2.6.2015
Suomessa työttömyys näyttää pitkittyvän, ja siitä näyttää olevan entistä vaikeampi pyristellä irti. Kaikki työmarkkinaennusteet antavat suomalaisesta työttömyydestä ankean kuvan. Työttömyyden kasvu ei ole tullut niinkään siitä, että olisi valtava virta uusia työttömiä, saan siitä, että ne joilla ei ole työpaikkaa eivät ole löytäneet uutta työtä. Sipilän hallitusohjelman tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vaikuttaa kalavaleelta. Mistä niitä töitä pitkäaikaistyöttömille löydetään? Pirkanmaan kunnista korkein työttömyysprosentti on Tampereella yli 18 prosenttia laskutavasta riippuen. Tilastokeskuksen mukaan työttömyys on noussut edellisvuoden tasosta yli kymmeneen prosenttiin. Suomessa on tätä myötä yli 300.000 työtöntä.
Huolestuttavinta on se, että eniten näyttää kasvaneen niiden henkilöiden määrä, jotka ovat lopettaneet työnhaun sen takia, että töitä ei ylipäätään ole tarjolla. Tästä syystä työvoiman tarjonta eli työhön käytettävissä olevien ihmisten määrä vähenee eli ns. piilotyöttömyys kasvaa, koska nämä ihmiset eivät näy työnhakijatilastoissa. Syrjäytymisvaara lisääntyy, ihmisten pahanolon tunne kasvaa ja inhimillinen kärsimys lisääntyy. Yhteiskunta menettää heidän työpanoksensa, verotulot ja aiheuttaa tulonsiirtojen kautta valtion menojen kasvua.
Kunnat maksoivat viime vuonna yli 250 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukea. Korvausta maksettiin niistä työttömistä, joita kunta ei ole aktivoinut 500 päivän kuluessa. Tämän vuoden alussa rajaa alennettiin 300 päivään, jolloin kunta rahoittaa puolet niiden henkilöiden työttömyyden perusteella maksettavasta työmarkkinatuesta ja 70 % vähintään 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden korvauksista. Vuonna 2014 työmarkkinatukimenot olivat kaikkiaan 1,5 miljardia euroa ja korvattavia päiviä 42,5 miljoonaa kappaletta. Esimerkiksi Tampere maksoi viime vuonna Kelalle työmarkkinatukimaksuja yli 20 miljoonaa €, mikä tekee rapiat tuhat euroa per työtön.
Mitä tekee hallitus? Se uhkaa työttömiä työttömyyskorvausajan lyhentämisellä, työn vastaanottovelvoitteen tiukentamista sekä velvoittaa osallistumaan aktivointitoimenpiteisiin. Samalla työvoimahallintoa kuritetaan. Työnhakijan omaa vastuuta korostetaan ja työvoimahallinnon tulee kohdistaa voimavaroja varmistamaan nykylainsäädännön sanktioiden tehokkaan täytäntöönpanon. Kuntien vastuulle aiotaan sälyttää vaikeimmin työllistyvien osalta työvoimapalvelut. Työvoimahallinnon työntekijät saavat jatkossa palkkansa muun muassa vakituisten työsuhteiden solmimisen perusteella.
Työttömien hakkaamisen sijaan Suomeen olisi synnytettävä työtä ja taloudellista kasvua. Suomen työttömyystilanne on monta kertaa vakavampi ongelma kuin yhteisöveron alennus, n. 800 miljoonaa euroa, mikä sekin oli täysin turha voitto ja kohtuuton etuus elinkeinoelämälle. Työttömyyden vakavuudesta kertoo sekin, että pelkässä välittömässä rahallisessa vahingossaan se on samaa luokkaa, kuin koko Suomen julkiseen erikoissairaanhoitoon laitetut panokset. Tarvittaisiin jotakin lex-Taipaleen tyyppistä lainsäädäntöä, jossa henkisesti ja fyysisesti työkykynsä menettäneet pitkäaikaistyöttömät siirrettäsiin kunniallisesti eläkkeelle.
Metsäsektorin kehittyminen selluntekijästä laajaan tuotearsenaaliin on hyvä esimerkki uusiutumisesta. Biomateriaalit ovat metsäteollisuuden tulevaisuuden suunta. Energiateollisuudessa on valtavat mahdollisuudet. Puun käyttö monipuolistuu ja siihen liittyvä energian tuotannon kasvulla on suuri merkitys tulevaisuudelle. Tarvittaisiin jonkin asteista elvyttämistä ja kotimaisen pienteollisuuden ja yrittäjien tukemista. Tarvitaan myös metalliteollisuutta ja perinteistä tavarateollisuutta. Oleellista on jalostusarvon nostaminen sekä uudenlaisten tuotteiden ja palveluiden luomista. Jätehuollossa ja puhtaan veden tekemisessä meillä on sellaisia vahvuuksia, joita soisi markkinoitavan paljon vahvemmin kuin tänä päivänä. Se tarkoittaa myös valtiovallan aktiivista roolia viennin edistämiseksi ja tukemiseksi.
Hallituksen kannattaisi alkaa puhua työllisyysturvasta työttömyysturvan sijaan. Markkinavoimien rukoilun ja kiihkokapitalismin nöyristelyn voisi samalla lopettaa.
Esa Kanerva
