa olla ammattiliitoille hyvin hankalaa ja yksittäiselle työntekijälle kohtuutonta tilittää joka kuukausi ay-jäsenmaksu liitolle. Ainakin se pakottaisi ammattiliittojen jäsenmaksun prosenttiperusteisesta perinnästä tasamaksuun.

Tuon keskusteluun vielä yhden asian. Sopimusyhteiskunta on vahvistanut sen resilienssiä. Kansakunnan puolustus on perustunut siihen yksimielisyyteen, että Suomea kannattaa puolustaa. Duunarit ovat kokeneet työmarkkinaselkkauksissa joukkovoimaa ja yhteenkuuluvuutta. Työnantajat ovat hyötyneet vakaasta yhteiskunnasta ja toimintaympäristöstä. Oikeastaan hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu sopimalla, keskeisinä elementteinä keskitetyt tulopoliittiset kokonaisratkaisut. Nyt halutaan, että jokainen työnantaja ja yksittäinen työntekijä tekevät keskenään diilejä omalta osaltaan. Yksilökeskeinen ajattelutapa ei ainakaan lisää kansalaisten yhteenkuuluvuutta, mikä on tarpeen erityisesti kriiseissä.

Aika näyttää, minusta työelän lainsäädäntö ja työntekijöitten asema on heikentynyt tämän hallituksen aikana sietämättömästi. Tulevienkin hallitusten on vaikeaa korjata nyt tehtyjä työelämän heikennyksiä. Ovatko duunarit luisumassa kohti alustatalouden työehtoja ja Woltti-kuskien asemaa?

Esa Kanerva

Vaalilupaukset on lunastettava!

 

                                                                                

                                                                                  

                                                                                                       4.5.2025

Demareille kävi vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleissa oikein hyvin ja se saavutti paalupaikan sekö hyvin todennäköisesti pormestaripaikan. Valtuusto sen mandaatin sitten viime kädessä vahvistaa. Historiassa täytyy mennä aina vuoteen 1992, jolloin saavutettiin vastaavan tasoinen tulos 29 % äänistä. Silloin tuolla tuloksella irtosi 21 paikkaa valtuustossa, nyt 20. Mistä SDP:n kannatus kumpusi ja mistä perussuomalaisten romahdus johtui?

Vaalikopilla päivystäneenä uskallan esittää väitteitä ja perusteita syistä, vaikka virallisia tutkimustuloksia ei ole käytettävissä. Kansalaisia kiinnostavia aiheita olivat valtakunnan politiikka ja sosiaali- ja terveydenhuolto. Näistä kahdesta teemasta haluttiin keskustella ja niistä oltiin huolissaan. Kuulin monta elämäntarinaa leikkauksista ja köyhyydestä. Iäkkäämmät olivat peloissaan omasta tulevaisuudestaan. Opposition väitettiin vaalien jälkeen pelotelleen kansalaisia hallituksen toimilla ja siten saaneen vaalivoiton. Ei pidä paikkaansa, Ei tarvinnut pelotella, kyllä kansalaiset aivan itse toivat nämä aiheet keskusteluun. Ei voi tietysti vähätellä onnistuneen ehdokasasettelun merkitystä ja persujen ehdokaspulaa.

Vaalit merkitsivät myös eräänlaista sukupolvenvaihdosta. Nuoret ehdokkaat onnistuivat hyvin ja neljä ensikertalaista valittiin valtuustoon sekä seitsemän ensikertalaista varavaltuutetuiksi. Pormestariehdokkaan valinta meni nappiin ja Nurminen sai 1502 ääntä enemmän kuin Kummola.

Voihan myös vaalikampanjan toteutusta kehua onnistuneeksi. Toteutettiin se hieman eri tavalla kuin aikaisemmin. Ennen vaaleja ehdokkaat kiersivät kaikki kaupunginosat. Tehtiin suoramarkkinointia eri kielillä. Teipattiin ratikka ja ennen kaikkea yhteishenki oli hyvä. Into tehdä vaalityöstä näkyi myös siinä, että listalla ei ollut juurikaan heikkoja tuloksia saaneita.

