Persuanalyysia






                                                                                                                                      11.9.2015                                                                                                                                                                                                                                                                                    
Ulkoministeri Timo Soini astuu julkisuuteen tyytyväisenä kuin talonpoika ruokaperäisten jälkeen ja laukoo, että hän oli muutaman päivän ulkomailla ja hallituksella oli jo ikävä. Heti kun hän saapui kotimaahan, alkoi tapahtua. Tehtiin työmarkkinauudistus, joka hyökkää ammatillista järjestäytymisvapautta vastaan, joka on turvattu osana perustuslain turvaamaa yhdistymisvapautta. Yhdistymisvapaus sisältää myös oikeuden työehtosopimuksiin. Asia voidaan ilmaista myös vahvana yrityksenä romuttaa työehtosopimusten yleissitovuus. Koko suomalainen työmarkkinakokonaisuus perustuu siihen, että suurin osa sopimuksista on yleissitovia. Yleissitovuus takaa työntekijöille alakohtaiset minimityöehdot myös työnantajajärjestöihin järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa työskenteleville.

Samalla kertaa harjattiin alas myös kolmikantainen sopimisen kulttuuri, mikä on kannatellut Suomea monissa kiperissä yleensä talouteen liittyvissä tilanteissa Liinamaa- ykkösestä alkaen vuodelta 1968. Ay-liikkeen ja työntekijöitten mielialaa kuvastaa hyvin se, että siellä missä on Soinin kuva, hänen nenänsä alle piirretään lyhyet viikset.

Kun Perussuomalaisten nettisivulla jäsen tekee puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalolle kysymyksen: ” Parahin Riikka, voitko kirkkain silmin väittää, ettette ole pettäneet vaalilupauksianne kaikissa niissä kysymyksissä, jotka ovat äänestäjillenne tärkeitä, ja joissa vielä ennen vaaleja tarjositte järkevämmän vaihtoehdon?”, hän vastaa. ”Voin. Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. Ensisijainen keino euromaan rahoitusongelmien hoitoon ovat maan kansalliset toimet talouden tervehdyttämiseksi ja julkistalouden vakauttamiseksi. Jos nämä keinot eivät riitä, toissijaisena keinona on sijoittajanvastuun toteuttaminen.” Niin mitä? Puoluesihteeri vastaa jäsenelle jollakin puolueohjelmasta irti otetuilla lauseilla eikä ota kantaa itse kysymykseen. Tämähän on poliitikkojen lapatossun vanha kikka, joko vastata puuta heinää tai ei vastaa kysymykseen ollenkaan. Väkisinkin tulee mieleen Esko Aho, jonka vastaukset toimittajille olivat luokkaa:” En ole puolesta enkä vastaan, pikemminkin päinvastoin.”

Eduskunnan puhemies Maria Lohela toivoo, että eduskunta näyttäisi koko kansalle esimerkkiä asiallisesta, maltillisesta ja rakentavasta keskustelusta. Hän esitti näkemyksensä maanantaina eduskunnan puhemiehen syyskauden avajaisinfossa. Hänen toiveensa on, että eduskunnassa pysytään rauhallisina ja asiallisina, kunnioitetaan toisia ja käydään rakentavaa ja ratkaisulähtöistä yhteiskunnallista keskustelua ja sillä tavalla näytetään täällä esimerkkiä. Voi Pyhä Isä sentään! Eduskunnassa pitäisi pysyä rauhallisena, kun hallituksen saappaan alle on joutunut koko Suomen kaikista vähäväkisin kansa. Olen varma, että opposition hiljenemistoive ja kovien puheiden vaientaminen on turhaa, pikemminkin luulen, että eduskunnassa toteutuu sananlasku: ”Hei hulinaa sano mummo kun kirnuun pieras.”

