Ratikkapäätös kismittää


                                                                                                                                        

                                                                                                                                8.11.2016

Biokaasu on sata prosenttisesti uusiutuva ajoneuvopolttoaine. Liikenne on kaikissa suurissa kaupungeissa toiseksi suurin kasvihuonepäästöjen aiheuttaja sähkön ja lämmön tuotannon jälkeen. Kaikissa kunnissa on mittava polttoainekapasiteetti. Jätteet voidaan biokaasutekniikalla hyödyntää liikennepolttoaineeksi. Biopolttoaineen käyttö on jo tällä hetkellä kypsää teknologiaa ja maailmassa 10 miljoonaa autoa käyttää metaania. Ruotsissa kymmenet kunnat ovat ottaneet käyttöön yhdyskuntajätteen hyödyntämisen biopolttoaineena. Kaikkien biomateriaalien hyötykäytön mahdollisuudet ovat erittäin suuret. Euroopassa ollaan siirtymässä pikkuhiljaa fossiilisista polttoaineista biokaasun käyttöön. Biokaasua voidaan hyödyntää kaikenlaisissa ajoneuvoissa ja kaikenlaisissa moottoreissa joko paineistettuna tai nesteytettynä. Se on myös oivallinen ja saasteeton energiamuoto kaasubusseille. Esimerkiksi Malmön moninivelbussit ovat 24 metrisiä ja niihin mahtuu 150 matkustajaa.

Kerrataan vielä ns. BRT-bussien ominaisuudet ja käyttö. Ne ovat 24 metrisiä hybridejä, joissa on myös sähköakut. Ulkonäöltään ne muistuttavat täydellisesti ratikkaa. Jos ratikan kapasiteetti on 260 matkustajaa, se ei ole niin paljon tehokkaampi liikenneväline, ettei sitä voitaisi korvata 2200 matkustajaa tunnissa viiden minuutin vuorovälein kuljettavalla BRT-bussilla. Polttoaineen tuottaa Tarastenjärven ja Koukkujärven kaatopaikat. Kaasutusprosessi on yksinkertainen ja halpa. Perustamiskustannukset olisivat olleet 15 osa ratikkajärjestelmän hinnasta. Järjestelmä kulkee omia kaistoja liikenneruuhkista häiriintymättä.                                                      

Ratikasta päätettiin eilen. Valittiin kallis ja huono järjestelmä. Ruotsi ja Saksa ovat biokaasun edelläkävijämaita. Maassa on tehty pitkälinjaista kehitystyötä uusiutuvan energian hyödyntämisen eteen niin teknisten, ympäristöllisten kuin poliittistenkin ratkaisujen suhteen. Nykyisillä linjauksilla vuonna 2020 maan kuluttamasta energiasta jopa 47 % olisi tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla. Biokaasun tuotanto on niistä yksi muoto, joka jo nyt on monelle Saksan maatilalle yksi tuotannon tukijalka.

Mikäli kaikki Suomen biojätteet (paska) käytettäisiin liikennebiokaasun valmistamiseen, sitä riittäisi 700 000 autolle. Kaupunkien biojäte riittäisi kuitenkin kaupunkiliikenteen polttoaineeksi eli kaikille busseille, jäteautoille, takseille, kuntien ja yritysten ym. autoille, jotka liikkuvat kokonaan tai pääasiassa kaupungin sisällä. Biokaasua voidaan tehdä myös energiakasveista. Näin ollen Tampereen joukkoliikenne olisi haluttaessa voitu tuottaa yhdyskuntajätteestä saadulla energialla.

Tämän vihreämmin en osaa tätä joukkoliikenteen toteuttamista ajatella. Tämä ratkaisu ei kelvannut vihreille!

Esa Kanerva