21.2.2026
Olen aikaisemminkin kirjoittanut eläkkeistä ja esimerkiksi Talouden arviointineuvoston puhtaan matemaattisesta käsityksestä eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta. En tiedä, kenen aloitteesta julkista keskustelua käydään ja eläkkeitä vaaditaan leikattavaksi. Nuoret vihreät ovat kunnostautuneet. Oletan, että lukijoitani kiinnostaa vielä muutama lause aiheesta. Pelkään, että jossakin vaiheessa pidäkkeet tai lukot murtuvat, 250 miljardin euron eläkerahastot syyhyttävät poliitikkojen hyppysiä ja houkuttelevat käymään kohteen kimppuun. Kun valtion kassa on tyhjä, katse kääntyy sinne, missä rahaa toistaiseksi on.
Leikkausvaatimukset ovat perusteettomia ja epäoikeudenmukaisia. Työeläkejärjestelmä on ainoa sosiaaliturvan lohko, jonka asiat ovat kunnossa ja rahoitus tasapainossa. On olemassa sosiaaliturvan kolme päälohkoa, vuosittain päätettävä ja valtion maksama eläkejärjestelmä, sosiaali- ja terveyspalvelut ja Kelan rahoittama perusturva. Nämä jäljempänä mainitut sektorit ovat enemmän tai vähemmän taloudellisesti rempallaan. Rahapulassa aletaan itkemään ja vaatimaan, että päättäjät, ”leikatkaa nyt sieltä työeläkkeistä meille rahaa.”
Nämä armon taloustieteilijät näkevät rahastoidut eläkevarat yhteiskunnan yhteisenä ”kansallisena” säästönä. Toisaalta Orpon hallitus päätti kansallisesti, että näitä eläkerahastoja ei lasketa julkisen talouden taseessa. Tämä todistaa, että Orpokin ymmärtää, etteivät eläkerahat ole osa julkista kassaa. Miksi hän kuitenkin halusi tehdä tämän muutoksen. Hallituksen motiivi on, että Suomen velka saadaan näin näyttämään pahemmalta kuin mitä se todellisuudessa on. Eurostat eli Unionin tilastoviranomainen ja IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) luokittelevat Suomen työeläkerahastot edelleen osaksi julkisyhteisöjä ja EU-komissio tarkastelee Suomen alijäämää eläkerahastot mukaan lukien. Lisäksi isot luottoluokittajat ymmärtävät asiat kuten komissio. Eläkerahastot ovat vain laskennallisesti julkista rahaa, mutta järjestelmänä erillään ja erillinen lohko, eivätkä säästetyt miljardit ole valtion omaisuutta ja käytettävissä olevaa varantoa.
Keskustelun taustalla saattaa olla sekin ajatus, että eläkkeitä leikkaamalla saatettaisiin saada ns. verokiilaa alemmaksi. Palkansaajalle ja työnantajalle on se ja sama, maksaako hän sivukuluina eläkemaksua tai veroa. Eläkkeistä leikatuilla rahoilla voitaisiin alentaa nykyistä eläkemaksua, joka on muuten pysynyt vuodesta 2014 täysin samana toisin kuin yleisesti väitetään. Palkansaajan verotusta voitaisiin alentaa eläkemaksun pienennyksen verran ja palkansaajalle jäisi siten enemmän rahaa käteen. Tämä voisi väitetysti vaikuttaa myönteisesti talouskasvuun. Vastaavasti eläkeläinen kuluttaisi vähemmän. Ehkä palkansaajan käyttämä raha on parempaa kulutusta kuin eläkeläisen ostokset ?
Leikkauslinjan kannattajilla voi olla piilomotiiveja, joita ei haluta sanoa ääneen. Tarkoitan lähinnä ns. kateuspykälää ja ideologisia perusteita. Eläkeläisten elämän kuvitellaan olevan auvoista ja taloudellisesti turvattua. Heitä ei koske lakot eikä lomautukset. Jutut Espanjan Aurikorannoilla makaavista eläkeläisistä ja ympäri maailmaa reissaavista hyvinvoivista ja sporttisista vanhuksista ovat enemmän naisten lehtien tarua kuin totta. Vihreille tämä eläkeläiskysymys on ideologinen sukupolvivääryys. Kuovitellaan nykyisten eläkeläisten syövän nuorten tulevaisuuden ja eväät.
Meillä on tehty itse asiassa työeläkejärjestelmään koko sen historian ajan etuja leikkaavia uudistuksia. Minäkin muistan omalta työuraltani monia, alkaen vuodelta 1989. Työeläkerahastot ovat meillä rahastoivia. Tulevien eläkeläisten eläkkeitä hoidetaan noista rahastoista saatavien tuottojen avulla eikä järjestelmässä ole eläkemaksujen nostamisen tarvetta näköpiirissä. Inflaatiopiikkien varaltakin on sovittu indeksileikkurista.
Sodanjälkeiset sukupolvet rakensivat Suomen nykyisen hyvinvoinnin hyvin vaatimattomissa oloissa. Työt olivat fyysisesti raskaita ja työpäivät pitkiä. Sosiaaliturva oli olematon ja lomat lyhyitä. Minusta on loukkaus vaatia näitten sukupolvien eläkeläisiltä leipää suusta. Minä uskon 18 vuotta Eläketurvakeskuksessa työskennelleen ja nykyisin Eläketurvakeskuksen johtajan Mikko Kauton Helsingin sanomien haastattelussa 6.2.2026 toteamiin tosiasioihin, ”Työeläkejärjestelmän rahoitustasapaino on kunnossa. Maksu ei ole nousemassa tästä näin, jos maailma suinkin jotenkuten kohtuullisesti menee, vaikka nytkään meillä ei ole ollut kovin hienoa talouskehitystä. Mä en näe mitään syytä sille, että tässä olisi joku valtava uhka sille, että tulevaisuudessa ei eläkkeitä maksettaisi.”
Tiivistäen, näpit irti työeläkejärjestelmästä ja nuoret lopettakaa vouhkaaminen nykyisten eläkeläisten ahneudesta. Saatte eläkkeenne aikanaan, tosin töitä pitää tehdä ensin nelisenkymmentä vuotta.
Esa Kanerva