Demaritulosten valtakunnallisessa vertailussa Tampere oli neljänneksi paras. Edelle menivät Lahti, Pori ja Vantaa. Tampereen tulos ylittää 6 prosentilla puolueen valtakunnallisen kannatuksen.

Meille demareille vallitulos on velvoittava. Hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia ja hyvinvointialueitten rahoitusta. Nämä rahat ovat kaikki palveluista pois. Vaalilupaukset on lunastettava siitä huolimatta. Kunnissa on talouden tasapainottamisen aikataulua pidennettävä ja ehkä investointeja myöhennettävä. Ikäihmiset tarvitsevat Kotitorin, päivätoiminnan, kädentaitokerhot ja palvelutalojen jumppasaliohjaukset, esimerkkejä mainitakseni.

Esa Kanerva

 

Hyvää Vappua!

                                                                                  

                                                                                               

                                                                                                                               30.4.2025

Hyvä lukijani!

Iloista suomalaisen työn ja työläisten juhlaa sekä jo vuosisatoja vietettyä kevätkarkeloa! Ehkä tämä Vappu jää muistijälkiimme suuren kuntavaalivoitonkin vuoksi.

Esa Kanerva

Suuret kiitokset!

                                                                                                                                    16.4.2025                                                                                                                    

                                                                                                                                  

 Kuntavaalit käytiin ja 192 ääntä sain. Olen oman osuuteni  vaalituloksen eteen tehnyt. Onnittelut kaikille valituille ja pormestariehdokas Ilmari Nurmiselle. Kiitokset äänestäjilleni ja ahkerille tukijoilleni! Terveisin Esa Kanerva                                                                                 

Tervetuloa jutulle Keskustorille

                                                                                                                          

                                                                                            

                                                                                                                                                   

                                                                                                                                            11.4.2025

Tervetuloa tänään klo 11 alkaen keskustelemaan ja evästämään minua Keskustorin vaalimökille. Tehdään vaikka analyysiä eilisestä puheenjohtajatentistä. Huomenna lauantaina tarjoillaan lohisoppaa vaalimökillä klo 11 alkaen, tervetuloa! Paikalla vierailee puoluesihteeri Näkkäläjärvi, terveisin Esa Kanerva

          

 

Suomi äänestää, maailmalla kiehuu

                                                                                                        

                                                                                         

                                                

                                                                                                            9.4.2025

Tähän päivään herätään sekavissa tunnelmissa. Orpo antaa tänään eduskunnassa ilmoituksen hallituksen toimista muuttuvassa kansainvälisessä kauppapolitiikassa ja taloustilnteessa. Syy kaaokseen on, että Jenkkilän isäntä riehuu tulliensa kanssa ja sotaisaa on myös ympäri maailmaa. Trumpin tulleilla on tarkoitus heikentää dollarin arvoa ja siten vähentää väitettyä kauppataseen alijäämää. Suunnitelmissa on myös hoitaa Yhdysvaltojen valtavaa valtion velkaa uudelleenjärjestelemällä velkakirjojen ehtoja. Velkakirjojen haltijat pakotettaisiin vaihtamaan velkapapereita 100 vuoden 0-korkoisiin joukkovelkakirjoihin. Niin tai näin. Amerikka on elänyt yli varojensa ja nyt on suuri halu maksattaa oma velka muilla mailla.

Toinen Trumpin tahtotila on alkaa laskuttaa Yhdysvaltain turvallisuussateenvarjosta esimerkiksi Eurooppaa. Laskua uhataan lähettää myös takautuvasti. Kaikilla näillä toimilla on suuret riskit maailmantalouteen. Taantuma saattaa olla ovella. Vaikeaa tulee olemaan Suomellakin. Puolustus nielee rahat ja kauppa talous kasvaa vain hitusen.

