5.4.2020
Tässä hetkessä kuulee kyllästymiseen asti taisteluhenkeä nostattavia iskulauseita tai lohduttavia kehotuksia. ”Kyllä me tästä selvitään”, ”pidetään huolta toisistamme” tai ”yhdessä eteenpäin”, toistuvat ihmisten keskusteluissa. Toki ne ovat tarpeen, vielä tärkeämpää meille kaikille on nyt rohkeus. Valtioitten pitää uskaltaa ottaa taloudellisia riskejä ja lisärahoitusta. Yhtiöitten ja yrittäjien pitää luottaa itseensä ja bisnekseensä eikä missään nimessä antaa periksi. Yksilöillä on sentään Suomessa turvaverkot, joihin uskaltaa toistaiseksi luottaa. Maailmalla on toisin, jenkeissä on periaate, että pitää pärjätä omillaan, ”on your own”. Kriisi tuo myös mahdollisuuksia. Hätä voi synnyttää uusia tapoja tehdä asioita ja avata ennen kokemattomia ovia. Mahdollisuuksien kääntöpuolena tapahtuu paljon ikäviä asioita, ennenaikaisia kuolemia, sairautta ja omaisten hätää.
Suomen hallitus on tehnyt oikeita ratkaisuja. Se on ottanut harkitusti lisää velkaa, rutkasti. Kaksikymmentätuhatta miljoonaa on iso summa. Tämä velka noin ensi hätään. Tällä summalla pidetään sosiaaliturvaverkko koossa ja lohkeaa siitä jokunen miljoona yrittäjillekin. Viime päivinä on Suomessakin alkanut kuulua äänenpainoja siitä, että pitää muistaa kansantalouskin. Pää jää vetävän käteen velanotossakin. THL neuvoo jo purkamaan rajoituksia ja muuttamaan strategiaa. Uudessa strategiassa virusta pyrittäisiin tukahduttamaan mahdollisimman tehokkaasti, jotta sen leviämistä voitaisiin estää. Tämä onnistuisi laajalla testaamisella, tartuntaketjujen nopealla jäljittämisellä ja altistuneiden tehokkaalla eristämisellä. Talouden realiteetithan sieltä alkavat nostaa päätään. Jos hallitus päätyy tällaiseen suunnitelmaan, sekin on riskinottoa. Varmasti muutama sata tai tuhat ihmistä kuolee enemmän kuin pitämällä kansaa tiukassa kontrollissa. Yhteiskuntaa ei ole kuitenkaan mahdollista pitää seisokissa montaa kuukautta.
Trump on sanonut saman asian jo paljon aikaisemmin. Talous on ykkösasia, ihmisten henki toissijainen. Maassa vallitsee sodan lait, ihmisten henki ei paljon paina, kunhan hallitseva eliitti säilyttää asemansa ja omaisuutensa. Pörssit pitää saada nousuun ja osingot jälleen maksuun. Saapas nähdä kuinka tässä käy? Maassa on kuollut jo noin kymmenentuhatta ihmistä ja tämä on vasta alkusoittoa. Puutteellinen koko kansan terveydenhuolto näyttää nyt oikeat kasvonsa. Luku voi olla hetken päästä satatuhatta kuollutta ja maan talous pahassa lamassa. Wall streetin ”musta torstai” vuonna 1929 saattaa kalveta sen rinnalla. Ei siitä iloita kannata. Laineet lyövät pahasti kaikkialle maailmaan. Myös Suomi saa osansa, puhumattakaan Euroopasta ja muusta maailmasta.
Suomalaisten yrittäjien täytyisi nyt jaksaa sinnitellä, varmaan he niin tekevätkin. Rahallista tukea ja vastaantuloa tarvitaan niin valtiolta kuin vuokranantajilta. Yrittäjien Pentikäisellä heittää aina yli, ei raha puussa kasva. Ei konkurssikypsiin yrityksiin kannata rahaa lapioida ja vastikkeellisuutta on yrityksiltäkin vaadittava. Sitähän he ovat aina ja kautta aikojen painottaneet työtä tekevien osalta. Velkaa annetaan, velka maksetaan pois sitten, kun pyyhkii hyvin. Isot yritykset Suomessa pärjäävät, niillä on vahvat taseet. Pitää nyt vain pitää hetken tauko osingon maksussa. Se tietysti kapitalisia harmittaa.
