4.10.2017
Maailman väestönkasvu ja luonnonvarojen ehtyminen ovat ilmaston kannalta huono yhdistelmä. Ne synnyttävät yhdessä ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonkatastrofien kanssa monenlaisia kriisejä. Malmien ehtyessä kaivosotia käydään maailman lähes joka mantereella. Nälänhätä ja vesipula ovat arkipäivää ympäri maailmaa. Vaikka ilmastonmuutos lisää sateita maailmanlaajuisesti, näiden sateiden jakautuminen muuttuu ajallisesti ja paikallisesti epätasaisemmaksi sekä keskittyy voimakkaammin tietyille alueille sekä aikoihin. Ilmaston lämpeneminen laajentaa kuivia alueita ja aavikkoja sekä tekee yhä suuremmasta maa-alueesta viljelykelvotonta. Myös meren pinnan nouseminen uhkaa tehdä peltoja viljelykelvottomiksi varsinkin Aasiassa. Juomaveden puute tekee kuivilla alueilla asumisen erittäin vaikeaksi varsinkin suuressa osassa Afrikkaa. Ilmastonmuutos lisää kuivuuskausien todennäköisyyttä jo ennestään kuivilla alueilla.
Veden puute saattaa myös aiheuttaa konflikteja alueilla, jotka ovat riippuvaisia naapurialueilta tulevasta vedestä. Tällaisia räjähdysalttiita kohteita ovat muun muassa Kamputsea, Syyria, Sudan, Egypti ja Irak. Erityisen vaarallinen tällainen konflikti olisi uusien ydinasevaltojen, kuten Pakistanin, Israelin tai Intian ollessa osallisina konflikteissa. Vedenpuutteen vaikutukset ovat suurimmat kehitysmaissa, joilla ei ole varoja investoida vesijärjestelmiin.
Tampereen tulee ehkäistä omilla toimillaan tätä globaalia uhkaa ja edistää vahvalla osaamisellaan ja tietotaidollaan, mutta myös tahtotilallaan, ilmastoa pelastavien ratkaisujen löytämisessä. Esimerkiksi metallien kierätyksen tehostamisessa on mahdollisuus ehkäistä ilmastonmuutosta. Uusien kaivosten hyödyntäminen vaatii paljon energiaa ja tuottaa ilmansaasteita. Paljon parempi vaihtoehto on edistää kaivannaisten kierrätystä sekä valmistaa kestävämpiä ja korjattavia tuotteita. Metallien talteenotto rakennuksista ja infrastruktuurista on tärkeää ilmastotyötä.
Maan alla on todella paljon arvokasta materiaalia. Esimerkiksi Tokiossa on arvioitu että jopa 60 % kaupungin materiaaleista on maan alla. Ruotsissa maahan kaivetusta kaapeliverkostosta 20 % ei ole enää käytössä. Käyttämättömien kaapeleiden kuparin arvoksi arvioidaan useita miljardeja Ruotsin kruunuja. Samoin elektroniikkaromun talteenotto on merkittävä metallien hankintakohde.
Kiertotalousinnovaatiot ovat Tampereellakin mahdollisuus uuteen liiketoimintaan. Miten ympäristöjätteitä saadaan tehokkaasti uusiutuvaa puhdasta energiaa tai yksinkertaisesti luoda prosessit koneiden tai laitteiden valmistamiseksi kestämään kulutusta pidempään. Elinkaaren lopussa sen materiaalit pitää voida hyödyntää sata prosenttisesti. Mahdollisuus ansaita tuotteesta useammin kuin kerran on aina innovaatioprosessin tulos. Tuotteen pitää elää usea elinkaari erilaisina tuotteina. Materiaalien uudelleenkäyttö vähentää materiaalikustannuksia ja saattaa laskea tuotteiden hintoja. Hinnanvaihtelut pienenevät, kun raaka-aineiden saatavuus paranee kierrättämisen ansiosta ja niiden saatavuus on jatkuvaa. Ympäristöhyötyjä saadaan, kun materiaalikiertoja korvataan kestävämmillä ja energiatehokkaammilla kierroilla Työpaikkoja voi syntyä lisää, jos tuotteita tarjotaan hyödykkeiden asemasta palveluina. Auton hankinnan voi korvata kuljetuspalveluilla.
Tampere otti kantaa ilmastonmuutokseen myös pormestariohjelmassaan. Siinä asetettiin kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali kaupunki jo 2030 mennessä eli kaksikymmentä vuotta aikaisemmin kuin valtakunnallinen tavoite. Maankäytön tavoitteena on ekologisuus. Pyritään keskittämään ja tiivistämään asuminen ja optimoimaan teollisuuden logistiikka. Näin saadaan välimatkat lyhyemmiksi ja päästöt vähenemään. Kaupunki haluaa edistää kiertotaloutta mm. kehittämällä Tarastenjärven kiertotalouskeskusta. Tampere ostaa vain ilmastoystävällisiä busseja.
Ilmaston muutoksen torjunnan ja kiertotalouden markkinoilla pyörivät valtavat rahat ja mahdollisuudet bisneksen tekemiseen. Vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden arvonlisä Suomen kansantalouteen voisi olla vähintään 3 mrd. euroa/vuosi. Puhumattakaan siitä, että meillä on velvollisuus ajatella tulevien sukupolvien elämän laatua ja elinmahdollisuuksia.
Esa Kanerva
