25.3.2018
Suomen hallintorakenteeseen ollaan tekemässä suurinta muutosta sataan vuoteen. Kansalaiset ihmettelevät maakuntauudistuksesta käytävää keskustelua, soutamista ja huopaamista. Eivät edes asian päällä istuvat paikalliset muutoksentekijät oikein tiedä, miten maakunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon palikat saadaan sovitettua yhteen. Se taas johtuu muutokseen liittyvän lainsäädännön puuttumisesta ja myöhästymisestä. Puolueet etsivät hämmentyneinä potentiaalisia ehdokkaita listoilleen. Kandidaatit taas kysyvät, mihin pitäisi sitoutua?
Ehdokkuutta suunnittelevalle tämä on hankala paikka. Kukaan ei tiedä oikein edellytyksiä, mitä työskentely uudessa hallintotasossa vaatii esimerkiksi ajankäytöllisesti. Alkaako jälleen keskustelu kaksois- tai kolmoisjäsenyyksistä, jos tehtävään valitaan kansanedustaja tai valtuutettu. Maakuntavaalit ovat joka tapauksessa erilaiset vaalit kuin kuntavaalit. Äänestysalueena on koko Pirkanmaa. Ehdokkuus vaatii sitoutumista hoitamaan koko maakunnan asioita. Se lisää valtuutetun työn vaikeusastetta ja vaatii entistä laajemman alueen asioiden tuntemista ja hallitsemista. Taloudelliset vastuut ovat kovat, maakunnassa hallitaan kahden miljardin pottia ja hallinnoidaan 20.000 työntekijän organisaatiota.
Kampanjointiin jää hyvin lyhyt aika. Vaalit ovat lokakuussa ja lopulliset päätökset valinnanvapaudesta tehtäneen kesäkuussa. Vaalikausi on vajaa kolme vuotta. Käytännössä aika menisi asioihin ja työskentelytapoihin hyvin perehtyessä, mikäli siihen olisi aikaa ja varaa. Suunniteltu valiokuntatyöskentely on uutta ja perintöä valtionhallinnosta. Maakunnan hallinnon sisällä on omat esteellisyyssäännökset ja jääviyksiä saattaa tulla myös peruskunnan tehtävien suhteen.
Kysymysmerkki on myös se, miten saada kansalaiset innostumaan vaaleista. Erään tietolähteen mukaan vain yksi viidestä kannattaa maakuntauudistusta ja kolme viidestä vastustaa. Ehdokkaan tehtävänä on kertoa, mitä hän aikoo tehdä maakunnan valtuustossa. Vastahakoiselle kuulijalle viestin kertominen on ongelmallista. Kuinka moni aikoo äänestää, jos jo periaatteesta vastustetaan hanketta?
Puolueille tuleva vaalisuma on taloudellisesti raskas. Maakuntavaaleihin ei olisi oikein rahaa. Jos vaalimarkkinointi jää torsoksi, todennäköisesti äänestysprosenttikin jää tästäkin syystä alhaiseksi. Tällä hetkellä puolueapparaatit ovat vasta suunnittelemassa lähtökuoppien kaivamista ja odottelevat eduskunnan kesäkuun äänestyksiä. Se ei lupaa hyvää lokakuun vaalipäivän äänestysvilkkaudelle.
Sekä ehdokkuutta suunnittelevien että kuntalaisen on hyväksyttävä se tosiasia, että maakuntavaalit- ja valtuusto ovat meidän kaikkien suomalaisten kannalta hyvin merkityksellinen ja taloudellisesti merkittävä uudistus. Ei ole samantekevää, kuinka se järjestää tulevaisuudessa sosiaali-ja terveydenhuoltopalvelut tai miten hoidetaan esimerkiksi kaikkien pirkanmaalaisten turvallisuusasiat, kuten pelastuslaitoksen toiminta.
Esa Kanerva