Miten on pullat uunissa sitten tavallisella Taavilla, Erkillä tai Kertulla? Ennustajan osa on ikävä, puheet voivat osua kohdalleen, sinne päin tai mennä päin honkia. Valtionvarainministeri Kulmuni alkoi jo valmistella kansaa tulevaan, ikävään tulevaisuuteen. Ei puhunut enää rahan jakamisesta kaikkeen hyvään, vaan sanoi suoraan, leikkauslistat ovat edessä. Ottaen huomioon velkamäärän nousun, n. kymmenen prosenttia, kuudestakymmenestä seitsemäänkymmeneen prosenttiin bruttokansantuotteesta, ei sen maksamisessa Kulmunin mainitsemilla koululaisten pyyhekumien puolittamisella pärjätä. Kaikkien taskuille mennään ja joka asiassa. Kansa maksaa, yritykset, palkansaajat ja eläkeläiset. Tulottomat tuntevat säästöt palveluissaan. Hirveätä, sanoi ukkeli Kiljusen herrasväki Satumaassa-kirjassa.
Vielä yksi asia oli unohtua. Korona on vasta saavuttamassa Afrikan mantereen. Mitä tulee siellä tapahtumaan? Tauti tekee pahaa jälkeä, jos se pääsee leviämään tiheästi asuttujen, isojen kaupunkien slummeissa. Toki on sielläkin valmiutta hoitaa pandemioita, on hyviä kokemuksia mm. ebola-viruksen hallitsemisesta. Voi kuitenkin olla, että sieltä lähtee tautia pakoon uusi kansainvaellus. Miten Eurooppa sen torjuu? Konekiväärein tai muuten väkivaltaisesti? Euroopassa on noussut ja nousemassa oikeistopopulistisia johtajia. Heiltä voi odottaa, mitä tahansa käyttäytymistä. Unionin rakenteet, solidaarisuus ja yhteiset arvot ovat kovilla ja kitisevät. Kaikki Euroopan valtiot ovat ahdingossa ja pinna kireällä. Yhteisen sävelen löytyminen on vaikeaa.
Luoja tekee maailmassa, mitä hyväksi katsoo. Ihminen elää ja kuolee. Maailma rullaa radallaan. Tämä pandemia ja aika kuitenkin kirjoitetaan maailman historiankirjoihin. Ainoastaan tämä asia on nyt tässä hetkessä varmaa.
Esa Kanerva
Tässä hetkessä kuulee kyllästymiseen asti taisteluhenkeä nostattavia iskulauseita tai lohduttavia kehotuksia. ”Kyllä me tästä selvitään”, ”pidetään huolta toisistamme” tai ”yhdessä eteenpäin”, toistuvat ihmisten keskusteluissa. Toki ne ovat tarpeen, vielä tärkeämpää meille kaikille on nyt rohkeus. Valtioitten pitää uskaltaa ottaa taloudellisia riskejä ja lisärahoitusta. Yhtiöitten ja yrittäjien pitää luottaa itseensä ja bisnekseensä eikä missään nimessä antaa periksi. Yksilöillä on sentään Suomessa turvaverkot, joihin uskaltaa toistaiseksi luottaa. Maailmalla on toisin, jenkeissä on periaate, että pitää pärjätä omillaan, ”on your own”. Kriisi tuo myös mahdollisuuksia. Hätä voi synnyttää uusia tapoja tehdä asioita ja avata ennen kokemattomia ovia. Mahdollisuuksien kääntöpuolena tapahtuu paljon ikäviä asioita, ennenaikaisia kuolemia, sairautta ja omaisten hätää.
Suomen hallitus on tehnyt oikeita ratkaisuja. Se on ottanut harkitusti lisää velkaa, rutkasti. Kaksikymmentätuhatta miljoonaa on iso summa. Tämä velka noin ensi hätään. Tällä summalla pidetään sosiaaliturvaverkko koossa ja lohkeaa siitä jokunen miljoona yrittäjillekin. Viime päivinä on Suomessakin alkanut kuulua äänenpainoja siitä, että pitää muistaa kansantalouskin. Pää jää vetävän käteen velanotossakin. THL neuvoo jo purkamaan rajoituksia ja muuttamaan strategiaa. Uudessa strategiassa virusta pyrittäisiin tukahduttamaan mahdollisimman tehokkaasti, jotta sen leviämistä voitaisiin estää. Tämä onnistuisi laajalla testaamisella, tartuntaketjujen nopealla jäljittämisellä ja altistuneiden tehokkaalla eristämisellä. Talouden realiteetithan sieltä alkavat nostaa päätään. Jos hallitus päätyy tällaiseen suunnitelmaan, sekin on riskinottoa. Varmasti muutama sata tai tuhat ihmistä kuolee enemmän kuin pitämällä kansaa tiukassa kontrollissa. Yhteiskuntaa ei ole kuitenkaan mahdollista pitää seisokissa montaa kuukautta.
