Vaviskaa eläkeläiset!

                                                                                                                                

                                                                                                             

     24.10.2025

Taloudellisen tutkimuslaitoksen asiantuntija kertoi tv-uutisissa eläkejärjestelmään puuttumisen välttämättömyydestä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Suomen talous on kuulemma niin heikossa hapessa, että eläkkeisiin kajoaminen on aivan välttämätöntä mm. puolustushankintojen rahoituksen varmistamiseksi. Täsmennykseksi kysyttiin vielä, että koskeeko leikkaukset jo maksussa olevia eläkkeitä. Vastaus oli kyllä. Olin tyrmistynyt!

Olen varmaan ymmärtänyt väärin koko joukon asioita. Olen luullut, että maksussa olevat eläkkeet nauttivat perutuslain turvaa. Ymmärsin, että tänä vuonna sovittu eläkejärjestelmän sopeutus olisi voimassa pitkälle tulevaisuuteen, aina vuoteen 2035. Neuvotteluissahan sovittiin mm. inflaatiovakauttajasta, joka merkitsee sitä, ettei poikkeuksellisten inflaatiopiikkien takia eläkkeitä koroteta palkkoja enemmän.

Eläkeikä nousee jo nykyisen (vuoden 2017) eläkeuudistuksen mukaisesti ja alin vanhuuseläkeikä on sidottu elinajanodotteen kasvuun. Tämä automaattinen sopeutusmekanismi on pysyvä ja jatkaa eläkeiän nostamista asteittain myös tulevaisuudessa. Siis tulevien eläkeläisten eläkeikä tulee nousemaan.

Maksussa oleviin eläkkeisiin voidaan toki suorien leikkausten sijaan puuttua muillakin tavoilla. Yksi keino on heikentää eläkkeiden ostovoimaa leikkaamalla eläkeindeksejä. Viimeksi Jyrki Kataisen hallitus menetteli näin, pienentämällä työeläkeindeksiä määräajaksi. Koska suoraan eläkkeiden leikkaamiseen vaadittaisiin eduskunnassa 5/6 osa enemmistö perustuslain muuttamiseksi, on indeksileikkaukset todennäköisin vaihtoehto työeläkkeiden leikkaamiseksi. Puhun siis työeläkkeistä. Muut eläkkeet maksetaan suoraan valtion budjetista.

Kysyn, miten käy sopeutuksissa eläkejärjestelmän luotettavuudelle? Miten eläkeläinen suunnittelee elämäänsä edes lyhyellä tähtäimellä? Tuntuu suorastaan irvokkaalta Orpon toivomukset kulutuksen lisäämisestä. Ei tässä vanhoilla päivillä haluaisi enää alkaa nälkääkään näkemään. Tulevaisuuden näkymät eivät muutenkaan ole hääppöiset, hoivaa ei ole tarjolla kaikille eikä nuorempaa sukupolveakaan haluaisi sillä rasittaa.

Valoa ei ole näköpiirissä. Suomi kasvattaa puolustusmenoja, käytännössä kaksinkertaistaa menot vuoteen 2035 mennessä. Koko summa on lähes 14 miljardia euroa. Tässä hetkellä hyvinvointialueiden koko rahoitus on 26,2 miljardia. Jostakin tuo puolustusbudjetin rahat on löydettävä. Summa on niin iso, ettei oikeastaan muuta kohdetta ole kuin sosiaaliturvamenot ja hyvinvointialueitten määrärahat. Muilta lohkoilta ei ole saatavissa sellaisia rahoja. Maksussa olevat eläkkeiden leikkaus on mielestäni poissuljettu vaihtoehto. Niin pieniä ovat suomalaisten keskimääräiset työeläkkeet, puhumattakaan kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä.

Näin viime yönä painajaisunia. Kiersin pankkiautomaatteja eläkepäivänä eikä yhdessäkään niissä ollut minulle rahaa. Viimein yksi kone sylkäisi minulle kaksikymppisen, kaiken mitä saldo antoi myöten. Heräsin siihen ahdistuneena ja surullisena. Lieneekö syy uniin eilen illalla ollut pitkä, Tampereen taloutta käsitellyt kokous vai olenko kokenut käynnissä olevan eläkeleikkauskeskustelun ”traumareaktiona”, mene ja tiedä.