Jatkossa ei tule olemaan helppoa kuntataloudessakaan. Valtion talouden tila heijastuu välittömästi kuntiin ja hyvinvointialueille. Vientivetoisena maakuntana Pirkanmaa on todella suurissa ongelmissa, mikäli maailmantalous ajautuu kriisiin.

Kunnassa talouspäätökset tekee kaupunginvaltuusto. Vielä tämän viikon sunnuntaina on mahdollista vaikuttaa Tampereella ja Pirkanmaan hyvinvointialueella harjoitettavaan politiikkaan. Suomessa demokratia toimii ja puolueilla on eroja. Millaisella arvopohjalla sinä haluat itseäsi koskevia päätöksiä tehtävän. Kaiken tehdä reilummin ja oikeudenmukaisemmin!

Esa Kanerva 

                                                                        

                                                                         

                                      

Työttömyysuhkakuvien sijasta ”nokiamaiseen” kasvuun

                                                                                                     

                                                                                                                                               7.4.2025                                                

Siirtyminen vihreään teknologiaan muistuttaa tilannetta1990- luvun laman alkuaikoja kehitettäessä matkapuhelininnovaatioita. Syvä taloudellinen kriisi pakotti yritykset etsimään uusia kasvualoja. Sen tuloksena Tampereen ja Pirkanmaan oppilaitokset kaikilla tasoilla ja yritykset pistivät voimavarat yhteen signaalin käsittelyn ja automatiikan alueilla, ns. ”etunojassa ja ennen muita”. Sillä saatiin aikaan nopea osaajakasvu alueella ja tämä tuki mm. Nokian nousua ja maailmanvalloitusta.

 Sama menestys voitaisiin toisintaa vetyenergia-alalla. Vedyn tuotantolaitosten, jakeluverkoston, laitteiden ja koneiden valmistaminen tarvitsevat osaajia. Osaamiselle on nopeasti, kiihtyvästi lisääntyvä tarve. Suomi voi olla vedyn vientimaa jo ennen vuosikymmenen loppua, jos me saamme koulutettua paljon lisää osaajia monille koulutusaloille. Kipein tarve on vetyalan toisen asteen tutkintojen ja pätevyyksien suhteen. Nopein ratkaisu pätevyyksien tuottamiseen nopeasti olisi muodostaa yritysten ja koulujen alliansseja niin kuin 90-luvun alussa. Hankerahoitusta on hyväksytty EU:sta useista kanavista näihin koulutuksiin, jotka edistävät vety- ja aurinkoenergian käyttöönottoa ja tutkintojen sekä pätevyyksien kehittämistä.            

Tampereella on tarvittavat oppilaitokset viemään eteenpäin opetussuunnitelmien päivittämistä vetyalan perustutkinnosta aina korkeakoulututkintoon asti. Kun työpaikkoja katoaa esimerkiksi (esim. TAKO), niissä on ollut vahvan perusosaamisen omaavia henkilöitä, jotka voidaan nopeasti pätevyyskouluttaa vetyaloille uusiin työammatteihin mm. aikuiskoulutuksena.

Vetyosaajien keskittymä vetäisi puoleensa uusia alan yrityksiä, se taas synnyttäisi uutta teknologiaa, joka puolestaan loisi lisää kysyntää. Jopa Airbus ja Locheed Boeing julkaisevat 2026 -2028 matkustajakoneet varustettuna vetysuihkumoottoreilla. 

 Tampereelle ja koko maakunnalle vetyenergia on uusi ja suuri mahdollisuus kasvuun ja menestykseen!

 

              Esa Kanerva                                           Risto Ilomäki

kuntavaaliehdokas                                  kuntavaaliehdokas

              Tampere, sd                                             Tampere, sd

Juttu on julkaistu Aamulehdessä pari viikkoa sitten ja julkaisen nyt elinkeinopoliittisena kannanottona kotisivullani, terveisin Esa Kanerva

Tervetuloa maanantaimarkkinoille, tapaamaan ja keskustelemaan Keskustorin vaalimökille, olen siellä tavattavissa klo 11 eteenpäin, terveisin Esa Kanerva