Trump on sanonut saman asian jo paljon aikaisemmin. Talous on ykkösasia, ihmisten henki toissijainen. Maassa vallitsee sodan lait, ihmisten henki ei paljon paina, kunhan hallitseva eliitti säilyttää asemansa ja omaisuutensa. Pörssit pitää saada nousuun ja osingot jälleen maksuun. Saapas nähdä kuinka tässä käy? Maassa on kuollut jo noin kymmenentuhatta ihmistä ja tämä on vasta alkusoittoa. Puutteellinen koko kansan terveydenhuolto näyttää nyt oikeat kasvonsa. Luku voi olla hetken päästä satatuhatta kuollutta ja maan talous pahassa lamassa. Wall streetin ”musta torstai” vuonna 1929 saattaa kalveta sen rinnalla. Ei siitä iloita kannata. Laineet lyövät pahasti kaikkialle maailmaan. Myös Suomi saa osansa, puhumattakaan Euroopasta ja muusta maailmasta.
Suomalaisten yrittäjien täytyisi nyt jaksaa sinnitellä, varmaan he niin tekevätkin. Rahallista tukea ja vastaantuloa tarvitaan niin valtiolta kuin vuokranantajilta. Yrittäjien Pentikäisellä heittää aina yli, ei raha puussa kasva. Ei konkurssikypsiin yrityksiin kannata rahaa lapioida ja vastikkeellisuutta on yrityksiltäkin vaadittava. Sitähän he ovat aina ja kautta aikojen painottaneet työtä tekevien osalta. Velkaa annetaan, velka maksetaan pois sitten, kun pyyhkii hyvin. Isot yritykset Suomessa pärjäävät, niillä on vahvat taseet. Pitää nyt vain pitää hetken tauko osingon maksussa. Se tietysti kapitalisia harmittaa.
Miten on pullat uunissa sitten tavallisella Taavilla, Erkillä tai Kertulla? Ennustajan osa on ikävä, puheet voivat osua kohdalleen, sinne päin tai mennä päin honkia. Valtionvarainministeri Kulmuni alkoi jo valmistella kansaa tulevaan, ikävään tulevaisuuteen. Ei puhunut enää rahan jakamisesta kaikkeen hyvään, vaan sanoi suoraan, leikkauslistat ovat edessä. Ottaen huomioon velkamäärän nousun, n. kymmenen prosenttia, kuudestakymmenestä seitsemäänkymmeneen prosenttiin bruttokansantuotteesta, ei sen maksamisessa Kulmunin mainitsemilla koululaisten pyyhekumien puolittamisella pärjätä. Kaikkien taskuille mennään ja joka asiassa. Kansa maksaa, yritykset, palkansaajat ja eläkeläiset. Tulottomat tuntevat säästöt palveluissaan. Hirveätä, sanoi ukkeli Kiljusen herrasväki Satumaassa-kirjassa.
Vielä yksi asia oli unohtua. Korona on vasta saavuttamassa Afrikan mantereen. Mitä tulee siellä tapahtumaan? Tauti tekee pahaa jälkeä, jos se pääsee leviämään tiheästi asuttujen, isojen kaupunkien slummeissa. Toki on sielläkin valmiutta hoitaa pandemioita, on hyviä kokemuksia mm. ebola-viruksen hallitsemisesta. Voi kuitenkin olla, että sieltä lähtee tautia pakoon uusi kansainvaellus. Miten Eurooppa sen torjuu? Konekiväärein tai muuten väkivaltaisesti? Euroopassa on noussut ja nousemassa oikeistopopulistisia johtajia. Heiltä voi odottaa, mitä tahansa käyttäytymistä. Unionin rakenteet, solidaarisuus ja yhteiset arvot ovat kovilla ja kitisevät. Kaikki Euroopan valtiot ovat ahdingossa ja pinna kireällä. Yhteisen sävelen löytyminen on vaikeaa.
Luoja tekee maailmassa, mitä hyväksi katsoo. Ihminen elää ja kuolee. Maailma rullaa radallaan. Tämä pandemia ja aika kuitenkin kirjoitetaan maailman historiankirjoihin. Ainoastaan tämä asia on nyt tässä hetkessä varmaa.
Esa Kanerva
