30.7.2017
Apteekkariliitto on teettanyt oikein tutkimuksen, jonka johtopäätäksenä ihmiset kuolevat käsikauppalääkkeisiin. Kaksiasataa ihmistä vuosittain kuulemma menehtyy aspiriiniin ja buranaan. Liitto teki näyttävän ulostulon mediaan ja tiedotti joka tuutista, kuinka huolestuneita apteekkarit ovat kansalaisten lääkkeitten väärinkäytöstä. Olen sitä mieltä, että apteekkarit viis veisaavat kansanterveydestä. Heidän todellinen huolensa on se, että käsikauppalääkkeet saatetaan vapauttaa holhouksesta ja apteekkien monopolista. Se tekisi apteekkien myyntiin n. sadan miljoonan loven, tarkkaa summaa on tällä hetkellä mahdotonta arvioida.
Kyllä sitä vähemmästäkin huolestuu, joka euro ”köyhdyttäisi” enisestäänkin köyhiä apteekkareita. Ja propagandan mukaan asianmukainen lääkkeitten jakeluverkosto näivettyisi eikä kansalainen saisi maalikylissä enää palvelua lainkaan. Ei se niin mene, kyllä kyläkauppa ja K-kauppa myynnistä pitää huolen siellä, missä nytkin on kaupallista toimintaa. Varmasti niitä on tiehämmässä kuin apteekkeja nykyään. Suomalaisessa lääkebyrokratiassa on muitakin merkillisyyksiä. Jos sivuapteekki on kyläkaupan suojissa, myyjät eivät saa neuvoa läkkeitten käytössä, vaikka heillä olisi koulutustakin asiaan. Joka kerta on soitettava varsinaiseen apteekkiin kysymään neuvoa, vaikka tietoa olisi omastakin takaa. Siis neuvontakin on monopolisoitu.
Toinen esimerkki huolestuneista on Alko. Se murehtii kansalaisten juomisen lisääntymistä ja alkoholihaittojen räjähdysmäistä kasvua, mikäli 4-olut ja limuviinat siirtyisivät maitokauppoihin. Ei Altia kansalaisten maksoista ole huolestunut, se on hätääntynyt laskevasta liikevaihdostaan. Asia täytyy pukea karamellipaperiin ja markkinoida kauniiseen kaapuun. Ei ihmisiä kiinnosta Altian tilinpäätösluvut eikä sellaista juttua edes kukaan lukisi, missä kerrottaisiin yksittäisen firman liikevaihdon laskusta ja voittojen pienenemisestä. Mutta kun puhutaan terveydestä ja Turmiolan Tommista, niin johan alkaa kiinnostaa. Kepun ryhmänjohtaja Kaikkonen asettelee sanojaan niin taiten, että hänen viestistä ei ota selvää Erkkikään. Pekka Puska pauhaa vanhakantaisella kepulaisella aksentilla, että kansa kuolee viinaan ja kakarat joutuu heitteille. Tuskin Pekkakaan todellisuudessa on hätääntynyt juomisen ryöstäytymisestä Niemisen pojan hallinnasta, järki mies, mutta sen äänestäjän lauluja laulat, kenen äänillä menit Eduskuntaan.
Toki muitakin huolestuneita riittää. Milloin mikäkin edunvalvontajärjestö on huolissaan Suomen vanhuksista, oppilaista, opetuksesta tai hoidon laadusta. Alalle ei saada riittävästi työvoimaa, jos palkkoja ei nyt ja heti nosteta. Asia voi olla juuri näin kuin väitetään, mutta huolta ei todellisuudessa kanneta muusta kuin omasta järjestön edunvalvonnasta. Palkkojen nosto vaatii jonkun vipuvarren, jotta kansa kiinnostuisi asiasta. Tämä on sellainen viestinnällinen ilmaveivi, jota on aina käytetty työmarkkinapolitiikassa. EK on huolissaan Suomen velkaantumisesta. Todellinen murhe on seuraava työnantajaliittojen neuvottelukierros ja mahdolliset palkkapyynnit.
Näitä viestejä kannattaa oppia lukemaan tunnistamalla sanoman takaa lymyävän piiloviestin ja tarkoitusperän. Rivin välien lukeminen pitäisi olla kansalaistaito.. Kremnologit ovat sitten asia erikseen, veli venäläisen viestejä on kautta aikojen pyritty tulkitsemaan sanajärjestyksistä ja painotuksista vaihtelevalla menestyksellä. Suomalaiset ovat tiettävästi oppineet jotakin kantapääopeuksella ja joskus jopa muualta maailmaa tullaan kysymään neuvoa. Kannattaa siis olla tarkkana ja yrittää ymmärtää viestin lähettäjän sielunmaisemaa ja motiiveja.
Esa Kanerva
