30.5.2023
Viime viikonloppuna Ruotsalaisesta kansanpuolueesta taisi
tulla selkeästi yhden asian puolustaja. Puolueen liberaalit arvot unohdettiin ja
kielipuolueesta tuli selkeästi yhden asian liike. Ruotsin kielen aseman edistäminen Suomessa. Sillä agendalla ei pitkälle pötkitä tulevaisuudessa. Ruotsinkielisten
määrä vähenee tasaiseen tahtiin kuin teinien kiinnostus ruotsinkielen opiskeluun koulussa.
Perussuomalaiset painavat hallitusneuvotteluissa päälle
kuin tupajäärä saunan hirttä. Selkeäasti suuremmalla puolueella on hallituksen
muodostajaan nähden ote. Se voi sanella tahtonsa läpi. Pienempää viedään kölin alta. Puolueen hallitusneuvottelijat oireilevat ja
pyyhkivät hikeä otsaltaan. Aatteellisemmat ovat poistuneet pöydistä.
Ihmettelen sitä, että Rkp lähti mukaan hallitusneuvottelujen
jatkoon. Onhan se maailman seitsemäs ihme. Arvoliberaali Rkp suostuu perussuomalaisten
”Suomi-ensin”-politiikan myötäilijäksi. Mihin unohtui heidän painottamansa
vapaus, ihmisoikeudet ja demokratia. Perussuomalaiset jakavat Suomea leireihin.
Mitä enemmän he huutavat somessa suomalaisten erinomaisuutta, sitä enemmän he
polarisoivat ja usuttavat kansalaisia toisiaan vastaan. Onko Rkp todella
mustavalkoisen Suomen kannattaja?
Eniten olen huolestunut siitä, että perussuomalainen
politiikka koettelee Euroopan ollessa sotatilassa demokraattista
päätöksentekokykyämme. Ei suomalainen demokratia ole vaarassa, mutta kriisissä
ei tarvita prosessien jarruttelijoitakaan. Päätöksenteon on oltava nopeaa ja
oikea-aikaista. Demokratiassa on aina mahdollisuus asioitten viivyttämiseen ja
omien etujen ajamiseen kiristämällä sopivassa paikassa. Minulla ei ole
luottamusta perussuomalaisten aitoon haluun viedä eteenpäin ihmiskunnalle juuri
nyt olemassaolon kannalta tärkeitten ilmastokysymysten eteenpäin viemiseen eikä
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Ruotsalaisella kansanpuolueella näyttää olevan
uskoa, koska se näki edellytyksien olevan olemassa jatkaa hallitusneuvotteluja.
Useat lehdet kirjoittivat viime viikon
hallitusneuvottelujen jumiutumisesta siihen tyyliin, että viher-vasemmisto lipoi
kieltään, josko hallitustunnustelut menisivät karille. Minulla ei ole ajatuksissani
pahansuopaisuutta. Suomi tarvitsee päätöskylyisen hallituksen, olkoon se sitten
kansan tahtoma punamusta väriltään. Sellaista hallitusohjelmaa en Suomeen
tahdo, joka vie maan visiottomaan kansalliseen tyhjiöön ja Euroopan Unionin direktiivit
ulkoapäin ohjaisivat Suomea oikealle tielle Unkarin tapaan. Toivon Rkp:lle voimia
torjua jatkoneuvotteluissa tällaiset kirjaukset ihmisoikeuksiin ja maahanmuuttoon.
Torjuntavoittoihin en usko, aina kuitenkin voi sanoa kiitos ei ja marssia ulos
hallituksesta.
Esa Kanerva
