9.7.2017
Saksalla on historiansa. Voidaan varmasti olla sitä mieltä, että se on ollut vaihtelevan kokoinen, suuruudesta nollatilanteeseen, ”keskimääräinen” niin kuin entisen Neuvostoliiton kansalaisen vointi kysyttäessä ”Kuinka sinulla menee?” Kukaan ei uskaltanut vastata, että hyvin menee, koska silloin olisit joutunut epäilyksen alaiseksi mustanpörssin kaupoista. Mutta ei parantunut sanoa, että menee huonosti, sillä silloin olisit ollut vaikeuksissa ja sinulta olisi kysytty ”Etkö sinä viihdy meidän järjestelmässä?” Siksi vastattiin ”keskimääräisesti. Saksan menneisyys on ollut kuin nykyjulkkisten elämä, yhtä vuoristorataa. Välillä ollaan eletty palvottuina maailmanherroina ja sitten taas on herätty maailman tylysti hylkiminä, rauniosta. Angela Merkelin valtakunta voi tällä hetkellä hyvin. Mitä ei aseilla saavutettu, on saatu rahalla, saksojen yhdistyminen ja Euroopan herruus.
Paljon hyvääkin on siellä tapahtunut. Jos tuijotetaan esimerkiksi työllisyyttä pelkästään numeroiden valossa, neljä prosenttia kuulostaa tosi hyvältä. Millä on tuo ihme sitten saatu aikaan? Matalalla työttömyydellä on kuitenkin varjopuolensa. Saksan työmarkkinat ovat epävakaat ja palkkataso on matala.Talous ei ole sosiaalisesti oikeudenmukainen ja tulokuilut ovat arkipäivää. Minimipalkkaa ei tunneta. Se johtaa kaikenlaisen silpputyön ja epätyypillisten työsuhteitten työmarkkinoihin. Joudutaan tekemään useampaa työtä yhtä aikaa ja jotkut kansalaiset ovat jääneet kannustinloukkuun. Kun on sallittu esimerkiksi Minijob-työsuhteet, joissa saa tienata 450 euroa kuussa ilman sosiaalivakuutusmaksuja ja alennetuin veroin, on siitä tullut monille pysyvä loukku.
Saksa on kantanut vastuuta pakolaisista ja maahanmuuttajista esimerkillisesti. Väestömäärä nousi vuodenvaihteessa 82,1 miljoonaan. Kasvun taustalla on maahanmuutto, joka oli suurinta yli kahteenkymmeneen vuoteen. Saksaan muutti vuonna 2015 lähes puoli miljoonaa ihmistä. Yli kolme neljännestä maahanmuuttajista tulee muista Euroopan maista, erityisesti Puolasta. Saksaan tulee myös paljon turvapaikanhakijoita Syyriasta. Omakohtaisesti olen todennut väestön erilaisuuden esimerkiksi Berliinissä. En voi sille tunteelle mitään, että Saksan nyt kantama maailmanlaajuinen vastuu olisi jotenkin sidoksissa heidän menneisyyteensä. Hyväksyä ei tarvitse saksalaisten menneen maailman rikoksia, mutta anteeksi voi antaa. Saksa maksaa ja kuittaa nyt sotakorvauksia rankimman jälkeen, mutta myös aiheesta. Tämä on minun mielipiteeni ja voi olla, että sillä ei ole mitään tekemistä totuuden kannalta.
Verot ovat karkeasti ottaen Saksanmaalla samaa tasoa kuin Suomessa ja progressiivisia. Verotukseen vaikuttaa kuitenkin moni muuttuja, yleensä suurimpina tekijöinä lapsien määrä sekä parisuhdestatus. Esimerkiksi lapsiperheessä vähemmän tienaava puoliso voi kotona lasten kanssa pysyessään pudottaa perheenisän veroprosentin hyvinkin alas, jopa 10% tienoille. Sosiaaliturva on vähintäänkin yhtä hyvä kuin Suomessa. Ihmettelen sitä kuvaa, mitä suomalainen omistava luokka antaa meidän muka ylenpalttisesta köyhien ja maahanmuttajien paapomisesta.
En voi olla ihailematta, joidenkin mielestä byrokraattista ja jäykkää, yhteiskuntakoneistoa. Veronpalautuksetkin tulevat jo parin kuukauden kuluttua veroilmoituksen jättämisestä ja joukkoliikenne toimii kuin atomikello. Joukkoliikennetarjonta on runsasta, ellei suorastaa ylenpalttista. 5-10 minuttia on liikennevälineiden vuorotiheys. Ihmiset käyttävät niitä paljon. Tietysti yli 80 miljoonainen kansa tuo suuret volyymit, mutta kyllä siellä on periaatteellisestikin päätetty järjestää ihmisten liikkuminen joukkoliikenteellä. Liikennesääntöjä kunnioitetaan ja jalankulkijat, bussit, pyöräilijät, yksityisautot ja ratikat mahtuvat mahtuvat samoille kulkuväylille sekä erillään että yhdessä sekä yhteispeli sujuu.
Muutama sana kuningattaresta. Hän on hallinnut Saksaa Kristillisdemokraattien puheenjohtajana. Hänet tunnetaan Schröderin kampittajana ja hänen polittisen uran kuoppaajana. Fyysikkona hän on näköjään osannut tehdä laskelmia myös talousluvuista, koska Saksa on taloudeltaan Euroopan jättiläinen. Ei täti Angela ole pelannut Unionissa ihan puhtain jauhoin, vaan kyllä kotiin päin vetämistä ja sanelua on tapahtunut eikä vähiten Euroopan keskuspankin kautta. Sen toimintaa voi sopivasti ohjailla Saksan eduksi, koska pankissakin raha puhuu. Kreikan ensimmäisten lainapakettien avulla pelastettiin saksalaiset säästökassat konkursseilta ja Saksan valtio maksumiehen roolista. Merkel haluaa jatkaa liittokanslerina ja hänen puolueensa nimittänee hänet hyvin todennäköisesti liittokansleriehdokkaakseen joulukuussa.
Saksalaisen yhteiskunnan tavaramerkkiä, järjestystä ja hyvää organisointia, sumentavat viime päivien mellakat Hampurissa. Huligaanit eivät enää kunnioita valtioitten rajoja, vaan porukkaa keräntyy purkamaan vihaansa ympäri maailmaa tällaisten maailman valtiaitten kokousten yhteydessä. Saksallakin oli heissä pitelemistä ja järjestys säilyi vaivoin. Jossakin heikommassa yhteiskunnassa anarkia olisi päässyt valloilleen. Tämä ilmiö on meidän kaikkien ihmisten yhteinen ongelma. Angela Merkelin jatkoa eivät uhkaa mellakat, vaan sen voi enää estää ennalta-arvaamaton ja massiivinen maahanmuuttajakriisi. Kasvava, mutta äänekäs kansanosa ei ole tyytäinen Merkelin politiikkaan ja häntä on kotimaassa syytetty liiasta inhimillisyydestä ja solidaarisuudesta turvapaikanhakijoita kohtaan.
Esa Kanerva