Työministeri Jari Lindström työllistää itseään johtamalla kaikkiaan kolmea hallituksen kärkihanketta: ensimmäinen purkaa työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja ja pienentää rakenteellista työttömyyttä, toinen edistää paikallista sopimista ja poistaa työllistymisen esteitä. Kolmas uudistaa työvoimahallintoa niin, että se työllistää ihmisiä entistä tehokkaammin. Kertokaa minulle, mitä tämä semantiikka pitää sisällään. Onko työttömyyskorvaus kannustin loukku työttömälle ottaa vastaan työtä, ainakin siitä päätellen, että niitä aiotaan leikata. Kun työtä ei yksinkertaisesti ole, onko se korvausten tai työttömän vika. Lisääntyvätkö työpaikat sosiaaliturvaa heikentämällä?        
Rakenteellisella työttömyydellä käsitetään yleensä pitkäaikaistyöttömiä, jotka puutteellisen koulutuksen, kuntoutuksen tai syrjäytymisen vuoksi eivät sijoitu työelämään. Mitähän hallitus suunnittelee heidän työllistämisekseen? Jään odottelemaan keinoja. Eikä minun järkeeni käy se, että työvoimapalvelujen momenttia leikataan ja samalla kertaa palveluja parannetaan. Kyllä tavallisessa elämässä käy juuri päinvastoin. Tämä on tätä perussuomalaisten politiikkaa, heillä on kyky tehdä mahdottomasta mahdollista. He luovat työtä ja kasvua esimerkiksi lyhentämällä julkisen sektorin lomia. Kysyn palkataanko seuraavina kesinä terveydenhuoltoon opiskelijoita kesäsijaisiksi siinä määrin kuin aiemmin. Ei palkata, kun ei tarvita. Opiskelijat menevät kesäksi kortistoon.                                      
Paljonko paikallinen sopiminen luo Suomeen työpaikkoja. Paikallisen sopimisen ydin on se, että paikallisesti voidaan neuvotella työehtosopimusta paremmin tai huonommin. Tähän asti työlainsäädantö on lähtenyt siitä, lain säätäjän ja työehtosopimusosapuolen toimet ovat vähimmäistasoa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia paremmin. Nyt hallituksen lainsäädäntötoimet johtavat siihen, että laki on minimi ja maksimi. Paikallisia työehtosopimuksia ei enää kannata tehdä.

Työmies Putkonen riemuitsee: ”Kolmikanta on kuollut, kauan eläköön kolmikanta!” Hän syyttää estoitta ay-liikettä:” Valitettavasti! SAK:n neuvotteluhaluttomuus pakotti hallituksen tekemään nopeat korjaustoimet lainsäädännön kautta. Hallitus pakotettiin SAK:n toimesta ottamaan käyttöön keinot, joita ei koskaan aiemmin ole käytetty: pakottava lainsäädäntö työelämän asioihin.” Näinkö se todella meni? Koko yhteiskuntasopimusneuvottelu oli teatteria ja ennalta suunniteltua strategiaa. Tämä hallitus aikoo pistää työntekijät ojennukseen, purkaa yleissitovuuden ja lopettaa kolmikanta- neuvottelut. Tästä oli sovittu jo heti vaalituloksen jälkeen Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa, kerrotaan asiasta mitä kerrotaan.

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho huutaa maailmalle, että turvapaikanhakijoiden taakanjakoa ei pidä toteuttaa. ”Hänen mielestään turvapaikanhakijoiden jako EU-maihin ei ole toimiva ratkaisu. Suomen pitää olla osallistumatta taakanjakomekanismiin ja tehostaa palautuksia etenkin Irakiin, Somaliaan ja Albaniaan. Hän korostaa, että asia pitää ratkaista lähellä kriisin ydintä. Liikenne pitää lopettaa Välimerellä ja veneet käännyttää lähtösatamiinsa. Syyrian pakolaisia voidaan parhaiten auttaa luomalla EU:n ja YK:n, tai niiden molempien yhteistyössä ylläpitämiä suoja-alueita kriisialueelle tai sen välittömään läheisyyteen.” Voiko tylympää enää kukaan suustaan suoltaa? Jussi panisi ovet kiinni pakolaisille ja sotalaivat katkaisemaan liikenne Välimerellä. Eu:n ja YK:n pitäisi vallata suoja-alueita Syyriasta ja pistää sotaa pakenevat keskitysleireille.


Esa Kanerva