19.12.2025
Seurasin eilen valtionvarainministeri Purran vaivautunutta kiemurtelua ja vastauksia eduskunnan kyselytunnilla. Hän ei myöntänyt kahden puolueen kansanedustajan silmien vääntelyä rasismiksi missään vaiheessa. Päinvastoin hän puolusti kahta puolueen kansanedustajaa todeten heidän toimineen ”vilpittömässä” huumorimielessä ja somepäivitysten olleen lähinnä vitsi. Varsinkin kansanedustajan pitäisi muistaa, että maailma on nykyisin pieni. Maailman tiedonvälitys ei elä enää paperilehtien varassa, vaan sähköiset viestit leviävät salamannopeasti ympäri maailmaa. Tekisi mieli sanoa, valitettavasti. Kaksi suomen kansan edustajaa ja yksi europarlamentaarikko osoittavat keskisormea aasialaisille. Kysymys on vakava ja kansanedustajien harkitsemattomat some-päivitykset ovat muuttaneet tilanteen Suomen maakuvan riskienhallinnaksi. Kaikki kiitos ministeri Sakari Puistolle, hän oli ymmärtänyt, ettei kysymys ole vitsistä, vaan mainehaitasta myös vientiteollisuudellemme.
Väkisinkin tuli eilen mieleeni jonkun filosofin ajatus, että jokaisella kansalla on sellainen hallitus, jonka se ansaitsee. Ajatus on fiksu. Jos nyt Eerolan ja kumppanien toilailu harmittaa, kannattaa palauttaa mieleen, ketä ja mitä puoluetta tuli viime eduskuntavaaleissa äänestettyä. Demokratiassa on mahdollista tehdä valintoja toisin kuin diktatuureissa. Astuitko populismin miinaan ja uskoit päättäjiä, jotka lupaavat helppoja ratkaisuja. Riittikö sinulle lupaus bensan hinnan alennuksesta, mutta ihmettelet nyt hallituksen tekemää ja perussuomalaisten hyväksymää historiallisen suurta tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille?
Historiasta muistan ruotsalaisen valtiomiehen Oxenstiernan tokaisseen joskus 1600-luvulla kyvykkyydestään epäilevälle pojalleen lähettäessään hänet rauhanneuvotteluihin, ”Etkö tiedä, poikani, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan!” Lause on mielestäni virkistävä muistutus poliitikoille. Kansan keskuudesta päättäjämme valitaan ja politikointi ei ole rakettitiedettä. Päättäjän ei tarvitse olla täydellinen, mutta harkinnan soisi olevan kunnossa. Päättäjät saavat tehdä virheitä, jos päätös perustuu vakavaan harkintaan ja riittävään tietoon. Suuretkin päätökset joudutaan usein tekemään epävarmuudessa ja lopputuloskin voi olla enemmän onnea kuin partaveitsen terävää älyä. Mutta lapsellisilla ulostuloilla leikkiminen ja irtopisteiden poimiminen on moraalitonta. Varsinkin jos teosta seuraa vahinkoa omalle maalle.
Demokratia ei ole valmis. Meillä äänestäjillä on vastuu valinnoistamme. Miten vahvistaisimme demokratian toimivuutta ja samalla korjaisimme ajatusta ”vähästä järjestä” ja "kansan ansaitsemista päättäjistä"? Digitaalisella aikakaudella demokratian suurin uhka on totuuden hämärtyminen. Perussuomalaiset osaavat tiktokata ja manipuloida heihin uskovien maailmankuvaa. Faktat ja fiktiot menevät sekaisin. Suomen taloutta ei todellakaan hoideta kuntoon vastustamalla maahanmuuttoa ja kyykyttämällä duunaria. Woken varjolla ja vastustamisella ei pysty perustelemaan järjettömiä somepäivityksiä, kuten Eerola teki. Woke-käsite on alkuaan merkinnyt pyrkimystä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja rasismin vastustamiseen. Perussuomalaisille se on haukkumasana ja poliittinen ase. Heille se merkitsee ihmisten vaientamista, mielensä pahoittamista pikkuasioista ja hysteriaa. Silmien vääntely oli vähä-älyistä ja rasisitista, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Kansanedustajalla pitäisi olla sen verran sydämen sivistystä, että hän ymmärtää eleen historiallisen taustan ja merkityksen aasialaisille.
Keskisormen heiluttelulla ei vauhditeta kauppaa eikä edistetä matkailua maahamme.
Esa Kanerva
