19.1.2020
Arvaatteko, paljonko maailman velkapotti tällä hetkellä on? Vähän tietolähteestä riippuen 200 000 miljardista eurosta ylöspäin 250 000 miljardiin euroon. Siis aivan käsittämättömiä lukuja. Maailman globaaliin bruttokansantuotteeseen verrattuna se on kolminkertainen. Keskuspankit ovat lääkinneet taloutta lainarahalla ja lääkityksen pettäminen johtaisi talouskatastrofiin. Maailma elää siis raskaasti yli varojensa. Talouskasvua on kiihdytetty pumppaamalla markkinoille rahaa ja löysällä rahapolitiikalla. Talouspolitiikan dilemma on se, että tuottava työ ei lyö leiville, päinvastoin on tyhmää olla ottamatta velkaa 0-korolla. Velkaa ottavat yksityiset ja julkiset toimijat ja velkaa annetaan niillekin, joille ei pitäisi sitä antaa. Velat hoidetaan lisävelanotolla. Markkinoilla toimii elinkelvottomia haamuyrityksiä ja yksityisiä toimijoita. Tässä markkinahurluheissä on suuria vaaroja ja riskejä. Mitähän tapahtuu seuraavaksi?
Kaikki riippuu tietenkin maailmantalouden kasvusta. Myös Suomen vientivetoinen talous nojaa kasvun varaan. Uskomatonta, kuinka nopeasti pienikin notkahdus esimerkiksi Saksassa, heijastuu vientiimme. Entäpä jos Kiinan talous alkaa kompuroida pahemmin kuin nykyisin. Kiistely Jenkkien kanssa tulleista on syönyt Kiinan voimavaroja. Silläkin on velkaa hurjasti, se on kolmikertainen bruttokansantuotteeseen verrattuna. Tätä tietoa ei saada julkisista lähteistä, vaan se on enemmänkin arvailua kuin tietoa. Joka tapauksessa velan määrä on suurempi kuin mitä Kiina itse ilmoittaa.
Jos korot lähtevät globaalisti nousemaan, kuten todennäköisesti tulee tapahtumaan, korttitalo saattaa romahtaa. Yhdysvaltion keskuspankki FED on laskenut viime vuonna ohjauskorkoa, mutta sen oletetaan tänä vuonna nostavan sitä kiihtyvän inflaation vuoksi. EKP:n oletetaan nostavan ohjauskorkoa tämän vuoden syksyllä. Yritykset, jotka ovat toimineet toimintansa kannattavuuden riskirajoilla, menevät todennäköisesti konkurssiin korkojen noustessa. Ja niitä yrityksiä on paljon.
Euroopan taloudessa on mustia pilviä mm. brexitin ansiosta ja Italian uuden hallituksen taloudenhoidon johdosta. Maa elää raskaasti velaksi. Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous, jolla on yli 130 prosenttia bkt:stä käsittävä julkinen velka. Brexit toteutuu ja sen seuraukset euroalueen talouteen ovat hämärän peitossa. Se lienee selvää, että maa pissaa taloudellisesti omille kintuilleen.
Yhdysvaltain ja Kiinan välirauha kauppasodassa on vähäinen alku, varsinaiset neuvottelut ovat vasta alkamassa. Kuinka niissä käy, riippuu paljon siitä, tuleeko Trump valituksi toiselle kaudelle. Varsinainen maailmatalouden murhe on Kiinan oma talous. Paitsi velkaa, sillä on monimutkainen varjotalous, jonka suuruudesta kenelläkään ei ole varmaa tietoa. Kavereille ja alihankkijoille lainataan yuaneja auliisti, mutta järjestelmä on kuin peli tai malli, joka loppuu, kun talous hidastuu ja raha loppuu.
Velalla yritetään tehdä myös ilmastopolitiikkaa. Kaiken lisäksi ympäristösuojelu maksaa ja on kallista, toimenpiteisiin tarvitaan lisää velkaa. Vähiten rahaa on siellä, missä sitä kipeimmin tarvittaisiin, esimerkiksi Intiassa. New Delhi tukehtuu ja heidän on pakko tehdä jotakin. Todennäköisesti otetaan lisää velkaa ja kierre alkaa alusta, maailman velka jatkaa kasvuaan, kunnes kupla puhkeaa väkivaltaisesti, ennustan.
Esa Kanerva
