24.10.2025
Taloudellisen tutkimuslaitoksen asiantuntija kertoi
tv-uutisissa eläkejärjestelmään puuttumisen välttämättömyydestä julkisen talouden
tasapainottamiseksi. Suomen talous on kuulemma niin heikossa hapessa, että
eläkkeisiin kajoaminen on aivan välttämätöntä mm. puolustushankintojen
rahoituksen varmistamiseksi. Täsmennykseksi kysyttiin vielä, että koskeeko
leikkaukset jo maksussa olevia eläkkeitä. Vastaus oli kyllä. Olin tyrmistynyt!
Olen varmaan ymmärtänyt väärin koko joukon asioita. Olen
luullut, että maksussa olevat eläkkeet nauttivat perutuslain turvaa. Ymmärsin,
että tänä vuonna sovittu eläkejärjestelmän sopeutus olisi voimassa pitkälle
tulevaisuuteen, aina vuoteen 2035. Neuvotteluissahan sovittiin mm.
inflaatiovakauttajasta, joka merkitsee sitä, ettei poikkeuksellisten
inflaatiopiikkien takia eläkkeitä koroteta palkkoja enemmän.
Eläkeikä nousee jo nykyisen
(vuoden 2017) eläkeuudistuksen mukaisesti ja alin vanhuuseläkeikä on sidottu
elinajanodotteen kasvuun. Tämä automaattinen sopeutusmekanismi on pysyvä ja
jatkaa eläkeiän nostamista asteittain myös tulevaisuudessa. Siis tulevien
eläkeläisten eläkeikä tulee nousemaan.
Maksussa oleviin eläkkeisiin
voidaan toki suorien leikkausten sijaan puuttua muillakin tavoilla. Yksi keino
on heikentää eläkkeiden ostovoimaa leikkaamalla eläkeindeksejä. Viimeksi Jyrki
Kataisen hallitus menetteli näin, pienentämällä työeläkeindeksiä määräajaksi. Koska
suoraan eläkkeiden leikkaamiseen vaadittaisiin eduskunnassa 5/6 osa enemmistö
perustuslain muuttamiseksi, on indeksileikkaukset todennäköisin vaihtoehto työeläkkeiden
leikkaamiseksi. Puhun siis työeläkkeistä. Muut eläkkeet maksetaan suoraan
valtion budjetista.
Kysyn, miten käy sopeutuksissa
eläkejärjestelmän luotettavuudelle? Miten eläkeläinen suunnittelee elämäänsä
edes lyhyellä tähtäimellä? Tuntuu suorastaan irvokkaalta Orpon toivomukset
kulutuksen lisäämisestä. Ei tässä vanhoilla päivillä haluaisi enää alkaa
nälkääkään näkemään. Tulevaisuuden näkymät eivät muutenkaan ole hääppöiset, hoivaa
ei ole tarjolla kaikille eikä nuorempaa sukupolveakaan haluaisi sillä rasittaa.
Valoa ei ole näköpiirissä.
Suomi kasvattaa puolustusmenoja, käytännössä kaksinkertaistaa menot vuoteen 2035
mennessä. Koko summa on lähes 14 miljardia euroa. Tässä hetkellä hyvinvointialueiden
koko rahoitus on 26,2 miljardia. Jostakin tuo puolustusbudjetin rahat on
löydettävä. Summa on niin iso, ettei oikeastaan muuta kohdetta ole kuin
sosiaaliturvamenot ja hyvinvointialueitten määrärahat. Muilta lohkoilta ei ole
saatavissa sellaisia rahoja. Maksussa olevat eläkkeiden leikkaus on mielestäni poissuljettu
vaihtoehto. Niin pieniä ovat suomalaisten keskimääräiset työeläkkeet,
puhumattakaan kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä.
Näin viime yönä
painajaisunia. Kiersin pankkiautomaatteja eläkepäivänä eikä yhdessäkään niissä
ollut minulle rahaa. Viimein yksi kone sylkäisi minulle kaksikymppisen, kaiken
mitä saldo antoi myöten. Heräsin siihen ahdistuneena ja surullisena. Lieneekö
syy uniin eilen illalla ollut pitkä, Tampereen taloutta käsitellyt kokous vai
olenko kokenut käynnissä olevan eläkeleikkauskeskustelun ”traumareaktiona”,
mene ja tiedä.
Toivoa sopii, että eläkejärjestelmä
pitää lupauksensa ja hallitus lopettaa eläkeläisten pelottelut. Nykyiseen velkaan
eivät vanhemmat sukupolvet ole syyllisiä, käsittääkseni olemme omat velkamme maksaneet
aina sotakorvauksia myöten. Suurelta osalta olemme omat eläkkeemme säästäneet
ja rahastoineet.
Esa Kanerva
