Mikä ihmeen Aspergerin oireyhtymä?




                                                                                                14.3.2019

Vanhemmat kertoivat läheisilleen muutama vuosikymmen sitten lapsen poikkeavuudesta tai käytöshäiriöistä, että sillä on tauti, vika tai leini. Nyt on olemassa hienot diagnoosit ja taudinkuvaukset. Lehdistä saa nykyisin lukea, milloin kenelläkin missillä tai julkkiksella on todettu Asperger-syndrooma. Sen toteaminen on ihmiselle ongelma, mutta toisinaan vaikuttaa siltä, että hienonnimistä tautia pidetään ihmiselle meriittinä. Sitä se ei käsittääkseni ole, vaan vaikeuttaa ja hankaloittaa ihmisen elämää monin tavoin. Ihminen on sosiaalinen eläin ja Asperger-ihmisillä yleensä suurimmat vaikeudet ilmenevät sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Hankalaa on varmasti ihmiselle itselleen ”juuttuminen” johonkin rituaaliin tai asiaan. Siitä ei yksinkertaisesti pääse eroon ja pakkokäytös jahtaa ihmistä joka puolella ja kaiken aikaa. Olen aikanani tavannut työssäni Asperger-ihmisiä ja osaan kertoa heistä jotakin.

Olisi aina tärkeää, että vanhemmat huomaisivat mahdollisimman aikaisin lapsensa kärsivän jostakin kehityshäiriöstä. Tällöin saataisiin oikea ja oikea-aikainen diagnoosi. Yleensä näin käykin, koska vanhempien kuppi menee usein nurin lapsen vauhdikkuudesta tai vaikkapa unihäiriöistä. Toisaalta lapsi voi olla täysin vetämätön ja perässä vedettävä, jolloin kysymys voi olla masentuneisuudesta. Raivonpuuskat ja selittämättömät tuskatilat voivat aiheuttaa perheen sisällä tai koulussa ristiriitatilanteita. Näissä tilanteissa sitten käännytään terveydenhuollon pariin ja lääkäriin. Taudinmääritys ei ole helppoa ja vaatii usein sairaalatarkkailua.

Parantavaa hoitoa ei ole eikä syytä oireisiin tiedetä. Joitakin psyykenlääkkeitä voidaan kokeilla ja löytää sopiva annostus. Asperger-lapselle on tärkeätä säännöllisyys ja elämän muutokset täytyy tehdä vähitellen sekä hitaasti. Jos Aspergerin oireyhtymästä kärsivällä lapsella on pakonomaiselta tuntuva kiinnostus tai harrastus johonkin aiheeseen, tämä kiinnostus kannattaa yrittää kääntää pakonomaisuudesta lapsen itsetuntoa vahvistavaksi intohimoksi. Aikuinen Asperger-ihminen kohtaa suurimmat vaikeudet omassa tunnepuolessaan. Hän ei osaa kertoa omista tunteistaan eikä ymmärtää toisen ihmisen tunnetiloja. Nämä potilaat voivat hyötyä suuresti käyttäytymisterapeuttisista harjoituksista, joiden avulla he voivat oppia kommunikoimaan paremmin läheistensä kanssa ja hallitsemaan erilaisia sosiaalisia tilanteita. Suomeksi sanottuna opetetaan erilaisia vuorovaikutustilanteita, uuden ihmisen kohtaamisesta kahvikekkereihin, miten näissä tilanteissa pitäisi oppia ottamaan toinenkin ihminen huomioon.

Asperger-ihmisen luonteen erityispiirteenä voisi mainita korostunut oikeudentunto ja rehellisyys sekä erikoinen huumori. Ennen sanottiin omalaatuinen persoona ja Hämeessä ihmistä kuvattiin sanalla ”ernomanen” tyyppi.

Mistä minulle tuli mieleen Asperger-syndrooma? Uutisissa kerrottiin, että ruotsalaislehdet kirjoittavat Nobelin rauhapalkintoa ehdotettavan 16-vuotiaalle ilmastoaktivistille, Greta Thunbergille. Hän on itse kertonut kärsivänsä juuri Aspergerin oireyhtymästä. Pelkäänpä, että nyt Martti Ahtisaaren teot ja hänen saama rauhanpalkinto ”kalpenee”, mikäli uutisessa on jotakin perää tai ehdotus toteutuu. Olen hämmästynyt maailman menosta!


Kanerva lomailee vaimonsa kanssa ensi viikon. Palataan juttuihin lomani jälkeen.


Esa Kanerva