Toivoa sopii, että eläkejärjestelmä pitää lupauksensa ja hallitus lopettaa eläkeläisten pelottelut. Nykyiseen velkaan eivät vanhemmat sukupolvet ole syyllisiä, käsittääkseni olemme omat velkamme maksaneet aina sotakorvauksia myöten. Suurelta osalta olemme omat eläkkeemme säästäneet ja rahastoineet.

Esa Kanerva

 

Velkajarru ja lapsiköyhyys

 

                                                                                                     

                                                                      

                                                                                                   15.10.2025

Mitä yhteistä eilen hyväksytyllä ns. velkajarrulla ja lapsiköyhyydellä on keskenään. Velkajarru eli ylivaalikautinen talouden tavoiteasetanta on yksi keino Suomen talouden sopeuttamisessa ja velkaantumisen vähentämisessä. Mitä kireämpää talouspolitiikkaa maassamme harjoitetaan, sitä suuremassa leikkausvaarassa ovat sosiaaliturva ja peruspalvelut. Tämä vaalikausi osoittaa, että kun leikataan pienituloisilta, heijastuu se vähävaraisiin perheisiin ja näissä eläviin lapsiin. Tehdyt sopeutukset ovat lisänneet pienituloisissa perheissä elävien lasten määrää 31000 lapsella. Yhteensä heitä on jo yli 150 000. Suomessa elää siis tällainen valtava määrä pieniä lapsia vakavassa aineellisessa puutteessa eikä tilanne ole parantumassa, päinvastoin leikkauksia aiotaan jatkaa.

Hallitus vetoaa numeroihin ja talouslukuihin puhuessaan Suomen velkaantuneisuudesta. Samalla tavalla kuin tilastotieteessä, numerot kertovat sitä tarinaa, mitä niiden halutaan esittävän. Vanha sanonta ”valhe, emävalhe, tilasto” pitää paikkansa. Tämä johtuu siitä, että vain harvat ymmärtävät tilastotiedettä. Sama pätee budjettilukuihin.

Suomi ei ole niin velkaantunut kuin luvuilla annetaan ymmärtää. Kun Suomi haki EU-jäsenyyttä 1994, maan lähentymiskriteerissä ja julkisen velan laskennassa työeläkerahastot otettiin huomioon. Suomen työeläkerahastot olivat suuruudeltaan tuolloin n. 15 miljardia euroa. Vuonna 2024 Suomi itse pyysi kiristystä EU:lta velkojensa mittaamiseen siten, että nykyistä eläkerahastojen n. 275 miljardin pääomaa ei lasketa mukaan julkista velkaa laskettaessa. Tätä menettelyä voi pitää hallituksen erikoisena ja tarkoitushakuisena toimenpiteenä. Useimmiten jäsenmaat haluavat päinvastaista, nyt Suomi halusi itse kaventaa talouspoliittista liikkumavaraansa. Jos eläkevarat huomioitaisiin nettovelkaa laskettaessa, Suomen velkatilanne kääntyisi jopa negatiiviseksi eli Suomella olisi enemmän rahaa kuin velkaa. Kysymys on siis tilastoinnista. Suomessa on tehty poliittinen valinta laskea EU-velkalaskennassa korkealta näyttävää bruttovelkaa kuin esimerkiksi mitä Suomen Pankki käyttää arvioidessaan Suomen talouden kestävyyttä. Pitihän hallituksen saada talousluvut näyttämään rumilta ja tilastointikikkailulla se näköjään onnistuu. Eikä tyhmä kansa ymmärrä mitään!

Hallitus halusi etsiä ja löytää muitakin perusteita leikkauslistoilleen. Yksi isoimmista muutoksista oli vuonna 2022 tehty tilastointimuutos, jossa valtion takaukset ns. Ara-lainoissa alettiin laskea mukaan julkiseen velkaan. Täysin hölmöä, koska takaukset eivät ole oikeaa velkaa, jota valtion pitäisi maksaa takaisin. Valtio takaa lainat, mutta rahoituksen myöntää pankki tai esimerkiksi Kuntarahoitus. Valtiolle koituu maksettavaa vain, jos lainaa ottanut vuokrataloyhtiö kaatuisi eli riski on olematon. Tilastoinnin muuttaminen oli kansallinen valinta. Velkasuhde pomppasi kerralla lähes 6 prosenttiyksikköä.

