18.5.2019
Ensi maanantaina valtuusto käsittelee Tarkastuslautakunnan vuoden 2018 arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja toiminnan järjestämisen tarkoituksenmukaisuutta.
Muistan hyvin kunnallisneuvos Seppo Salmisen muistuttaneen tilinpäätöskokouksissa, että tällainen meno ei voi jatkua. Niin se vain on mennyt, että nyt ollaan kahdeksatta vuotta samassa tilanteessa, ei samassa ahdingossa, vaan suorastaan katastrofaalisessa jamassa. Lähes 60 miljoonan euron alijäämä on tosiasia ja saa sanottomaksi. Säästölinjaa on pakko jatkaa, työllisyyden hyvän kehityksen turvaamista ja nuorten koulutuksen jälkeisen elämän edellytysten turvaamista ja kiinnostuksen herättämistä jäädä Tampereelle opiskelujen jälkeen.
Valtuuston tulisi arviointikertomuksen mukaan päättää, miettiä ja arvioida, mitä sen antamien tavoitteiden sitovuus merkitsee? Onko se käsitteenä kärsinyt inflaation ja sen merkityksestä tullut häilyvä. Minun mielestäni asia ei voi olla näin. Kun valtuusto asettaa jollekin taholle sitovan tavoitteen, se tarkoittaa sitä, että se toteutetaan. Tarkastuslautakunta haluaa nykyistä vaikuttavamman menettelytavan niihin tilanteisiin, jossa valtuustoon nähden sitova tavoite ei toteudu.
Tampereella avoterveydenhuollon terveysasema palvelut ovat esimerkki siitä, että kysyntää voidaan vähentää rakentamalla palveluverkon ympärille muuri, jonka ylitse asiakkaiden on vaikeata kiivetä. Palvelut pelaavat, jos onnistut niiden piiriin pääsemään. Digitaalisten palveluiden käyttöönotto ei ole onnistunut lähellekään valtuuston toivomalla tavalla. Käytetyt järjestelmät ja tunnistautumiset ovat jäykkiä ja aikaa vieviä. Eikä organisaatio ole kyennyt uudistumaan ja keskittymään digitaaliseen palveluun. Minkäänlaisia kannusteita käyttää sähköisiä palveluita asiakkaille ei ole saatu aikaan. Kannuste voisi olla palvelun ja vastaamisen nopeus. Selityksenä ei enää käy operaattorin kilpailutus ja siitä aiheutuneet ongelmat. Vastaanottotoiminnan sairauspoissaolot ovat kasvaneet. Vuonna 2018 sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohti ovat lisääntyneet edellisvuodesta 21 %. Vuonna 2017 tapahtuneen yleistyöaikaan siirtymisen jälkeen hoitohenkilökunnan yleistyöaikaan hoitohenkilökunnan sairauspoissaolot ja irtisanoutumiset ovat lisääntyneet. Työaikamuodon uudelleen arviointi saattaisi olla paikallaan.
Omistajaohjausyksikössä työskentelee viisi henkilöä ja toiminnasta vastaa liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja. Konsernijaoston esittelijänä toimii konsernijohtaja. Yksikön vastuulla on 52 tytäryhtiötä ja neljä säätiötä. Työmäärä on siis valtava. Yhtiöiden lukumäärä tulevaisuudessa pikemminkin lisääntyy kuin vähenee, tässä tilanteessa olisi järkevää miettiä omistajaohjausyksikön resursointia uudestaan.
Saiko valtuusto kylliksi tietoa päättäessään toteuttaa raitiotiehankkeen? Vastaus on kyllä ja ei. Raitiotien toteuttamispäätökseen liitetyssä toteutussuunnitelmassa on eritelty hankkeen ensimmäisen toteutusvaiheen tavoitekustannus 238,8 milj. euroa. Vuoden 2018 loppuun mennessä hankkeen tavoitekustannus ja aikataulu ovat pitäneet esimerkillisesti. On huomattava, että hankkeeseen liittyy oheiskustannuksia. Tarkastuslautakunnan mielestä olisi tarpeellista kaupungin kaikissa suurissa hankkeissa varautua yllättäviin menoihin jo päätöksetekovaiheessa.
Tarkastuslautakunnan mielestä perusopetuksen ryhmäkokojen tulee säilyä ennallaan. 2000-luvulla oppilasmäärä laski 3000 oppilaalla. Siihen organisaatio ei reagoinut millään tavalla resurssien ja tilojen suhteen. Tehostamisvaraa on siten ollut, joskin nyt tuo kasvuvara on käytetty loppuun. Tampereen perusopetus on asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan laadukasta. Tarkastuslautakunnan mielestä nyt on panostettava kiusaamisen ja huumekokeilujen ehkäisyyn.
Esa Kanerva
