21.4.2016
Kaupunki aikoo tulevaisuudessa tehdä yhä enemmän ns. yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä ja teknologian hyödyntämisen edistämistä mm. sosiaali- ja terveysalalla, kirjastopalveluissa, nuorisotiloissa ja vapaa-ajantoiminnoissa. Tästä esimerkkinä on kauppakeskusten yhteyteen perustettavat hyvinvointikeskukset. Lielahtikeskus on jo avattu ja toiminnassa. Se palvelee läntisen alueen asukkaita Lielahden Prisman yhteyteen rakennetussa palvelukeskuksessa. Siellä toimii kirjasto, joka toimii myös asukkaiden ja eläkeläisten olo- ja työhuoneena. Siellä tarjotaan uudenaikaisia ja monipuoleisia palveluita asukkaiden käyttöön. Kirjastossa on musiikkihuone vaikka pianon soittoa varten tai elokuvahuone filmien katseluun. Palvelukeskuksessa järjestetään luentoja, konsertteja, tansseja, yhteislaulua, karaokea, ja muita kulttuuri-, askartelu ja liikuntatuokioita. Saman katon alla on tehtävissä käynnit terveysasemalle, äitiys- ja lastenneuvolaan, hammashoitolaan ja vanhusten palvelu- ja päiväkeskukseen. Ja asiakas tietenkin voi käydä ostoksilla, postissa tai monissa erikoisliikkeissä. Joukkoliikenne paikalle on sujuvaa ja Pali-taksit kulkevat.
Vastaavan kaltaiset hyvinvointikeskukset ovat suunnitteilla Linnainmaalle Prisman yhteyteen ja Tesomalle K-kaupan kanssa kimpassa. Linnainmaan Prisman nykyisiin tiloihin on tulossa alueella kauan kaivattu kirjasto, keskitetty nuorisokeskus, hyvinvointineuvola ja matalan kynnyksen palveluita. Keskus on tarkoitus valmistua Linnainmaalle tänä vuonna.
Itä-Tampereella nuorison läsnäolo on pian oleellinen osa Linnainmaan Prisman ympärillä olevaa ostoskeskusta. Koilliskeskuksen uudessa hyvinvointikeskuksessa ajatellaan toisin moni muukin asia. Tampereen kaupungin uudessa hyvinvointikeskus-mallissa palveluita laitetaan iloisesti sekaisin. Kunnalliset palvelut sijaitsevat Prisman Aitolahdentien puoleisessa päässä, jonka kulmassa ovat ostoskeskuksen ravintolat. Palvelut voivat sulautua toisiinsa, joten ravintoloita tai kahviloita ei olla siirtämässä pois. Uutta kirjastoa ollaan sijoittamassa niin, että kahvilasta on suora yhteys lehtialueelle. Yritetään luoda yhteistä monikäyttöistä tilaa. Esimerkiksi aikaa neuvolaan voi odottaa kirjastossa. Myös nuorisokeskusten tuominen kaupallisten palveluiden yhteyteen on nykyaikaa.
Tulevaisuuden hyvinvointikeskus toteutetaan Tesomalle rakennettavan liikekeskuksen yhteyteen. Ruokakesko Oy:n omistama Tesomantorin liikekeskus rakennetaan vuosien 2015–2017 aikana. Kaupallisten palveluiden lisäksi keskukseen sijoittuu useita julkisia palveluita, jotka tuotetaan tällä hetkellä kaupungin oman tuotannon toimesta. Julkisista palveluista liikekeskukseen siirtyy Tesomalla hajautettuina olevat terveydenhoidon, hammashoidon, lasten- ja äitiysneuvolan sekä kirjaston palvelut. Lisäksi keskuksen palvelukokonaisuuteen lisätään uutena palveluna eri asiakasryhmille suunnattua sosiaali- ja hyvinvointineuvontaa ja -ohjausta. Asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistetään myös vahvistamalla sähköisiä palveluja, neuvontapalveluja ja omahoidon mahdollisuuksia. Tulevaisuuden hyvinvointikeskuksen on tarkoitus palvella ja aktivoida alueen koko väestöä, ei ainoastaan sosiaali- ja terveysaseman asiakkaita.
Hyvinvointikeskuksen asiakaskunnan tarpeita vastaavat palvelut sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ratkaisut tuotetaan monituottajamallilla. Tässä Tesoman hyvinvointikeskuksen palveluiden tuotantomalli eroaa muista palvelukeskuksista. Tässä tuodaan ripaus hallituksen ajamaa markkinaliberalismia ja monituottaja-mallia palvelutuotantoon. Konsepti luvataan luoda avoimessa yhteistyössä palvelunkäyttäjien, kaupungin oman tuotannon, yritysten ja yhdistysten kanssa. Tuottajaverkostoon arvioidaan kuuluvan kaupungin hyvinvointipalvelujen omaa tuotantoa, yksityisiä ostopalvelutuottajia ja kaupungin avustusyhteisöjä. Lisäksi verkostoon kuuluu mm. liikunta-, sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuottajia. Kokeilulla halutaan vauhdittaa palveluiden digitalisaatiota, kokeilukulttuurin omaksumista, kasvuyritysten markkinoille pääsyä ja edelläkävijämarkkinoiden syntymistä. Toivottavasti oman tuotannon kilpailussa pärjäämisen mahdollisuudet otetaan reilusti huomioon. Oman tuotannon kustannuksissa on aina ns. vyörytysten hinta. Demokratia maksaa ja julkisen puolen hintoihin on aina sisällytettävä hallinnon palkat aina pormestaria myöten.
Hyvinvointikeskuksista saatu palaute on ollut hyvää. Suurin osa palveluista on toistaiseksi maksuttomia. Ei uutta toimintatapaa kannata vastustaa periaatteen vuoksi. Jos palvelu pelaa ja hevoset juoksevat, mikäs siinä!
Esa Kanerva
