25.8.2017
Minulla on muistoja Särkänniemen huvipuistosta sen alkuvuosikymmenistä alkaen. Tuskin yhtiön tulosta olen silloin seurannut muussa kuin siinä mielessä, että hyvää tulosta huvipuisto teki lapsen hauskuuttamisessa. Vakaa käsitykseni on, että Olavi Joenpolven aikana yhtiö menestyi ja osingot kaupungille maksettiin ajallaan sekä täysimääräisinä. Tosin alan kilpailu ei tuohon aikaan ollut yhtä rajua kuin nyt. Karuselli pitää olla joka niemessä ja notkelmassa. Aikojen alusta kansaa on pidetty tyytyväisenä ”leivällä ja sirkushuveilla”. Eilen luin Demokraatista Näreikön jutun Tampereen kaupungin tytäryhtiöitten tuloksista. Siinä kerrottiin, että Särkänniemi Oy:n liikevaihto supistui noin viidellä prosentilla, samoin nettotulos heikkeni edellisestä vuodesta tappiolliseksi. Tuli mieleen ja muistiin, ettei tämä tainnut olla ensimmäinen vuosi, kun yhtiöllä on kehno tuloskehitys. Vuodesta 2010 Särkänniemen peräsimessä olleen toimitusjohtaja Miikka Seppälän suhteellisen lyhyt ura on ollut kivinen. On ollut kohua ja kuohuntaa milloin mistäkin. Palkkaa hänelle on kuitenkin maksettu mukavat reilut kymppitonni kuussa.
Vuonna 2013 yhtiö teki 19,5 miljoonan euron liikevaihdolla 1,5 miljoonan euron tappion. Syitä ja selityksiä löytyi tuolloinkin. Omaa pääomaakin jouduttiin syömään. Yhtiön oma pääoma laski edellisvuoden 17,2 miljoonasta eurosta 16,2 miljoonaan euroon. Kaiken kukkuraksi käytiin yhtiön ensimmäiset yt-neuvottelut. Niiden seurauksena 13 henkilöä irtisanottiin.
Seuraavana vuonna tehtiin jälleen tappiota. Yhtiön liikevaihto laski 8,5 prosentilla 17,8 miljoonaan euroon. Syiksi kerrottiin nyt ilmainen sisäänpääsy ja heikentynyt asiakkaiden rahankulutus. Tulos rahoituserien jälkeen oli 2,12 milj. euroa tappiollinen ja tilikauden tulokseksi muodostui -0,97 milj. euroa. Olisikohan konseptissakin ollut jotakin mietittävää. Lapsiperheet varmasti söisivätkin alueella, jos hinnat olisivat jossakin järjellisissä mitoissa.
Sitten kesäkaudella 2015 onnistaa. Särkänniemi tekee tulosta 1,41 miljoonaa ja kykenee jopa maksamaan osinkoa omistajalleen, Tampereen kaupungille. Kävijämäärätkin lisääntyivät 12 prosenttia. Mutta delfiinien siirto kummittelee taustalla eikä päätöksiä ole pystytty tekemään.
Vuonna 2016 kesän tienestit menivät pakkaselle. Liikevaihto supistui siis viidellä prosentilla ja nettotulos oli miinusmerkkinen. Delfiinisotkuista tuli sekä rahallista tappiota että imagollista takapakkia.
Kaupungin omistuksessa on hyvin erityyppisiä ja erilaisilla toimialoilla liiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä ja yhteisöjä. Siten organisaatioiden tavoitteet ja tehtävät voivat olla hyvinkin erilaisia. Omistamisen tarkoitus on mielestäni Särkänniemen kohdalla kaupungin strategiset tavoitteet, eikä siitä vetovoimaisuuden lisääminen ole pienin. Tulostakin olisi vaadittava, siis ihan rahallista. En haluaisi olla nyt huvipuiston toimitusjohtajan housuissa. Huonoa ”karmaa” on ollut hänen ympärillään jo vähän aikaa. Jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä toimia Särkäniemen hallitus uskaltaa ja kykenee tekemään.
Esa Kanerva