Työttömyysturvan uudistaminen takkuaa


                                                                                                                                  

                                                                                                                              29.9.2016

Olisin halunnut kirjoittaa tuon otsikon työttömyysturvan heikentämisestä, mutta nykyään se korvataan sanalla uudistaminen. Itse asia häivytetään ja luodaan keisarille uudet vaatteet. Minusta hallituksen sopimat leikkaukset työttömien turvaan ovat vastenmielisiä ja röyhkeitä. Työttömyysturvaan kohdistettavissa leikkauksissa on mahdoton nähdä mitään myönteistä. Hallituksen pitäisi ponnistella uusien työpaikkojen luomiseksi ja työllisyyden parantamiseksi eikä keskittyä kurittamaan työttömiä.

Onko leikkauksille vaihtoehtoa? Kesällä neuvotellun työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä sovittiin työttömyysvakuutusmaksujen korottamisesta, mikä helpottaa työttömyysvakuutusrahaston tilannetta, joten akuuttia rahapulaa ei ole näköpiirissä työttömyysturvan rahoituksessa. Työttömyyden alkaessa on nopeasti panostettava aktiivitoimiin, jotta uudelleen työllistyminen vauhdittuisi. Mitä pidempään työttömyys kestää, sen heikommiksi työllistymisen mahdollisuudet käyvät. Työttömyysturvan taso on säilytettävä ennallaan, sillä tason madaltaminen nykyisestä suistaisi työttömän nopeasti köyhyyteen. Hallituksen tulisikin paneutua työllistämistä parantaviin toimiin.

Työttömyyttä voidaan alentaa työttömien osaamista vahvistamalla esimerkiksi lisäämällä aikuisten oppisopimuspaikkoja ja parantamalla mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla. Työn perässä liikkumiseen voidaan kannustaa parantamalla työmatkakulujen verovähennysoikeutta työttömän työllistyessä. Yritysten työllistämisedellytyksiä voidaan puolestaan vahvistaa alentamalla sivukuluja määräaikaisesti yrittäjän palkatessa ensimmäinen vieras työntekijä

Hallitus päätti siis siirtää osan työllisyystoimista kolmikantaiseen työryhmään. Ryhmän tehtävänä on uudistaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa ”nopeampaan työllistymiseen kannustavaksi niin, että se lisää työllisten määrää 8 000 henkilöllä ja että sen vaikutukset valtiontaloudelle ovat neutraalit”. Perjantaina pitäisi olla valmista, mutta pahalta näyttää. Asiat ovat ”juntturassa”. SAK oli jo jossakin vaiheessa lähdössä pois neuvottelupöydästä.

Sipilä ja kumppanit ovat itse päättäneet TE-toimistojen toiminnan uudistamisesta niin, että työttömät haastatellaan kolmen kuukauden välien. TE-toimistojen pitää valvoa työttömien työllistymissuunnitelman toteutumista ”tehostetusti” ja panna täysimääräisesti ”rikkomuksista säädetyt sanktiot”. ”Haastattelut” ovat kuitenkin vielä auki ja on myös esitetty, että niistä luovuttaisiin kokonaan.

Toivon hartaasti, etteivät keskusjärjestöjohtajat suostuisi kiristykseen. Ei ole olemassa tutkimuksia siitä, että työttömyysturvakauden lopulla ihmiset erityisesti aktivoituisivat työn hakuun. Se sijaan voi olla perustuslaillisia ongelmia, jos ei työhalukkaalle löydy työtä, koulutusta tai muita aktivointikeinoja. Mistä työtön saisi toimeentulonsa?

Voisiko hallitus leikkausten sijaan harkita lisäpanostuksia suomalaiseen infraan? Hankkeet tuovat sijoitetut rahat julkiseen talouteen takaisin korkojen kanssa. Viennin edistämiseksi julkista rahaa, vaikka velkaa, olisi panostettava enemmän vientitakauksiin ja -luototukseen. Kilpailukykysopimus tarvitsee tuekseen kasvun edellytyksiä ja työvoiman kysyntää tukevaa politiikkaa.

Lopuksi toivoisin tähän maahan ripauksen myötäelämisen kykyä. Kokeilkaapa itse astua työttömän saappaisiin. Elämä on henkisesti rankaa ja täynnä epävarmuutta tulevaisuudesta. Ei siinä tarvita enää taloudellista huolta päivän leivästä!

Esa Kanerva