5.9.2025
Pidän kesästä ja lämpimästä. Kesäiset kelit ja kaikki hyvä loppuu aikanaan. Syksyn viileys ja sen myötä arki alkaa politiikassakin. Ennen vaaleja me demarit lupasimme, että kaiken voi tehdä reilummin. Vaalien jälkeen silloinen demariryhmän vetäjä ja yhdistyksemme jäsen Atanas Aleksovski totesi naulan kantaan, että demareitten hyvänvaalituloksen on syytä näkyä hyvinvointialueen ja kaupungin päätöksenteossa. Muuten ”ei hyvä heilu” eduskuntavaaleissa.
Miten päätöksenteko muutetaan nykyistä politiikkaa oikeudenmukaisemmaksi ja tasapuolisemmaksi. Tiedämme, että varsinkin hyvinvointialueilla eurot ovat tiukoilla, koska valtion talous sakkaa ja alueiden rahoitus on riittämätöntä tarpeisiin nähden. Kaupungin taloudessa on kymmenien miljoonien pysyvä aukko. Demareitten reiluusslogan viittaa säästöihin, joita eritoten hallitus on tehnyt velkaantumisen hillitsemisen nimissä. Hallituksen kohdennukset ovat olleet epäreiluja vähätuloisia kohtaan.
Demarit ovat olleet nyt johtava koalitio kaupungissa, että hyvinvointialueiden hallinnossa muutaman kuukauden. Tässä vaiheessa ei voi arvioida, miten on onnistuttu. Pormestariohjelman perustella voi tehdä päätelmiä ja oletuksia politiikan suunnasta. Helppoa ei tule olemaan. Tavoitteena on etenkin työllisyyden hyvä hoito tilanteessa, jossa etenkin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ja kunnan vastuut sen hoidossa taloudellisesti kasvavat. Purra suunnittelee merkittäviä leikkauksia valtionosuuksiin ja kunnan perustehtäviin kohdentuvia leikkauksia. Kaupungin talous muodostuu tuloista, menoista ja investoinneista. Tulopuolta voidaan vahvistaa verojen korotuksilla, nostamalla maksuja ja taksoja. Pormestariohjelman mukaan verotuksen kiristäminen on viimesijainen vaihtoehto. Jäljelle jää toisin sanoen menojen leikkaukset, toiminnan tehostaminen, henkilöstökulujen vähentämien, maksujen korotukset, palvelutason heikentäminen tai investointien uudelleenarviointi.
Kun pormestariohjelmaa aletaan toteuttamaan, ollaan päätöksenteon oikeudenmukaisuuden ytimessä. Miten maksujen ja taksojen korotuksia kohdennetaan niin, että kuntalaisia kohdellaan tasapuolisesti ja kuinka ne kohdentuisivat kuitenkin niihin ihmisiin, joilla on varaa maksaa esimerkiksi bussilipusta enemmän kuin köyhien. Tai miten henkilöstövähennykset hoidetaan ilman irtisanomisia. Kaupungilla on ollut vuoiskymmeniä periaate olla irtisanomatta työntekijöitä taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Kaupunki investoi joka vuosi n. 200 miljoonaa euroa pääsääntöisesti kouluihin ja päiväkoteihin. Miten vähentää tätä rahoitusta oikeudenmukaisemmin? Homekoulut eivät voi odottaa peruskorjausta. Vaikeita kysymyksiä ja vaikeita asioita päätettäviksi. Nämä säästöpohdinnat voitaisiin jättää toki vähemmälle huomiolle, jos talous alkaisi toipua ja maailmanlaajuinen talouden heikko kysyntä helpottaisi. Hallituksen kasvupolitiikalta en odota suuria. Tampere ja Pirkanmaa tarvitsisivat kuitenkin uusia työpaikkoja, uusia investointeja, rakentamista, houkuttelevaa elinkeinopolitiikkaa ja hyvää seudullista yhteistyötä. Toivon, että hallitus saisi aikaan Tamperetta reilummin kohtelevan valtionosuusuudistuksen.
Hyvinvointialueille hallitus on taipumassa antamaan lisäaikaa talouden tasapainottamiseen vuoteen 2028 mennessä, kuitenkin tiukin kriteerein. Pirkanmaa lienee saamassa lisäaikaa, mikä helpottanee hitusen alueen ja demareitten tuskaa. Sen avulla voitaneen lunastaa annettuja vaalilupauksia, esimerkiksi Kotitorien säilyttämisestä ja vanhusten päivätoiminnasta. Mutta hankalaa tulee kokonaisuudessaan olemaan ja paluuta entiseen ”hyvään” aikaan ei ole. Erityisesti vanhusten hoidosta ja nuorten mielenterveys- ja huumeongelmien hoidosta olen huolissani. Näitä ei ratkaista virkamiesten kirjoituspöytäteorioilla eikä vippaskonsteilla.
Näillä ajatuksilla avasin puolueyhdistykseni syksyn toiminnan.
Esa Kanerva
