Yhteiskuntasopimuksesta ja Yhteisen vastuun sopimuksesta


                                                                                                                                   22.9.2019


Aamulehti uutisoi tänään SDP:n hanketta Suomen selviytymiseksi poikkeuksellisen huomion- arvoisesti. Se ei nimittäin maininnut asiasta halaistua sanaa. Näinkin merkittävän asian ohittaminen kuvastaa lehden toimituksellista linjaa, tasapuolista sisältöä ja objektiivista tiedonvälitystä. Ainakin teoriassa. Yhteisen vastuun sopimuksen ohittaminen on lehden kannanotto opposition ehdotusten painoarvosta ja toimituksellisen moniarvoisuuden unohtamisesta.           

SDP on kutsunut laajan joukon esimerkiksi kansalaisjärjestöjä, työmarkkinajärjestöjä ja muita puolueita omaa ehdotustaan valmistelemaan. Tarkoitus on synnyttää tiekartta parempaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja saada vakautta työmarkkinoille. Pöydällä ei siis ole valmista sapluunaa ja tavoitteita.

SDP:n hanketta vetävät kansanedustaja Lauri Ihalainen, joka on toiminut työministerinä ja SAK:n puheenjohtajana sekä yrittäjä Salla Saarinen, joka on SDP:n jäsen. SDP käynnisti eilen yhteisen vastuun sopimuksensa avaustilaisuudella. Ihalainen kertoi, että työmarkkinajärjestöt ovat halukkaita osallistumaan ja myös EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on tulossa paikalle. Ihalaisen mukaan Suomi tarvitsee kolmikantaa eli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisiä päätöksiä jatkossakin.                                      

 Miksi Suomi tarvitsee Yhteisen vastuun sopimusta. Suomen nykyinen taloudellinen tilanne on poikkeuksellisen vakava ja hallitus ei ole kyennyt yhdistämään kansalaisia tavoitteidensa taakse. Vienti on hiipunut ja investoinnit kotimaahan ovat olleet vähäisiä. Talouskasvu on jumissa. Kaikesta tästä seuraa työttömyyden kasvu, hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohja murenee ja turvattomuus kasvaa, ellei työllisyysastetta saada nostettua.

Yli 60 tahoa oli vastannut myöntävästi SDP:n kutsuun lähteä rakentamaan käsikirjoitusta tai tiekarttaa Suomen selviytymiseksi. Kyllä vastanneiden joukossa oli esimerkiksi kansalaisjärjestöjä, työmarkkinajärjestöjä ja muita puolueita. Jokainen taho saa arvioida, kuinka haluaa osallistua valmisteluun. Hanke ei ole suunnattu hallitusta vastaan, mutta lopputulosta on lupa lainata tai varastaa jopa koko ehdotus. Valmista pitäisi olla ensi vuoden helmikuussa, jolloin julkaistaan yhteenveto.

SAK vastasi eilen kierrellen yhteiskuntasopimuksen toteutumismahdollisuuksiin. Järjestö haluaa laajemman ja enemmän tulevaisuuteen vaikuttavan kokonaisuuden. Lauri Lyly totesi näin: ”Yhteiskuntasopimusta ei synny, jos sitä tehdään ainoastaan palkansaajien kustannuksella tai työaikaa pidentämällä ja jos yritykset ja niiden omistajat eivät sitoudu sopimukseen omilla toimillaan riittävästi." Ensi syksyn palkkaratkaisun yhdistäminen pakettiin voisi viedä neuvotteluita eteenpäin.

Myös presidentti Tarja Halonen otti eilen kantaa yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Hänen mielestään Suomesta puuttuu tärkein eli luottamus. ”Se ja luottamus ovat hyvinvointiyhteiskunnan sielu”. Ilman luottamusta ei synnyt yhteiskuntasopimusta eikä mitään muutakaan paperia työmarkkinoilla.

SDP tukee työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välistä yhteisymmärryksen löytymistä. SDP:n aloitteesta käynnistyvä keskustelu yhteisen vastuun sopimuksesta tarjoaa rakentavan panoksen myös järjestöjen ja hallituksen välisiin neuvotteluihin.

 Esa Kanerva