21.8.2022
Polkaisimme pyörämme liikkeelle Epilästä kotoamme Pispan palvelutalon läheltä. Vailla sen suurempia suunnitelmia, olimme päättäneet tutustua kotikaupunkiimme. Sähköpyörä on oivallinen keksintö iäkkäille. Sillä kiitää vähän pitemmänkin matkan minun ikäiseni lihaskunnolla.
Ohitamme vanhan ja maineikkaan Pispalan paloaseman. Rakennemuutos on kohdannut tätäkin rakennusta. Talossa eivät majaile pelastajat, vaan pelastettavat. Sen asunnoissa hoidetaan palvelutaloasukkaita. Matka jatkuu. Vasemmalla on Tipotien terveysasema. Arkkitehtuurisesti näyttävä rakennus seisoo haastavalla paikalla rinteessä. Tilojen toimivuudesta olen kuullut monenlaista palautetta ja vajaakäytöstäkin on puhuttu. Terveysaseman alapuolella kulkee väylä ja valtasuoni lännestä itään Tampereen halki tunneliin.
Pyöräretkellä havahdun siihen, että olen ollut mielipiteissäni monessa kohtaa väärässä, niin kuin tunnelin rakentamisen kohdalla. Vastustin sen louhimista ja olin kauhuissani sen hinnasta. Yhdessä puolueeni Sdp:n kanssa. Tosi asia on, että tunneli mahdollistaa Tampereen läntisen osan kehittämisen. Niin kuin nyt on nähty, Hiedan ranta on rakentumassa isoksi kaupunginosaksi ja Epilään ollaan kaavoittamassa Simolan rannan pelloille uutta asutuskeskusta palveluineen. Niemen ranta kehittyy ja laajene, samoin Lentävänniemi. Tunneli oli piristyruiske näille hankkeille.
Jatkamme matkaa. Ratikkaa rakennetaan kohti länttä. Olin ratikan rakentamisen suhteen tarkempien selvitysten kannalla. Olisi pitänyt tehdä laskelmia suhteessa sähköbussiliikenteen ja kaasuvaihtoehdon kustannuksiin. Ja tarvittavan kaasun jalostamiseen nimenomaan yhdyskuntajätteestä, kuten Ruotsissa toimitaan. Kunnon laskelmia ei tehty, nyt ratikka on liikenteessä. Mukavalta palvelultahan tuo ratikan kyyti vaikuttaa, taisin olla vähintäänkin liian kriittinen. Tulevat sukupolvet sen maksavat seuraavien vuosikymmenten kuluessa.
Hämeenpuiston ja Ratinan sillaan kautta pujahdamme katsastamaan Nokia-areenan aluetta. Onhan tämä nyt jotakin ihmeellistä, että junaradan päälle rakennetaan tuollainen kolossaalinen rakennus. Halli on uusi Tampereen maamerkki etelästä päin tuleville. Kyllä minä vain ihmettelen sitä, että millä ihmeen logistiikkajärjerjestelyillä saadaan viidentoista tuhannen ihmismassat hallittua? Näköjään ne onnistuvat, koska jääkiekon MM-kisatkin tuli pidetyiksi hyvin onnistuneesti. Saahan sitä ihmetellä! Halliin ei tarvittu kohtuuttomasti julkista rahaa, mikä on hyvä asia.
Areenalta on lyhyt matka Vihiojalle ja Hatanpäälle. Jätevesipuhdistamon paikalle rakentuu uusi kultahammasrannikko Pyhäjärven rantaan. Alueesta tullee uusi Ratinan ranta superkalliine asuntoineen. Paikassa ei ole moittimista. Jollakin tapaa minä ujuttaisin sinne myös vuokra-asuntoja tavallisille ihmisille. Huonosti idea on toteutunut Finlaysoninkin alueella.
Arboretumin kautta pinkaisemme kohti Tammelan toria. Hotelli Torni sojottaa kohti korkeuksiaan. Uutta korkeusrakentamista sekin edustaa Tampereella. Mielestäni se on ihan hyvännäköinen ja sopii ympäristöönsä. Torin ympärillä rakennetaan, Amuria, Tullia ja Tammelaa tiivistetään. Kesä ja torikahvit, mikäs sen parempaa! Monet muutkin ovat näköjään sen yhteensopivuuden huomanneet kuin me.
Torilta pyöräilemme kohti Wapriikkia ja Finlaysonin aluetta. Alue näyttäytyy meille kuin uusi kaupunginosa vieraassa kaupungissa. Hyvin on onnistuttu luomaan luksusta, on vihreyttä ja silmänruokaa. Ranta-alueella kanava tuo eksotiikkaa ja on kiintoisa yksityiskohta. Harmi, että esimerkiksi Kotilinnasäätiö ei onnistunut rakennuttamaan tänne koteja vanhuksille. Hinnat eivät sopineet tai taipuneet ARA-säännösten raameihin.
Finlaysonilta jatkamme kohti Särkänniemeä. Alueelle on rakentumassa aivan uudenlainen visio. Siitä tulee laaja elämysalue. Tietääköhän huvipuiston johtaja Miikka Seppälä itsekään, mitä kaikkea alueelle on suunnitteilla? Tilaa tehdään lisää, Saara Hildenin museo siirtyy Finlaysonin alueelle ja isot laivat siirtyvät Mustasta lahdesta kauemmaksi hotellin ja järvikeskuksen tieltä. Hanke on nyt niin kovassa liikkeessä, että sen toetutumista ei ole syytä epäillä. Liikkuvat kivet eivät sammaloidu.
On aika lähteä polkaisemaan kohti Hennerinkatua ja kotia. Retki jäi pintaraapaisuksi kotikaupunkiin tutustumiseksi. Kaupungissamme on ajateltu aina isosti ja se kannattaa jatkossakin tehdä. Vaikka asioista kinataan ja väännetään, kannattaa jatkossakin uskaltaa tehdä päätöksiä!
Esa Kanerva
