Talouden tasapainottamista ja liukkauden torjuntaa


                                                                                                                22.3.2018

Kävin eilen ETY:n vieraana ja johdin puhetta vuosikokouksessa. ETY on kaikille eläkeläisille vapaa yhdistys, joka järjestää monipuolista toimintaa ja harrasteita. Kerhotoiminta on keskiössä ja tarjonta runsasta kielten opiskelusta aina luovan ilmaisuun ja historian tutkimiseen. Minulle kirkastui edelleen se, että suomalainen yhteiskunta pyörii vahvasti eläkeläisten työpanoksella. ETY:ssäkin tehdään vuosittain tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä. Nykyhetken ikäihmiset osallistuvat mm. lastensa perheen tukemiseen, lastenlasten kasvatukseen ja hoitoon, yhteiskunnallisten asioitten hoitamiseen, työllistävät ja pyörittävät aktiivisina kansalaisina talouden rattaita. Vuosikokouksen lopussa keskusteltiin. Suurena huolena olivat kaupungin talouden tasapainottamisohjelma ja katujen liukkauden torjunnan puute.

Ymmärrän hyvin ikääntyneitten huolen katujen kunnosta. Tämähän ei ole tietenkään ainoastaan iällä olevien ongelma, vaan kyllä se työssäkäyväkin pyllähtää siloisella jäällä. Fysiikan lait koskevat jokaista. Suoraan sanoen etenkin keskustan kadut ovat törkeän huonosti hoidetut. Tulee ikävä aikoja, jotka minäkin muistan hyvin. Piirilakaisijat huolehtivat omista osuuksistaan ja tienpätkistään tunnollisesti, katujen kunto oli tiptop. Lumet kolattiin saman tein ja hiekkaa levitettiin lapiosta riittävästi. Maailma ei aina kehity parempaan päin. Jos johonkin paikkaan ei koneella päästä, se jätetään oman onnensa nojaan. Hervannasta on tullut minullekin paljon valituksia ja olen ottanut yhteyttä Infran kunnossapitoon. Miehiä ei kuulemma riitä joka paikkaan ja määrärahat ovat tiukalla. Varmasti rahaa on riittämättömästi. Yhteiskunnan asenneilmastossakin saattaa olla vikaa. Katujen kunnossapitoa ei arvosteta ja koko asia koetaan toissijaisena. Kaupunki on osaltaan syyllinen, mutta myös taloyhtiöt ja laitokset hoitavat oman osuutensa luvattoman heikosti. Tämän asian hyvin hoitamisella voisi rakentaa yritysimagoa kohtuullisen halvalla.

Paljonko maksaa kaatuneitten luitten ja kipsausten hoitaminen puhumattakaan leikkaushoitoa tarvitsevien vammojen korjaaminen? Välittömät kustannukset nousevat helposti kymppitonniin per hoitokerta. Yhteiskunnallisesti menetetään ihmisen työpanos ja inhimilliset kärsimykset päälle. Yritän välttää keskustelua siitä, että ainakaan tästä ei saa säästää, koska se keskustelu ei pääty koskaan. Puhuisin pikemminkin rahojen ohjaamisesta vahinkojen korjaamisen sijaan ehkäiseviin toimenpiteisiin. Tulisi varmasti jopa halvemmaksi kuin nykyinen käytäntö, joka on suorastaan perustuslain vastaista. Estetään ihmisten vapaa liikkuminen.

Toinen esiin noussut kipeä asia oli suunniteltu kaupungin talousohjelma. Kuten tiedetään ja arvaillaan, se tulee kohdistumaan myös kaupungin myöntämiin avustuksiin. Lautakunnilla ja viime kädessä valtuustolla on tiukka paikka ohjata rahat niin, ettei tehdä korvaamatonta vahinkoa. Siis sellaisia päätöksiä, joita ei voi paikata tulevaisuudessa rahallakaan. Talouden tasapainottaminen on pakko tehdä, koska kahdeksatta miinusmerkkistä tilinpäätöstä ei voida tehdä. Siinä tulee pää vetävän käteen. Jos ei ole rahaa, niin ei ole rahaa. Hoidettu talous on kaiken perusta. Investointeihinkin on jatkossa puututtava. Jo päätetyt suuret hankkeet on vietävä loppuun, koska ratikan raiteita ei voi kääriä rullalle eikä rakennusnostureita purkaa rakennustyömailta. Mutta uusia isoja hankkeita ei tule tehdä ja muistakin on päätettävä siinä laajuudessa, että omarahoitusosuus on riittävän korkea. Investointien omarahoitusosuus saisi olla suurempi ja vuosikatteen 70 prosentin luokkaa.

Talouden tasapainottaminen on tehtävä noususuhdanteessa, jos se aiotaan tehdä. Lisäksi kaupunkia johtaa poliittisesti laaja koalitio, jolla pitäisi olla jo pormestarisopimuksessa allekirjoitettu tahtotila hoitaa talousasiat kuntoon valtuustokauden aikana. Tämä on myös koetinkivi, jolla punnitaan valtuuston sitoutuneisuus pormestariohjelmaan.

Kiitän yhdistyksen puheenjohtajaa Reino Seesvuorta, taloudenhoitaja Riitta Aaltoa ja paikalla olleita jäseniä mahdollisuudesta poiketa kylässä ja miellyttävästä keskusteluhetkestä!

Esa Kanerva