Mitä pitäisi sanoa eilen eduskuntapuolueiden enemmistön hyväksymästä ns. velkajarrusta? Käytännössä sen avulla säädetään lailla puolueitten ennen vaalikautta sopiman velkasuhteen velvoittavuudesta ja tavoitteista. Jos velkasuhde ylittyy, velkajarru aktivoituu. Käytännössä tämä tietää vuosikymmeniksi sopeutuksia julkiseen talouteen. Riskit sosiaaliturva- ja peruspalveluleikkauksille ovat suuret. Demareille lienee päätös ollut kova pala, sitä kuvastaa puoluejohdon erimielisyys velkajarruun suhtautumisessa. Poliittinen paine oli kova. Mikä meteli olisi syntynyt, jos puolue olisi jättäytynyt sen ulkopuolelle. Syytökset puolueen talouspoliittisesta vastuuttomuudesta olisi ollut suoraa huutoa. Siksi puolue halusi olla mieluummin mukana vaikuttamassa sääntöjen sisältöön kuin antaa muitten määrittää säännöt. Puolueet kuitenkin päättävät sopeuttamisen keinoista ja oikeastaan demareitten hallituksessa mukana oleminen tuli entistä tärkeämmäksi, sopeuttamisen keinoilla on kansalle suuri merkitys, mihin väestöosaan sopeutukset kohdistuvat ja miten.

Ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää, eikä talouden tunnusluvut niin synkkiä kuin hallitus propagoi. Talouden hoidossa pätee samankaltaiset lait kuin sodankäynnissä. Aseitten tai miesten lukumäärä ei ratkaise aina sodan lopputulosta. Kansakunnan moraali ja puolustustahto ratkaisevat enemmän kuin tykit ja raketit. Samoin leikkauksilla ja köyhää kurittamalla ei talous oikene, yhteiskuntaan tarvitaan toivoa ja luottamusta. Ja moraalia huolehtia köyhistä ja heikompiosaisista.

Esa Kanerva

Terveiset Kroatiasta!

                                                                                                               

                                                                                                              

                    

                                                                                                                           10.10.2025

                                                             

                              Näkymä Mlinin kylän rannalta merelle päin.

                                             

 Viimeiset lomapäivät ovat käsillä. Ensi viikolla palaan syksyiseen Suomeen ja kirjoittelemaan       kotimaan politiikasta. 

 Esa Kanerva

Hetki ulkomailla

                                                                                                                                    

                                                                                                           

                                                                                                                                         

                                                                                                                           3.10.2023

Matkasin vaimoni kanssa pariksi viikoksi Kroatiaan, ulkomaille pitkästä aikaa.  EU-jäsenyys on tehnyt tälle maalle pikaisesti arvioiden ihmeitä. Olosuhteet vastaavat omiamme niin siisteyden kuin hanaveden juomakelpoisuuden ja hintojen suhteen. Paitsi, että graffiitteja ei ole missään. Sää on lämmin ja kesäinen. Autokalusto on hyvää, enimmäkseen polttomoottoreita.

Ihmiset ovat ystävällisiä ja palvelualttiita. En ole juuri nähnyt "myrtsiturpia". Kalaa syödään paljon ja Italian läheisyys näkyy menuissa, paljon pasta- ja pizza-ruokia.

Lomallakin pelästytti tieto Trumpin kutsuessa kenraalinsa koolle ympärimaaailmaa. Asia oli tyrmistyttävä. Hän lienee pyytäneen tukea, mikäli hän kaappaa "vallan" kolmen vuoden päästä. Sanon asian suoraan. Ei meillä näytä olevan mitään takeita siitä, että Yhdysvallat on demokratia maailman tappiin. Maailman pelätyimmät asevoimat yhden miahen tai pienen klikin hallussa on kriittistä meille kaikille. 

Luin lomalla Anne Appelbaumin kirjan "Ukrainan nälkä". Se on yksityiskohtainen kuvaus miljoonien ukrainalaisten tappamisesta ja kiduttamisesta nälkään vuosina 1932-1933. Kannattaisi lukea rehellinen kirja kommunistivallan tunteettomuudesta tappaa, kiduttaa ja murhata. Ukrainan kansan nujertaminen ei onnistunut silloin eikä onnistu tänään. 

Palaan kirjoittamiseen 13.10. alkavalla viikolla. Aurinkoisia syksyisiä päiviä!

Esa Kanerva