6.10.2015
Eilen pohdittiin Tampere-talossa kaupungin luottamushenkilöiden ja virkamiesten seminaarissa toimintamallin uudistamista eli johtamisjärjestelmän muutosta. Uudistukselle on varattu aikaa vuoden 2017 kesäkuun ensimmäiseen päivään, jolloin uusi valittu valtuusto aloittaa työnsä. Aikaa on, mutta ei ruhtinaallisesti, koska suunniteltava työ koskee n. 15.000 työntekijän organisaatiota ja n. 240.000 kuntalaista.
Siitä oltiin yhtä mieltä, että muutosta tarvitaan ja tilaaja-tuottaja-malli joutaa muistoksi muitten entisten johtamisjärjestelmien seuraan. Muistan hyvin 80 -luvun lopulla ja 90-luvun alussa tulleen tulosjohtamisen kaupungin organisaatiossa. Ympyrä sulkeutuu ja palataan vanhaan. Uusi nimi on toki keksitty, tuloksellisuus ja vaikuttavuusjohtaminen. Oletettavasti johtaminen painottuu tuloksen tekemiseen, koska vaikuttavuuden mittaaminen on paljon hankalampaa kuin tuloksellisuuden.
Kaupungin perustehtävät jaettaisiin ehdotuksen mukaisesti kolmeen osaan: Hyvinvointi palvelualueeseen, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueeseen ja yhdyskuntarakenteen palvelualueeseen. Liiketoiminnan omistajaohjauksen osalta vahvistetaan yhteistyötä palvelualueiden kanssa.
Kaiken keskiössä on tietenkin pormestarin rooli ja tehtävät sekä valintatapa. Jatkossa on päätettävä, halutaanko pormestarin keskittyvän strategisiin kysymyksiin vai halutaanko hänelle antaa myös valtaa palvelutuotannon operatiivisissa kysymyksissä. Tuskin pormestarin halutaan vain keskittyvän suuriin linjoihin ja maalaamaan isolla pensselillä. Tehtävät tullevat olemaan jonkinlainen yhdistelmä käytännön johtamista ja strategiaa. Valintatapa puhututti runsaasti. Kansanvaalissa pelätään kansan valitseman pormestarin joutuvan hakauksiin valtuuston kanssa. Mitä sitten tehdään. Ehdotuksen mukaan kaksikolmasosaa valtuutetuista voisivat erottaa pormestarin. Jotkut poliitikot vastustivat sitä jyrkästi, koska heidän mielestään pormestarin valtakirja on tullut kansalta ja hän on koskematon. Myös valtuutettujen joukosta valittava pormestari sai kannatusta. Hänen roolinsa olisi enemmän pääministerin kuin nykyisen tasavallan presidentin. Valtuusto teki jo kesäkuussa päätöksen, että pormestari vetoisesti jatketaan.
Apulaispormestareitakin valittaneen jatkossa, mutta heitä on lukumäärältään vähemmän kuin nykyisin. Ovatko he sekä kaupunginhallituksen jäseniä että vetävät lautakuntia tai kaupunginhallituksen jaostoja, ei saanut juurikaan kannatusta, koska se keskittäisi valtaa harvoille.
Sen sijaan tuotantoalueiden johtokunnista luovutaan. Liikelaitoksissa ne jatkavat. Lautakuntarakenne tullee olemaan jonkinlainen yhdistelmämalli, jossa on yksi koko palvelualueen kattava lautakunta ja 2 - 3 sektorilautakuntaa. Nykyistä elinkaarimallia tiivistetään ja nykyisiä lautakuntia yhdistetään. Lautakuntien tehtävät keskittyisivät palvelutarpeiden määrittämiseen ja palveluiden järjestämisen ohjaukseen. Esittelijöinä toimisivat palvelualueiden johtajat.
Muutosta tehdään muutoksen ehdoilla. Sote-uudistus ja muut ylikunnalliset palvelut muuttavat kuntien tehtäviä ja rahan käyttöä. Kuntien tehtävissä painottuvat entistä enemmän elinvoiman luominen ja vahvistaminen. Merkittävää päätöksentekoa viedään kunnilta esimerkiksi Sote-alueiden valtuustoille. Kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia on vahvistettava, koska heidät on otettava mukaan palveluiden järjestämiseen ja muokkaamiseen. Uudesta johtamis- ja ohjausjärjestelmästä tehdään päätöksiä tämän vuoden joulukuussa.
Esa Kanerva
