26.11.2015
Hallitusohjelmassa on kirjaus, että hallituskauden aikana tullaan kokeilemaan perustulomallia. Mikä se perustulo tai kansalaispalkka sitten oikeastaan on? Käsittääkseni perustulolla ymmärretään vastikkeetta kaikille maassa laillisesti oleskeleville kuukausittain maksettua rahasummaa. Rahamäärästä on puolueilla hyvin eri käsitykset Kokoomuksen muutamasta satasesta Vasemmistoliiton lähes tuhannen euron palkkaan. Vihreät esittävät jotakin siltä väliltä. Suuri kysymys tietenkin on, miten kansalaispalkka rahoitetaan. Ei ole olemassa ikiliikkujarahantekokonetta tai rahapainokonetta, josta raha ammennettaisiin. Se raha on jostakin tai joiltakin pois.
Kun keskustellaan perustulosta, alkaa välittömästi porina siitä, että kun työnteko ei kiinnosta, tarvitaan perustulo. Miksi marjanpoiminta ja maataloustyö eivät kiinnosta suomalaisia?
Periaatteessa täysi-ikäisen ihmisen tulisi itse vastata hyvinvoinnistaan ja toimeentulostaan. Nykyään jos toimeentulo estyy hyväksytystä syystä, yhteiskunta järjestää toimeentulon. Toimeentuloturvaa annetaan vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden, lapsen saamisen, opiskelun ja kuntoutuksen aikana. Lisäksi kustannuksia korvataan lapsiperheille, vammaisille ja sairaille. Vähävaraisten asumista tuetaan. Kaikki tämä lysti kustannetaan keräämällä vakuutusmaksuja ja loput verovaroilla. Rahoitus perustuu siihen, että osa maksaa enemmän kuin saa. Sosiaaliturvalla on oltava kansalaisten keskuudessa tietty hyväksyttävyys, jotta nettomaksajat suostuvat maksamaan osuutensa.
Perustuloa on perusteltu sillä, että nykyjärjestelmä ei aina kannusta työntekoon, vaan tekee työllistymisen vaikeaksi ja muodostaa kannustinloukkuja. Perustulon avulla sosiaaliturvasta saataisiin paljon nykyistä oikeudenmukaisempi, yhtenäisempi ja yksinkertaisempi. Perustulon sanotaan usein poistavan jaon a- ja b-kansalaisiin. Toisaalta mielestäni se voi myös sementoida tämän jaon, jos työttömistä ja yhteiskunnan ulkopuolelle joutuneista lakataan totaalisesti välittämättä, koska onhan meillä perustulo.
Nettomaksajien hermoja perustulo saattaisi kiristää ja samalla vähentäisi sosiaaliturvan hyväksyttävyyttä. Perustuloahan ei voi väärinkäyttää, mutta kaikki eivät osallistu sen rahoitukseen. Osa kansalisista jättäytyisi tietoisesti pois työelämästä ja heittäytyisivät perustulon varaan tehden jotakin harmaalla alueella olevaa omaa bisnestä. Perustulohan olisi määrältään kuitenkin niukka. Ehkä jokunen ihminen ajattelisi, että olisihan se parannus nykyiseen, sillä sen jälkeen tarvitsisi vain jotenkin jaksaa käydä pankkiautomaatilla. Nyt joutuu asioimaan erilaisilla luukuilla rahan saamiseksi.
Väitetään, että perustulomallin avulla jopa säästettäisiin veronmaksajien rahoja, kun vähimmäistoimeentulon anomisen ympärillä oleva byrokratia vähentyisi. Rohkenen epäillä. On esitetty, että koko kansantalous hyötyisi, kun työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Kysyn, minkä työn? Meillä on tällä hetkellä lähes puoli miljoonaa työtöntä. Lisäksi perustulon päälle on pakko laskea lisäksi syy-perusteiset tuet, kuten ansiosidonnainen työttömyystuki, asumistuki ja lapsilisät.
Kun perustuloa suunnitellaan ja kokeillaan, on syytä kiinnittää huomiota paitsi rahoitukseen, niin myös kielteisiin yhteiskuntapoliittisiin vaikutuksiin. Molemmat jalat polvia myöten sementissä tai pää tukevasti ilmassa ei kannata edetä, jos ollenkaan.
Esa Kanerva
