Lipponen vieraili Tampereella




                                                                                                                                   8.5.2018


Entinen pääministeri Paavo Lipponen käväisi Tampereella ja luennoi Wanhojen Tovereitten tilaisuudessa maanantaina. Alustus oli mielestäni niin hyvä ja tulevaisuutta syväluotaava, että minun on pakko muistinvaraisesti kertoa lukijoilleni siitä pääkohtia. Painotan, että teksti on minun tulkintaani eikä välttämättä vastaa sata prosenttisen tarkasti Lipposen alustusta.

Ensiksi Lipponen kertoi käsityksensä Kiinan ja Jenkkien nokkapokasta. Amerikassa on vallalla käsitys, että nyt on sen viimeinen hetki ottaa mittaa Kiinasta. Hetken perästä Kiina on liian vahva taloudellisesti ja sotilaallisesti. Kukaan ei voi ennustaa, mitä tästä koitoksesta seuraa, mikäli täyteen kauppasotaan joudutaan. Eurooppa on pahassa puristuksessa. Paitsi että Eurooppaa koettelee Brexit, se on eripurainen. On uhka, että maanosa jää kahden suuren puristukseen. Tällä hetkellä maailman talous on noususuhdanteessa ja selvitään jotenkuten. Entä miten käy seuraavan laman olosuhteissa? Huonosti, ellei euroa pistetä kuntoon ja sen arvoa saada nousuun. Se edellyttää tiiviimpää taloudellista yhteistyötä, pankkiunionia, yhteistä talletussuojaa ja rahallista panostusta. Nämä ovat jäsenvaltiolle hankalia vaihtoehtoja ja päätöksiä. Suomen pitäisi olla aktiivisesti mukana edistämässä taloudellista integraatiota. Lipponen korosti pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä näitä isoja päätöksiä tehtäessä. Eri asia on, jos Eurooppa ja Amerikka pystyisivät liittoutumaan, mutta se ei näytä todennäköiseltä. Avainasemassa on Saksa ja sen uusi hallitus. Kuinka se pystyy tekemään yhteistyötä Ranskan kanssa ja kokoamaan rivit. Yleisesti Suomen ei pitäisi olla ongelmien aiheuttaja, vaan ongelmien ratkaisija. Pitää olla niissä pöydissä, joissa isot asiat ratkaistaan.

Yhteisen puolustuksen kehittäminen ei tarkoita euroarmeijaa. Jäsenmaitten tulisi kuitenkin uhrata omaan puolustukseensa vähintään 2 % BKT:stä. Maailman tilanne on epävarma ja on järkevää investoida etukäteen. Nato voisi olla yksi vaihtoehto. Lipponen kuvaa Venäjän tilannetta sekavana, mutta Putin pitää yllä vakautta. Putinin korvaaja saattaisi olla vielä kovemman ja jyrkemmän linjan edustaja. Putin on parempi vaihtoehto kuin oligarkkien, paikallisten satraappien tai mafian valta. Suomen pitää muistaa realiteetit. Venäjän kansa tukee esimerkiksi Krimin valloitusta ja kokee sen oikeutetuksi. Pakotteet sen johdosta ovat ikäviä, mutta niistä on päätetty maailmanlaajuisesti yhteisesti ja piste. Toinen maailmansota eli Suuri isänmaallinen sota on venäläisille pyhä asia ja sitä tulee kunnioittaa toisasiana. Lipponen on myös huolestunut Venäjän yksipuolisesta nykytaloudesta. Jotakin olisi tehtävä pian. Baltteja hän muistutti varovaisuuden periaatteesta ja Venäjän näykkiminen ei ole järkevää.                                                                                                                    

Pohjoinen ulottuvuus on yhteistyötä neljän tasavertaisen kumppanin, Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä. Lipponen kertoi tehneensä EU:n komissiolle selvityksen aiheesta. Arktinen yhteistyö tuo paljon mahdollisuuksia mm. luonnonvarojen hyväksikäyttöön, mutta myös ympäristö- ja turvallisuusjännitteitä.

Luonnonsuojelukysymykset ovat Lipposen sydäntä lähellä. Erityisen huolestunut hän oli ”mustasta hiilestä”, jonka avulla monet eurooppalaiset voimalat käyvät. Niiden modernisoinnissa olisi kysymys kuitenkin ”vain” satojen miljoonien eurojen hintalapusta. Presidentti Trumpille on turha puhua Pariisin ilmastosopimuksesta, mutta mustan hiilen ongelmat hän ymmärtää.

Presidentti Niinistön ulkopolitiikan hoitoa Lipponen kehui. Suomella on hyvin ahdas liikkumavara maailman ongelmien ratkaisukysymyksissä. Ensiksi on kysyttävä Merkeliltä ja sitten soitettava Putinille. Kun tämän liikkumavaran käyttää taitavasti, se antaa kuitenkin aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa globaaleihin kriiseihin.

Suomen tie- ja rautatieyhteydet on saatava kuntoon. Hankkeisiin pitäisi sisältyä myös tunneliyhteys Helsingistä Tallinnaan samoin kuin Jäämeren rata Kirkniemeen. Suomeen tulisi luoda sellaiset kulkuyhteydet maailmankaupalle, että se voisi toimia Euroopan solmukohtana Venäjälle, Kiinaan ja Kauko-Itään.

Harva poliitikko pystyy tulevaisuuden analysointiin uskottavasti ja perustellen. Lipponen taitaa olla Suomen viimeisin pääministeri, jolla oli kykyä uida samoissa vesissä maailman mahtavien kanssa ja nähdä suunta, mitä kohti maata olisi vietävä. Suositeltavaa olisi, että jokainen poliitikko katsoisi nenänsä eteen eikä omaan napaansa.

Esa Kanerva