Mattisille kuuluu huonoa!




                                                                                                                                           27.1.2016

Mattisen perhe asuu Hyhkyssä Haapalinnassa. Perheeseen kuuluu äiti, isä ja kaksi lasta. Santeri on 5- vuotias ja Aleksandra kolmevuotias. Isä joutui työttömäksi Postista vuonna 2014 edellisen kierroksen yhteistoimintaneuvotteluissa ja äiti työskentelee kaupungin omistamassa palvelutalossa perushoitajana. Perheen vanhemmat ovat kauhuissaan seuranneet taloudellisen tilanteensa heikkenemistä vuoden 2015 alkaen tämän hallituksen aloittaessa työnsä. Leveätä ei elämä ollut tätä aikaisemminkaan, mutta nyt alkaa olla kuumat paikat. Jopa huoli siitä, että velaksi ostettu kaksio menee myyntiin, on ollut ajatuksissa jo pitkään. Miten meille sitten käy, mistä uusi asunto perheelle?

Mitä vuoden aikana on tapahtunut? Paljon. Isä haroo hiuksiaan ja mieli myllertää hallituksen heikennyksistä työttömyysturvan kestoon. Vielä ei ole selvillä, koskeeko sadan päivän lyhennys myös jo työttömäksi joutuneita vai tulevia markkinatalouden uhreja. Isää ottaa toisaalta päähän äidin valitukset pakkolaeista ja muista työelämän heikennyksistä. Mutta tosiasia on, että hallituksen toimet tulevat vaikuttamaan äidin työssä jaksamiseen ja voimiin antaa aikaa myös perheelle. Myös äidin ansioitten taso tullee heikkenemään monen vuoden palkankorotuksien edestä, jos esimerkiksi lomarahoja leikataan 30 prosenttia.

Äidin suurin huoli on se, että hoitajamitoitusta ollaan heikentämässä. Arki ja työtahti vanhusten parissa ovat olleet aina kovaa fyysisesti ja henkisesti. Vanhusten laitoshoito on lopetettu ja Kaupin sairaalan nimikyltti on vaihtunut Jukola-Impivaaraksi. Saman kuntoisia, vuoteeseen hoidettavia ja sänkyyn kakkaavia mummoja ja vaareja hoidetaan nyt vain tehostetussa palveluasumisessa kuin ennen sairaalassa. Uhka palautumistaukojen, joita aikaisemmin kutsuttiin vuosilomiksi tai kesälomiksi, lyhentäminen huolestuttaa. Kuinka meidän porukka jaksaa? Kipeänäkin tarvitsisi tulla töihin, koska ei Mattisen perheellä ole varaa sairastaa hallituksen suunnittelemilla ehdoilla. Euroakaan ei ole varaa menettää perheen budjetista.

Yhteiskunnan tuki lapsiperheelle kutistuu ja kolmannen lapsen hankkimista ei uskalleta edes ajatella. Vanhempainvapaan lomakarttumaakin ollaan heikentämässä ja vanhempainrahan tasoa pienennetään. Lapsilisien ostovoima heikkenee, koska niiden indeksikorotuksista luovutaan. Suurin murhe lasten osalta on se, että vaikka isä hoitaa lapset pääosin itse, päivähoidon laatua heikennetään lapsiryhmien kokoa suurennettaessa ja rajaamalla subjektiivista päivähoitoa esimerkiksi työttömiltä. Tämä rajaus ei huoleta Mattisia, sillä isä vie lapset päiväkotiin ainoastaan silloin tällöin sosiaalisia taitoja opettelemaan ja kavereita tapaamaan. Muitten perheitten puolesta asia kuitenkin kiusaa. Eri kunnissa asuvat lapset ovat erilaisessa asemassa, koska toisissa kunnissa toimitaan hallituksen tahdon mukaisesti, toisissa ei. Muutto toiselle paikkakunnalle vaikeutuu ja tulee harkittavaksi vasta viimesijaisena vaihtoehtona. Perheen asuminen kallistuu muutenkin. Sähköveroa ja kiinteistöveroa korotetaan. Nämä verot heijastuvat suoraan kiinteistön hoitomenoihin ja vastikkeisiin. Asuntolainan koron verovähennystä pienennetään porrastaen. Varsinkin isä pitää hallituksen tekoa katalana  välistävetona ja sopimusrikkomuksena.                                                  

Perheen autonromustakin lienee luovuttava, koska ajoneuvoveroa kiristetään. Perheen pää sanoo ajavansa hallituksen kiusallakin joka paikassa neljää kymppiä, koska ei ole varaa maksaa kaksinkertaistettuja rikesakkoja. Kaiken lisäksi joukkoliikenteen maksut nousivat vuoden vaihteessa. Perheen vanhemmat jonottavat hammashoitoon julkiselle sektorille, koska yksityiselle hammaslääkärikäynnille eivät rahat riitä. Niistä suoritettuja korvauksia leikataan. Sairastaa ei paranisi lainkaan, koska terveyskeskuksessa käynnin hinta nousee. Jos lääkäri määrää lääkkeitä, ne ovat entistä kalliimpia niiden omavastuiden noustua. Isällä on keliakia ja hän joutuu hoitamaan suolistosairauttaan ruokavaliolla. Hallitus poisti keliaakikoilta ruokavaliokorvauksen, joten erikoisruokavalioon menevä raha on kaavittava muita menoja vähentämällä.

Kaupoissa hintoja on toki halpuutettu, mutta kaikki kunnalliset palvelumaksut ja muu eläminen ovat kautta linjan kallistuneet. Niitä maksellessa kuittaantuvat ruuan hinnanalennukset. Jos yhteiskuntasopimukseen ei päästä, uhkana perheen vanhempien mielenrauhalle ovat suunnitelmat leikata edelleen työttömyysturvaa ja asuntolainan verovähennysoikeus viedään kokonaan. Kaiken huipuksi karkitkin viedään lasten suusta korottamalla makeisveroa.

Hallitus tavoittelee leikkausten ja säästöjen Suomen ennätystä. Hallituksen eliniän pituuden puolesta vedon lyömisessä kannattaa olla varovainen, hallituksen elinkaari saattaa olla yhtä lyhyt kuin perussuomalaisten ”jytkyjen” historia.

Esa Kanerva