12.10.2016
Perussuomalaisten europoliitikko Jussi Halla-aho on tehnyt Euroopan komissiolle ihmisen alkuperään liittyvän kirjallisen kysymyksen, jossa hän esittää etnisen profiloinnin soveltamista islamilaisen terrorismin torjumiseksi. Hän perustelee kysymystään sillä, että islamilaisen terrorismin tehokas torjunta Euroopassa edellyttää viranomaisilta ennakkoluulotonta asennetta. Tällöin etnisen profiloinnin soveltamista ääri-islamilaisuuden ehkäisyssä olisi vakavasti harkittava huolimatta profilointiin liitetyistä perus- ja ihmisoikeusongelmista. Luitte oikein. Ihmisen perusoikeuksista ei tarvitse välittää ja tarkoitus pyhittää keinot.
Suomessa profiloinnin on kuitenkin sekä nojattava syyttömyysolettaman ja puolueettomuuden periaatteisiin että liityttävä todisteisiin tai muuhun tärkeään tietoon koskien tiettyä rikosta. Profilointia ei saa tehdä, jos se perustuu vain henkilön muuttumattomiin ominaisuuksiin, kuten etnisyyteen, eikä epäilyyn rikoksesta. Profilointi on silloin syrjivää, koska se asettaa erilaiset vähemmistöt yleisesti epäilyn alaisiksi ja kääntää todistustaakan vähemmistöjen harteille rikostutkinnassa. Meillä on siis kiellettyä kohdistaa valvontaa perusteena pelkkä ihmisen alkuperä.
Halla-aho vaatii, että ennakoivat turvallisuustoimenpiteet terrorismin ehkäisyssä henkilö- ja ajoneuvotarkastusten, salakuuntelun, kotietsintöjen ja pidätysten muodossa olisikin näin syytä kohdistaa etenkin niihin ihmisiin, joiden etninen alkuperä on Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa tai Keski-Aasiassa. Tätä näkökantaa puoltaa hänen mielestään se tosiasia, että edellä mainittuja etnisiä taustoja edustavat henkilöt ovat olleet yliedustettuina islamilaisen ääritoiminnan ja terrori-iskujen suorittajina. Jussin mielestä ylilavea perus- ja ihmisoikeuksien tulkinta ei saisi estää tehokkaiden terrorisminvastaisten operaatioiden suorittamista EU-maissa.
Euroopan perusoikeusviraston raportissa sanotaan, että rotuun, etniseen alkuperään tai uskonnolliseen vakaumukseen perustuva profilointi synnyttää haitallisia ja epätosia stereotypioita ja johtaa syrjintään. Profiloinnin lainvastaisuutta perustellaan myös sillä, että se vahingoittaa yhteiskunnan eri ryhmien välisiä suhteita ja loukkaa ihmisarvoa. Se leimaa tarkastusten kohteeksi valikoituvan ryhmän jäsenet rikollisiksi. Lisäksi profilointi voi jopa kasvattaa rikosten kokonaismäärää, koska sellaiset ryhmät, joita ei yhdistetä tietyn tyyppisiin rikoksiin, voivat tehdä kyseisiä rikoksia kaikessa rauhassa poliisin keskittäessä huomionsa muihin ryhmiin. Esimerkiksi merkittävä osa Suomessa ilman papereita maassa oleskelevista lienee valkoihoisia, koska venäläiset ovat maan suurin ulkomaalaisryhmä.
Suomessa poliisi on käyttänyt talonpoikaisjärkeä. Jos poliisi pyytää papereita ennalta määrätyllä alueella, jossa ennakkoanalyysin tai vihjetietojen perusteella on perusteltua syytä epäillä olevan paperittomia siirtolaisia, keihin tahansa kohdistuvat henkilöllisyystarkastukset ovat poliisihallituksen mukaan kuitenkin lähtökohtaisesti lainmukaisia. Käytännössä tarkastukset voivat siis kohdistua etupäässä tai pelkästään näkyviin vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin, kunhan ensisijaiseksi syyksi pysäytykseen määritellään muu peruste kuin ihmisen ulkonäkö.
Halla-aho ajaa ja tekee perussuomalaisten linjausten mukaista politiikkaa. Hän on rationaalinen, aktiivinen ja analysoiva poliitikko. Mielestäni hänen energiansa kohdistuu arvoiltaan vääriin asioihin. Ei Euroopassa eikä Suomessa voida palata takaisin 30-luvulle, jolloin pidätyksen ja kuolemanrangaistuksen peruste oli esimerkiksi juutalaisuus. Ei voida pitää enää hyväksyttävänä edes sitä, että kuka tahansa ulkomaalaiselta tai vieraalta näyttävä tai vaikuttava joutuu muita useammin valvonnan kohteeksi. ”Maassa maan tavalla” pitää sisällään ajatuksen, että täällä asuvalla ihmisellä on lakiin perustuvat yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet yhteiskuntaa kohtaan kuin kantaväestöllä. Perusoikeuksiin kuuluu, että ei osoiteta sormella vähemmistöjä.
Esa Kanerva